Perustelut

Ympäristöhallinnon toimintakyky

Ympäristöhallinnon tehtävät ovat viime vuosina jatkuvasti lisääntyneet samanaikaisesti, kun henkilöstövoimavarat ovat vähentyneet. Tehtäviä on tullut lisää erityisesti EU:n lainsäädännön kansallisen toimeenpanon kautta. ELY-keskusten ympäristövastuualueiden henkilöstö on supistunut neljässä vuodessa yli viidenneksellä (22 %). Tehtäviä on mahdollisuuksien mukaan karsittu ja toimintaa tehostettu, palveluita on ulkoistettu ja keskitetty sekä palvelujen sähköistys aloitettu. Koska tehtävät ovat kuitenkin lisääntyneet, ei voimavaratilanne ole lainkaan helpottunut.

Syyskuussa 2014 ELY-keskuksissa alkaneiden yhteistoimintalain mukaisten neuvottelujen tavoitteena on noin 15 prosentin lisäleikkaukset, mikä merkitsisi aikaisemmat leikkaukset huomioon ottaen jo 35 prosentin vähennystä henkilöstöön ainakin ympäristövastuualueiden osalta. Tämä vähennys on niin huomattava, että vaje ei ole enää tehostamisella ja keskittämisellä hoidettavissa, vaan palvelutaso väistämättä laskee ja käsittelyajat pidentyvät.

Ympäristövaliokunta korostaa, että ympäristöhallinnon toimintakyky on turvattava. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös osaamisen säilyttämiseen ja siirtämiseen rekrytoitavalle henkilöstölle, sillä lähivuosina erityisesti ELY-keskusten ympäristövastuualueilta on jäämässä eläkkeelle huomattava määrä osaamispääomaa. ELY-keskuksille kuuluvia erilaisia ympäristönsuojelun edistämis-, torjunta-, tiedonvälitys- ja kasvatustehtäviä on pakko hoitaa kevyemmin tai jättää lopulta kokonaan hoitamatta, jotta lakisääteiset tehtävät voidaan hoitaa asiallisesti, ellei voimavaroja lisätä. Valiokunta edellyttääkin, että määrärahaleikkausten vaikutuksia arvioidaan riittävästi siten, että vähentämisen kokonaisvaikutukset tiedetään ja myös välilliset vaikutukset voidaan ottaa huomioon.

Ympäristölupaviranomaisissa eli aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueilla voimavarat ovat vähentyneet 4 prosenttia, mutta ongelmana on silti osin aluehallintouudistuksen toteutuksesta ja osin lainsäädännön muutoksista seurannut ympäristöluparuuhka. Vireille tulevien asioiden määrä on kasvanut, päätösten vaatimustaso on noussut ja edelleen osin myös hakemusten puutteellisuus työllistää lupaviranomaista. Muuttunut lainsäädäntö edellyttää enemmän erilaisia selvityksiä, joten työmäärä hakemusta kohden on kasvanut. Oman erityisen ruuhkansa muodostavat turvetuotantoa koskevat lupahakemukset, samoin esimerkiksi Talvivaaran kaivoksen päästöistä vesiin tehdyt sadat korvaushakemukset.

Ympäristöhallinnon sisäistä ohjausta on kehitetty perustamalla ohjaustoiminto tukemaan aluehallinnossa tehtävää työtä. Vuoden 2014 alusta on voitu suunnata lisämääräpanostusta aluehallintoviranomaisten ympäristötehtävien hoidon kehittämiseen ja tehostamiseen. Pääosa resurssilisäyksestä käytetään ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen esittämiin kehittämishankkeisiin, joilla vahvistetaan ja tuetaan aluehallinnon toimintakykyä. Ohjausrahalla voidaan myös esimerkiksi palkata henkilöitä sellaisiin tehtäviin, jotka parantavat vakavien ympäristöongelmien ennaltaehkäisyä.

Ympäristöhallinnon voimavarojen vähentämisen vaikutukset heijastuvat yrityksiin, kansalaisiin ja alueiden kehitysmahdollisuuksiin. Lupien ruuhkautuminen voi myös hidastaa tuotannollisten investointien käynnistymistä. Kysymys ei siten ole vain ympäristön tilasta tai ympäristönäkökulman täysipainoisesta huomioon ottamisesta, vaan alueiden kehitysmahdollisuuksista ja yritysten investointiympäristöstä. Lupien joutuisa käsittely on paitsi toiminnanharjoittajien kannalta tarpeellista myös haitankärsijöiden intressissä.

