Perustelut

Hallituksen esityksellä pannaan täytäntöön direktiivi ympäristön suojelusta rikosoikeudellisin keinoin (ympäristörikosdirektiivi) ja säädetään rangaistaviksi ympäristön turmelemisena pesuaineita koskevan asetuksen ja otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan asetuksen vastaiset teot. Lisäksi ns. CITES-asetuksen vastaiset teot, joista nyt voidaan rangaista luonnonsuojelurikkomuksena, tulevat rangaistaviksi myös luonnonsuojelurikoksena. Asiallisesti suurin muutos liittyy siihen, että oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevat säännökset soveltuvat myös ydinenergian käyttörikokseen, räjähderikokseen ja vaarallisten aineiden varomattomaan käsittelyyn.

Valiokunta toteaa, että Suomen lainsäädännön mukainen rangaistavuuden ala täyttää ympäristörikosdirektiivin vaatimukset. Oikeushenkilön rangaistusvastuun osalta lainsäädäntöä on kuitenkin tarpeen täydentää. Lisäksi nykyisin erityislakien mukaan rikkomuksena rangaistavien CITES-asetuksen vastaisten toimenpiteiden (eli suojeltujen luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien hallussapito, kiinniottaminen, vahingoittaminen, tappaminen tai kauppaaminen) lisäksi säädetään mahdollisuudesta rangaista teoista vakavampien tekomuotojen osalta rikoslain mukaan luonnonsuojelurikoksena. Muutos on tärkeä, vaikka laiton kauppa onkin monissa maissa Suomea suurempi ongelma, mutta globaalisti uhkaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Valiokunta pitää muutoksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina.

Valiokunta pitää tärkeänä, että rikosoikeus kehittyy ympäristöarvot huomioon ottavaan suuntaan samanaikaisesti, kun varsinainen ympäristönsuojelun aineellinen lainsäädäntö on laajentunut ja syventynyt. Rikosoikeudellisen sääntelyn tulee osaltaan tukea aineellisen lainsäädännön sisällön toteutumista. Valiokunta toteaa, että ympäristörikosoikeudellinen sääntely on viime vuosina ollut voimakkaan muutoksen kohteena myös siksi, että EU-lainsäädännön keinoin harmonisoidaan unionin maiden ympäristörikoslainsäädäntöä. Harmonisointi on sisämarkkinoilla perusteltua, koska monet ympäristörikokset tehdään taloudellisin vaikuttimin ja epätasapaino lainsäädännössä saattaisi johtaa lainsäädännön vastaisesti toimivien yritysten sijoittumiseen maihin, joissa ympäristölainsäädäntö ja rikoslainsäädäntö on kehittymätöntä. Oikeushenkilön rangaistusvastuu on myös lähtökohtaisesti yksilöön kohdistuvaa rangaistusvastuuta tehokkaampi keino ennaltaehkäisevän vaikutuksen näkökulmasta.