Perustelut
Hallituksen esitykseen sisältyy seitsemän
lakiehdotusta, joita valiokunta on tarkastellut toimialansa kannalta
keskittyen erityisesti ehdotukseen uudeksi laiksi maatalouden rakennetuista
sekä ehdotukseen maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta.
Etusijajärjestyksen käyttöönotto
ja toimenpiteen aloitusta koskeva edellytys
Keskeinen sisällöllinen muutos nykytilanteeseen
verrattuna sisältyy hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen
eli rakennetukilain 15 §:ään, jonka
mukaan tuettavat toimenpiteet asetetaan etusijajärjestykseen,
jota arvioitaessa voidaan ottaa huomioon toiminnan taloudellisiin
edellytyksiin vaikuttavien tekijöiden ja toimenpiteen yritystoiminnan
talouteen kohdistuvien vaikutusten lisäksi toimenpiteen
vaikutukset tuen kohteena olevan maatilan tuotanto-olosuhteisiin työympäristön,
luonnonvarojen kestävän käytön tai
eläinten hyvinvoinnin kannalta. Ehdotettuun 15 §:n
5 momenttiin sisältyy asetuksenantovaltuus, jonka mukaan
tarkemmat säännökset etusijajärjestystä arvioitaessa
käytettävistä perusteista annetaan valtioneuvoston
asetuksella. Asetusluonnosta ei ole ollut käytettävissä.
Valiokunta toteaa, että etusijajärjestyksen käyttöönotto
näyttää hyvin ongelmalliselta ympäristötavoitteiden
näkökulmasta, sillä maatalouden ympäristönsuojelun
kannalta olisi tärkeää, että kaikki
maataloudenharjoittajat ovat yhdenvertaisessa asemassa. Nykyisin
kaikki investointitukiehdot täyttävät
hakemukset on hyväksytty rahoitettaviksi, mutta jatkossa
vain parhaimmiksi arvioidut saavat rahoitusta ja erityisesti artiklan
141 tarkoittamalla alueella investointituen saaminen voi olla vaikeaa.
Investointien kohdentaminen ja ympäristönsuojelutoimenpiteiden
tehostaminen olisi kuitenkin erityisen tärkeää alueilla,
joilla on suuri vaikutus Itämeren kuormitukseen. Valiokunta
huomauttaa, että suuri osa investointitukihankkeista, kuten karjanlannan
käsittelyyn ja varastointiin liittyvät hankkeet
tai tilalla tuotetun uusiutuvan energian hyödyntämisratkaisut,
ovat perusteeltaan ympäristönsuojeluinvestointeja,
joiden tukeminen olisi aina perusteltua. Menettely lisää myös aluehallinnon
työmäärää, kun hankkeita
joudutaan vertaamaan toisiinsa.
Muutos nykytilanteeseen verrattuna on myös rakennetukilakiehdotuksen
13 §:n 1 momentti, jonka mukaan tukea ei myönnetä sellaiseen
toimenpiteeseen, jonka toteuttaminen on aloitettu ennen tuen myöntämistä (kun
nykyisin rajana on tukihakemuksen vireilletulo). Valiokunta kiinnittää huomiota
sääntelystä aiheutuviin ongelmiin silloin,
kun tarvittavien ympäristölupien käsittely
viipyy. Mikäli muutos on EU:n valtiontuki- tai muusta syystä välttämätön,
voidaan tilannetta helpottaa vain lupien käsittelyä nopeuttamalla.
Ympäristöministeriössä on käynnissä hanke
ympäristölupajärjestelmän ja
-hallinnon tehostamiseksi, jonka tuloksena odotetaan ympäristölupahallinnon
ja ympäristölupien käsittelyn tehostumista,
yksinkertaistumista ja käsittelyaikojen lyhentämistä samalla
huolehtien ympäristönsuojelun korkeasta tasosta.
Ympäristönsuojelun tavoite läpäisyperiaatteen
mukaisesti esiin
Hallituksen esityksen tavoitteena on jatkaa maaseutuelinkeinojen
rahoituslain (329/2006) kokonaisuudistusta maataloustuotannon
toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Aikaisemmin
on uudistettu ns. ympäristötukilakiLaki luonnonhaittakorvauksesta,
maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista
ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen myönnettävistä tuista (1440/2006) ja
maaseudun kehittämislakiLaki maaseudun kehittämiseen
myönnettävistä tuista (1443/2006).
Hallituksen esitykseen sisältyy lakiehdotus maatalouden
rakennetuista, jolla ehdotetaan säädettäväksi
maatilan investointituista eli tuista, jotka kohdistuvat lähinnä tuotantorakennusten
ja maatilan energiahuoltoa palvelevien rakennusten peruskorjaamiseen,
laajentamiseen ja uudisrakentamiseen. Tällä lainsäädännön
rakenteellisella muuttumisella perustellaan lakeihin sisältyvien
ympäristönsuojelua koskevien tavoitteiden aikaisemmasta
poikkeavaa kirjoitustapaa.
