Perustelut

Ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamista laajennettuna koskevalla periaatepäätöshakemuksella Posiva Oy pyytää lupaa laajentaa loppusijoituslaitoksen kapasiteettia niin, että Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön käytetyt ydinpolttoaineet voidaan sijoittaa samaan laitokseen. Siten nyt 6 500 uraanitonnille käytettyä polttoainetta mitoitetun loppusijoituslaitoksen kapasiteettia lisättäisiin 2 500 tonnilla eli enintään 9 000 uraanitonniin käytettyä polttoainetta.

Valiokunta viittaa uraanivarannon, uraanin ja ydinpolttoaineen elinkaaren sekä uraaniin ja ydinpolttoaineen turvallisuusuhkien osalta lausuntoihinsa YmVL 10/2010 vp ja YmVL 12/2010 vp.

Nykyisen luvan perusteella tehdyt kallioperätutkimukset ovat keskittyneet sille alueelle, josta loppusijoitustilan rakentaminen ja varsinainen loppusijoittaminen on tarkoitus aikanaan aloittaa. Tämä alue tunnetaan hyvin, mutta jo olemassa oleva ydinvoimalaitoksien käytetty ydinpolttoaine tulee täyttämään näistä alueeista suurimman osan eli 80—95 prosenttia tutkitun alueen kallioperästä. Laitoksen hakemuksen mukainen laajentaminen tapahtuisi tältä alueelta itäsuuntaan olettaen, että myös sen alueen kallioperän ominaisuudet ja soveltuvuus loppusijoitukseen vastaavat jo tutkittua aluetta.

Loppusijoitusratkaisun pitkäaikaisturvallisuusratkaisu perustuu moniesteperiaatteeseen eli useaan toisiaan varmistavaan vapautumisesteeseen siten, että yhden vapautumisesteen toimintakyvyn vajavaisuus ei vaaranna pitkäaikaisturvallisuutta. Vapautumisesteitä ovat polttoainesauva, kapseli, bentoniittipuskuri, loppusijoitustunnelien täyte ja ehjä kallio loppusijoitustilojen ympärillä.

Tehdyt tutkimukset ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että tällä ratkaisulla turvallisuusvaatimukset pystytään täyttämään hyvin pitkälle tulevaisuuteen ulottuvalla ajanjaksolla. Vapautumisesteet säilyttävät hyvin suurella todennäköisyydellä toimintakykynsä niin pitkään kuin se on tarpeen radioaktiivisten aineiden vapautumisen ja kulkeutumisen estämiseksi. Näitä kysymyksiä selvitetään kuitenkin edelleen, jotta turvallisuustekijöistä saadaan vielä parempi varmuus rakentamislupahakemuksen jättämisajankohtaan mennessä.

Asiantuntijakäsityksissä on korostettu kallioperän pelkistävien olosuhteiden merkittävyyttä turvallisuusarvioinnin kannalta. Kiteisen kallioperän geokemialliset olosuhteet ovat kallioperän yläosaa lukuun ottamatta 50—200 metrin alapuolella osoittautuneet hapetus-pelkistyspotentiaaliltaan vakaiksi ja selvästi pelkistäviksi, mikä teknisistä vapautumisesteistä riippumatta osaltaan vahvistaa, että uraanidioksidipohjainen käytetty ydinpolttoaine säilyy erittäin niukkaliukoisena ja siten kiinteässä muodossa kallioperässä. Uraanidioksidin pitkäaikaispysyvyyttä kallioperässä vahvistavat myös monet laajat kansainväliset tutkimukset. Vertailussa merkittävää on ollut luonnossa esiintyvä uraanidioksidin kanssa kemiallisesti samankaltainen uraanimineraali uraniniitti, jonka on todettu olevan hyvin pysyvä kiteisen kallioperän pelkistävissä oloissa jopa satojen miljoonien vuosien ajanjaksona.

Valiokunta pitää tärkeänä, että vielä ennen rakentamislupavaihetta rakentamisen kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon mahdollisuus ikiroudan ulottumisesta 400:aa metriä syvemmälle, jopa 800—900 metriin. On esitetty, että jääkauden jälkeiset sulamisvedet voivat tuoda happea 400—500 metrin syvyydessä olevaan loppusijoitustilaan. Kallioperä voi painua jääkauden aikana noin 800 metriä ja kohota mannerjäätikön sulaessa taas saman verran, mistä aiheutuisi voimakkaita maanjäristyksiä. Näiden aiheuttamat kallionsiirrokset voivat vaurioittaa loppusijoitustiloja. Myös ikiroudan aiheuttama paine muodostaa uhkan loppusijoitustilan ja kapselien kestävyydelle. Lisäksi hapettavia olosuhteita on mahdollista syntyä mikrobitoiminnan sekä säteilyn aiheuttamien veden hajoamistuotteiden seurauksena. Tämä tulee ottaa huomioon kaiken suunnittelun perusratkaisuja harkittaessa.

