Perustelut
Ympäristövaliokunta yhtyen valtioneuvoston toimintalinjaan
katsoo, että EU:n ja Venäjän välisen
yhteistyön kehittäminen on pohjoisen ulottuvuuden
keskeinen sisältö. Ympäristökumppanuus
on tällä hetkellä keskeisessä asemassa
pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmassa, ja keskeiset saavutukset
ovat ympäristöhankkeita. Tämä on
tärkeää myös jatkossa, ja Venäjän
aseman vahvistuminen EU:n ympäristöyhteistyön kumppanina
vastaa myös Suomen kansallisia prioriteetteja.
Keskeisiä tavoitteita EU:n ja Venäjän
välisessä ympäristönsuojeluyhteistyössä ovat
Suomenlahden ja koko Itämeren suojelu vähentämällä ravinne-
ja myrkyllisten aineiden kuormitusta sekä lisäämällä merikuljetusten
turvallisuutta ja edistämällä yhteistyötä ilmastonmuutoksen
torjunnassa, luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja rajat ylittävien
ympäristöhaittojen ehkäisemisessä ja
vähentämisessä. Ympäristölainsäädännön
ja -normien lähentämistä EU:n ja Venäjän
välillä sekä ympäristösopimusten
tehokasta täytäntöönpanoa koskevat
yhteistyöhankkeet edistävät näitä tavoitteita.
Ympäristönsuojeluyhteistyöllä ei
ole omaa aluettaan, vaan siitä on neuvoteltu EU—Venäjä-huippukokousvalmisteluissa
osana aluetta I (Yhteinen talousalue, Common Economic Space, CES).
Pohjoisen ulottuvuuden ympäristösisällön
kannalta on keskeistä, miten vahvan aseman ympäristönsuojeluyhteistyö jatkossa
saa osana talousyhteistyötä. Olennaista on myös
se, miten käytännön toiminta kohdistuu
Luoteis-Venäjälle. Keskeiset tavoitteet liittyen
meriliikenteen turvallisuuteen ja vesiasioihin ovat hyvin esillä EU—Venäjä-huippukokouksessa
10.5.2005 hyväksytyssä tiekartassa, eli näille
on myös olemassa Venäjän hyväksyntä.
Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota huoleen
siitä, että kokonaistilanne ei näytä näin valoisalta.
Ympäristönsuojelua koskevia neuvotteluja ei EU:n
ja Venäjän välillä ole käyty useaan
vuoteen, vaikka ympäristönsuojelua on sinänsä asiakohdittain
ja osana kansainvälisiä neuvotteluja käsitelty.
Kokonaisstrategia kuitenkin puuttuu, ja EU:n komissiossa vastuut
ovat hajaantuneet vastaavasti asiakohdittain. Kun komissiolla on
pohjoisen ulottuvuuden johtorooli, sen tulee pyrkiä myös
ympäristösisällön osalta kokonaistarkasteluun.
Kioton pöytäkirjan ratifiointi on ollut merkittävin
EU:n ja Venäjän väliseen vuoropuheluun liittyvä ympäristöpoliittinen
teko. Valiokunta tukee vuoropuhelun vahvistamista ja EU:n ja Venäjän
kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mukaisten kumppanuusneuvoston
kokousten järjestämistä ympäristöministerikokoonpanossa.
Venäjän sitoutuminen ja hyväksyntä pohjoisen
ulottuvuuden jatkoasiakirjalle on koko toiminnan olennainen edellytys.
Venäjän hyväksyntä on olennaista
myös sen kannalta, miten uusi Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentti
(ENPI) vastaa pohjoisen ulottuvuuden rahoitustarpeisiin.
Valiokunta tukee valtioneuvoston tavoitetta vahvistaa EU:n ja
pohjoisten alueellisten järjestöjen välistä yhteistyötä.
Neuvostot voisivat tarjota komissiolle väylän
tehostaa alueellisen Venäjä-yhteistyön
seurantaa, mutta komissio ei ole toistaiseksi suunnannut tähän
resursseja.
Valiokunta toteaa, että ympäristökumppanuus
ja sitä tukeva rahasto on merkittävä pohjoisen
ulottuvuuden saavutus. Kumppanuusrahastoon on tähän
mennessä myönnetty varoja 225 miljoonaa euroa,
josta valtaosa on kohdennettu ydinturvahankkeisiin. Suomen kannalta
merkittävin yksittäinen hanke on Pietarin lounainen
jätevedenpuhdistamo, jota ei olisi saatu aikaan ilman pohjoisen
ulottuvuuden ympäristökumppanuutta tällä aikataululla.
Valiokunta viittaa tässä yhteydessä myös
Sosnovyi Borin ydinvoimalaitoksen toimintaluvan voimassaolon jatkamiseen ja
siihen liittyviin turvallisuusongelmiin. Ympäristöhankkeille
on edelleen tärkeää saada lisärahoitusta.
Valiokunta korostaa, että Suomen kannalta myös
edellä viitattuja pienemmät hankkeet ovat merkityksellisiä.
Esimerkiksi Imatra ja Svetogorsk ovat tehneet kaksoiskaupunkiyhteistyötä lähinnä TACIS-ohjelmasta
rahoitetuin projektein. Projekteja on tehty esimerkiksi Svetogorskin
ympäristön ja kunnallistekniikan parantamiseksi,
Vuoksen kalakantojen ja ympäristön laadun selvittämiseksi,
ilmanlaadun mittausten kehittämiseksi ja ilmanlaatutilanteen
selvittämiseksi sekä Vuoksen alueen virkistyskäytön
kehittämiseksi. Hankkeiden vaikutukset ympäristön
kannalta ovat olleet merkittäviä erityisesti paremman
jätevesien puhdistamisen kautta ja saattaneet alkuun myönteisiä kunnostushankkeita,
joista monet Venäjä on toteuttanut suurimmalta
osin omalla kustannuksellaan.
Yksittäisten onnistuneiden hankkeiden ohella Venäjän
kanssa tehtävän yhteistyön tai lähialueyhteistyön
tärkeimmät saavutukset liittyvät luotettavien
ja ajantasaisten tietojen saamiseen rajanläheisen alueen
ympäristön tilasta ongelmineen sekä kattavan,
monipuolisen ja luottamuksellisen yhteistyöverkoston muodostumiseen
rajanläheisten ympäristöviranomaisten
ja muiden tahojen kanssa. Pohjoinen ulottuvuus tarjoaa mahdollisuuden
kasvattaa rahallisen panoksen suuruutta, jolloin yhteistyö voi
olla vielä monipuolisempaa ja laajempaa ja siten myös
tuloksiltaan mittavampaa. Yhteistyön edellytysten parantaminen
kaikilla tasoilla on erittäin vahvasti Suomen intressissä.