Rakennetukilain tavoitteena on ehdotetun 1 §:n
mukaan maatalouden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kehittäminen
edistämällä maataloustuotannon tehokkuutta
ja laatua. Hallituksen esityksen 1 ja 7 §:ää koskevien
yksityiskohtaisten perustelujen mukaan laadulla tarkoitetaan turvallisuutta
ja eettistä laatua, joten investointituilla voidaan edistää työhyvinvointia,
ympäristön suojelua ja eläinten hyvinvointia
tuotantotoiminnassa (s. 22/I ja 28/I). Lisäksi
15 §:n perusteluissa kuvataan, mitä pykälän
2 momentin 3 kohdalla tarkoitetaan. Perustelujen mukaan luonnonvarojen
kestävää käyttöä edistävät
erityisesti ratkaisut, jotka lisäävät
uusiutuvan energian hyödyntämistä hakijan
tai muiden harjoittamassa tuotantotoiminnassa, säästävät
energiaa, tehostavat maatalouden sivutuotteiden käsittelyä tai
edistävät muutoin ympäristön
suojelua tuotantotoiminnassa. Ehdotuksen 13 §:n
4 momenttiin sisältyy lisäksi asetuksenantovaltuus, jonka
mukaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella
voidaan säätää rakentamisinvestoinnin
teknisistä, taloudellisista, toiminnallisista sekä turvallisuuteen
ja ympäristöön liittyvistä seikoista.
Hallituksen esityksellä on välillisiä vaikutuksia
ympäristön tilaan. Lähtökohtana
on luonnollisesti maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen,
mutta rakennetukien avulla voidaan myös tukea investointeja,
joilla on välillistä vaikutusta esimerkiksi vesistökuormitukseen
(kuten ratkaisut, jotka tehostavat maatalouden sivutuotteiden käsittelyä).
Valiokunta pitää tästä näkökulmasta
perusteltuna tuoda esiin lain tavoitetta koskevassa rakennetukilakiehdotuksen 1 §:ssä
luonnonvarojen
kestävän käytön tavoite tai
vesiensuojelu taikka ympäristön suojelu laajasti
sen sijaan, että nämä sisältyvät
"laadun edistämisen" tavoitteeseen. Myös investointituen
myöntämistä koskevan 7 §:n
mukaan tukea voidaan myöntää "laadun
kehittämiseen". Ehdotuksen 13 §:n asetuksenantovaltuus
koskee "ympäristöön liittyviä seikkoja"
ja 15 §:n 2 momentin 3 kohdassa luetellaan vaikutukset
"työympäristön, luonnonvarojen kestävän
käytön tai eläinten hyvinvoinnin kannalta".
Valiokunta katsoo, että kun perusteluissakin todetaan,
että tukea voidaan myöntää ratkaisuihin,
jotka säästävät energiaa, tehostavat
sivutuotteiden käsittelyä tai edistävät
muutoin ympäristönsuojelua tuotantotoiminnassa,
tulisi myös asianomaisiin pykäliin, kuten 15 §:n
2 momentin 3 kohtaan, lisätä maininta ympäristönsuojelutavoitteesta.
Tarkkaan ottaen esimerkiksi uusiutuvan energian hyödyntäminen
ei nimittäin ole yksinomaan luonnonvarojen kestävän käytön
edistämiseksi tarpeellista, vaan myös ilmastonmuutoksen
hillitsemiseksi eli ympäristön suojelemiseksi
perusteltu toimenpide. Kysymyksessä olisi siten tekninen
tarkistus, joka kuitenkin painottaisi läpäisyperiaatteen
mukaisesti, että kaikissa toiminnoissa otetaan huomioon
ympäristönsuojelun vaatimukset kestävän
kehityksen edistämiseksi. Valiokunta huomauttaa myös, että toimintaedellytysten
ja kilpailukyvyn kehittämistä tulee tarkastella
myös ympäristönsuojelun näkökulmasta,
mutta tämä ei tule esitetyllä muotoilulla
esiin.
Samantyyppinen kysymys nousee esiin 4. lakiehdotuksen osalta
eli ehdotuksesta laiksi maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta. Lain
tavoitetta koskevan 1 §:n mukaan lain tavoitteena
on kehittää maaseutua edistämällä erityisesti
vesivarojen kestävää käyttöä.
Tällä viitataan 15 §:n mukaisiin
vesistötoimenpiteisiin, joita lain mukaan voidaan tukea.
Vesistötoimenpiteiden tukea voidaan yksityiskohtaisten
perustelujen mukaan (s. 85/II) myöntää erityisesti
tulvasuojeluhankkeisiin sekä vesistöjen kunnostushankkeisiin.
Valiokunta pitää maatalouden vesistökuormituksen
vähentämisen kannalta tärkeänä,
että tukea voidaan myöntää peruskuivatushankkeisiin
osana vesistönsuojelutoimia, jolloin huuhtoutumat vesistöön
vähenevät. Tältä kannalta tarkasteltuna
1 §:n tavoitteen muotoilussa tulisi näkyä vesivarojen
kestävän käytön ohella tämä erityisen
ajankohtainen vesiensuojelun tavoite. Asetusluonnosten saatavilla
olo olisi ollut hyödyllistä lakiehdotusten vaikutusten arvioimisen
kannalta.
Valiokunta katsoo, että kestävän
kehityksen tavoitteen tulisi näkyä läpäisyperiaatteen
mukaisesti yhtenä keskeisenä tavoitteena maatalouden rakenteen
parantamista koskevassa tukilainsäädännössä.
Maatalouspolitiikan ja maatalouden tukilainsäädännön
tulee kannustaa hyvään viljelytapaan ja vesistökuormituksen
vähentämiseen.