Ydinjätehuollon turvallinen toteuttaminen edellyttää monipuolista turvallisuuteen vaikuttavien prosessien ja luonnonilmiöiden ymmärtämistä, teknistä osaamista ja tiukkaa turvallisuuskulttuuria. Osa loppusijoituksen toteutustapaa koskevista päätöksistä ajoittuu useiden vuosikymmenien päähän, ja siten pitkäjänteisen tutkimuksen varmistamisella turvataan se, että jätehuoltovelvollisilla ja valvovilla viranomaisilla on aikanaan käytettävissä tarvittava asiantuntemus. Ydinjätehuollon rahastointijärjestelmä turvaa tarvittavien jätehuoltotoimenpiteiden kustannusten kattamisen ennalta.

Koska loppusijoituksen toteuttaminen edellyttää kuitenkin valtioneuvoston myöntämää rakentamis- ja käyttölupaa, varmistutaan loppusijoitustavan toteutuksen turvallisuudesta lopullisesti vasta tuolloin.

Valiokunta katsoo, että maanalaisen tutkimustilan, Onkalon, avulla on voitu hankkia tarvittavaa lisätietoa kallio-oloista loppusijoitustekniikan suunnittelua varten. Syväkallion mekaanisista, hydrogeologisista ja geokemiallisista piirteistä tarvitaan edelleen lisää tietoa, mutta sekin on suunnitelmallisesti hankittavissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Posiva Oy on suunnitelmiensa mukaisesti kehittänyt toimivat ratkaisut kapselille, bentoniittipuskurille ja tunnelien täytölle. Onkalossa on testattu ratkaisujen valmistusmenetelmiä sekä käsittely- ja laadunhallintatapoja. Kokonaisuutena arvioiden tutkimusvaiheessa saadut tulokset eivät ole tuoneet esille mitään sellaista, joka poikkeaisi merkittävästi aikaisemmista käsityksistä ja estäisi hankkeen jatkosuunnittelua. Vastaavasti tulee vielä varmistua kuparikapselien korroosiokestävyydestä, mihin Ruotsissa on eräässä tutkimuksessa kiinnitetty kriittistä huomiota.

Posiva Oy tekee parhaillaan laajaa turvallisuusperustelua, jossa arvioidaan kallio-olosuhteiden merkitystä loppusijoituksen turvallisuuden kannalta, analysoidaan loppusijoitustekniikan toimivuutta satojen tuhansien vuosien tähtäimellä ja muuttuvissa ilmasto-oloissa, arvioidaan loppusijoituksesta elolliselle luonnolle mahdollisesti koituvia riskejä kaikkina aikoina ja analysoidaan jäljellä olevien epävarmuustekijöiden merkitystä turvallisuusarvion luotettavuuden kannalta.

Valiokunta korostaa, että avoin ja laajasti eri osapuolet huomioon ottava, vuorovaikutteinen ja asteittain etenevä lähestymistapa on keskeinen edellytys loppusijoituspaikan valintamenettelyn ja toteutustavan onnistumiselle. Tämä vaatimus toteutuu periaatepäätöshakemuksen kohteena olevan loppusijoituslaitoksen laajentamisen kohdalla hyvin.

Valiokunta pitää perusteltuna laajentamista koskevan periaatepäätöksen käsittelemistä samanaikaisesti Olkiluoto 4 -yksikön rakentamista koskevan päätöksen kanssa edellä mainituista epävarmuuksista huolimatta. Jos lisärakentaminen saa luvan, tulee loppusijoituksesta huolehtia siten, että jatkosuunnittelussa voidaan mahdollisimman varhain ottaa huomioon täysimääräisesti lopullinen sijoitettavaksi tulevan jätteen määrä.

Valiokunta korostaa tutkimustiedon ja tieteellisen tiedon epätäydellisyyttä ja epävarmuuksia, joita tutkimus- ja kehittämistyössä tulee selvittää ja poistaa. Loppusijoittaminen siten, että se on tuhansien vuosien ja jopa satojen tuhansien vuosien aikana turvallista, on ihmisen käsityskyvylle ja osaamiselle valtava haaste. Suurin epävarmuustekijä liittyy kallioperän ominaisuuksiin seuraavan jääkauden aikana. Vaikka ympäristövaikutukset voidaankin hallita varmuudella lyhyellä aikavälillä niin, että mitään haittoja loppusijoituksesta ei aiheudu, on pitkäaikaisturvallisuus toisen mittaluokan kysymys. Täydellistä varmuutta tulevaisuudessa vallitsevista olosuhteista edes satoja tai tuhansia vuosia eteenpäin, saati sitten kymmenien tuhansien tai satojen tuhansien vuosien kuluttua, ei voida saada. Tämä on perusteena sille, että Suomessa omaksutun mallin mukaan loppusijoitus perustuu ratkaisuun, joka ei lopullisesti estä tulevia sukupolvia ryhtymästä toisenlaisiin ratkaisuihin, mikäli perusteltua tarvetta siihen ilmenisi esimerkiksi teknologian kehityksen johdosta.

Johtopäätös

Valiokunta katsoo, että valtioneuvoston periaatepäätös Posiva Oy:n hakemukseen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna on katsottava yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi ja voidaan hyväksyä.