Hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan. Stubbin
hallitus piti voimassa Kataisen hallituksen keskeiset talouspoliittiset
tavoitteet: työllisyysasteen noston 72 prosenttiin, työttömyyden alentamisen
viiteen prosenttiin, valtion velkaantumisen taittamisen laskuun
sekä kolmen A:n luottoluokituksen säilyttämisen.
Yksikään hallituksen itselleen asettamista tavoitteista
ei tule toteutumaan.
Kataisen ja Stubbin hallitukset päätyvät
ennätysten kirjoihin historiallisen heikosta talouskehityksestä.
Tästä vuodesta näyttää tulevan
kolmas peräkkäinen taantumavuosi, mitä ei
ole tapahtunut sitten 1990-luvun laman. On myös erittäin
todennäköistä, että ensimmäistä kertaa
sitten 1990-luvun lamavuosien jopa kotitalouksien käytettävissä olevat
tulot laskevat hallituskauden aikana. Ilman työtä on
450 000 ihmistä, ja kaikkinensa työttömyys
koskettaa jo miljoonaa ihmistä.
On hyvä ymmärtää keskeinen
taloudellinen syy Suomen luottoluokituksen laskulle. Luokitus laski,
koska talouskasvua ei ole ja velkaantuminen ei taitu. Eikä se
ilman kasvua taitukaan. Luottoluokituksen lasku osoittaa, että velkakestävyydessä
on
kyse lopulta talouskasvusta ja työllisyydestä.
Ilman niitä ei ole velkakestävyyttäkään.
Hallitus on yli kolme vuotta leikannut ja korottanut veroja.
Tulos on selvä: maassa on lama, työttömyys
on räjähtämässä käsiin
eikä velkaantuminen ole taittunut. Luottoluokituksen laskun jälkeisistä kommenteista
paljastuu, etteivät hallituksen avainministerit löydä hallituksen
talouspolitiikasta juuri mitään korjattavaa. Tämä on
käsittämätöntä.
Suomen talouden kehitys on jäänyt jälkeen myös
muusta euroalueesta. Standard & Poor'sin luottoluokituksen
laskun perusteluista on luettavissa karu totuus: maamme kilpailukyky
ei ole vahvan euron oloissa kunnossa. Talouspolitiikkamme ja talouden
rakenteemme on päivitettävä euroaikaan,
sillä talouden työkalupakissa ei ole enää devalvaatiota,
jolla talouspolitiikan vanhoja virheitä voi korjata. Muuten
vaarana on jopa kriisimaiden kaltainen massatyöttömyys.
Suomen talouden tila on yhtä vakava kuin 1990-luvun
lamassa, osin jopa vakavampi. Suomen suunnan muuttaminen vaatii
toimintakykyisen hallituksen. Ilman päätöksiä ei
voi tulla muutosta. Pääministeri Stubb on kuitenkin
useaan otteeseen todennut, että tämä hallitus
ei tee uusia päätöksiä. Mitään
suunnanmuutosta on siis tältä hallitukselta turha
odottaa.
Luottoluokittaja Standard & Poor'sin listaamat
taloutemme ongelmat ovat olleet jo pitkään ainakin
opposition tiedossa. Luottoluokittajat ovat kuitenkin luottaneet
siihen, että Suomen hallitus kykenee tarvittaessa tekemään
isojakin päätöksiä talouden
kääntämiseksi nousuun. Nyt tämä luottamus
on mennyt, sillä luokituksen laskun toinen keskeinen syy
oli hallituksen kyvyttömyys tehdä uudistuksia.
Tämän kyvyttömyys on selvästi
luettavissa myös budjettiriihen yhteydessä julkaistussa
virkamiesten laatimassa raportissa, joka käsittelee rakennepaketin
edistymistä. Asiat ovat levällään.
Keskeiset uudistukset ovat myöhässä ja
tavoitteista selvästi jäljessä. Tästä huolimatta
hallitus ei ole kertonut merkittävistä uudistuksista näiden
tavoitteiden saavuttamiseksi. Uudistusten tekemisen sijaan hallitus
on keskittynyt riitelemään julkisesti lähes
asiasta kuin asiasta sekä pyörittämään
omaa nimitysrulettiaan. Samaan aikaan olemme myös eduskunnassa
joutuneet täysin poikkeuksellisiin toimiin, jotta hallituksella säilyy
edes jonkinasteinen toimintakyky ja jotta lainsäädäntötyö ei
täysin pysähdy. Isänmaan ruorissa ei
näytä olevan ketään.
Suomen etu ja isänmaallinen teko olisi ollut pitää vaalit
heti Kataisen hallituksen eron jälkeen. Hallituspuolueet
asettivat kuitenkin oman etunsa kansakunnan edun edelle. Sen jälkeen
talous- ja työllisyystilanne on muuttunut entistä vakavammaksi.
Samaan aikaan päähallituspuolueet ovat
ajaneet itsensä vaaliasentoon.
Ainostaan vaalien kautta tähän maahan saadaan
todellisiin uudistuksiin kykenevä toimintakykyinen hallitus.
Suomen kannalta on vastuutonta jäädä odottamaan
ensi kesään saakka.
Edellä olevan perusteella ja
Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten
esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
välikysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä talouden huonolle
kehitykselle ja pahenevalle työttömyydelle,
miten hallitus aikoo varmistaa, että jo päätetyt,
mutta yhä pahasti levällään
ja myöhässä olevat rakenteelliset uudistukset
etenevät,
tekeekö hallitus uusia päätöksiä valtiontalouden
tasapainottamisesta ja rakenteellisista uudistuksista ja
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä luottoluokituksen
nostamiseksi?