Vasta aluehallintovirastojen nykyisen luparuuhkan purkaminen antaa mahdollisuuden myös hallinnon sisäisen toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen, kun ruuhkautuneessa tilanteessa kaikki voimavarat on kohdennettava suman purkamiseen. Lupaviranomaisen voimavarojen lisäksi kokonaisuuteen vaikuttavat ELY-keskusten voimavarat, sillä keskukset antavat lupaprosesseissa lakisääteisiä lausuntoja, joiden viipyminen hidastaa osaltaan lupaprosessien kulkua.

Valiokunta edellyttää edellä esitettyyn viitaten, että aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueille kohdistetaan rakennepoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti 10 htv:n lisävoimavarat seuraavan kahden vuoden ajalle ruuhkan purkamiseen.

Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon

Momentille 35.01.65 (Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon) ehdotetaan 2 miljoonan euron määrärahaa eli 160 000 euron vähennystä. Valiokunta esittää, että määräraha tulee säilyttää ennallaan. Määräraha on pieni, mutta merkittävä ja ylläpitää toimivaa vuoropuhelua, joka ehkäisee äärinäkemysten syntymistä. Erityisesti valtakunnallisten järjestöjen merkitys on tärkeä osana yhteiskunnallista keskustelua. Edellä esitettyyn viitaten valiokunta esittää,

Haja-asutuksen jätevesihuolto

Haja-asutuksen jätevesihuoltoa kehitetään toisaalta siirtoviemärien rakentamisella ja toisaalta kiinteistökohtaista jätevedenkäsittelyä koskevan lainsäädännön toteuttamisella. Kiinteistökohtaista jätevedenkäsittelyä koskevan ns. haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toimeenpanon siirtymäaika päättyy 1.3.2016, joten tarvittavien hankkeiden toteuttamiseen on aikaa enää pari vuotta.

Siirtoviemärihankkeilla on toteutettu osaltaan eduskunnan lausumaa, jossa se edellytti hallitukselta viemäröintiohjelman laatimista tarpeellisine määrärahakorotuksineen päättäessään maaliskuussa 2011 haja-asutuksen jätevesiä käsittelevän lainsäädännön muuttamisesta. Valtakunnallisen viemäröintiohjelman puitteissa on tuettu siirtoviemäreiden rakentamista. Siirtoviemäreillä jätevedet voidaan johtaa tehokkaasti toimiville keskuspuhdistamoille, joilla on pieniä laitoksia paremmat edellytykset huolehtia jätevesien tehokkaasta puhdistamisesta. Siirtoviemäreihin liitetään niiden varrella olevaa haja-asutusta, jätevesistä aiheutuva kokonaiskuormitus vesiin pienenee ja vesialueita vapautuu kokonaan yhdyskuntajätevesikuormituksesta.

Viemäröintiohjelman toteutuksesta saatujen alustavien tietojen mukaan ohjelma on selkiyttänyt ja ohjannut viemäriverkostojen laajentamista. Ohjelman perustavoite 20 000 haja-asutusalueen talouden liittämisestä viemäriverkoston piiriin on toteutumassa. Ohjelman toteuttamista on pidetty erityisen ajankohtaisena juuri nyt, kun se ajoittuessaan haja-asutuksen jätevesiasetuksen siirtymäajan päättymistä edeltäviin vuosiin on tehostanut kehittämissuunnittelua.

Vuoden 2015 talousarvioehdotuksessa siirtoviemärihankkeiden tukeen on käytettävissä ympäristöministeriön hallinnonalalla 4,4 milj. euroa (35.10.61) sekä 8 milj. euroa maa- ja metsätalousministeriön vesihuollon ja tulvasuojelun momentilla 30.40.31. Tuki riittää käynnissä olevien hankkeiden sopimuksilla sidottuihin tukiin hankkeiden loppuun saattamiseksi. Näissä neljän suurimman siirtoviemärin osalta tukea on sidottu ainoastaan hankkeiden ensimmäiselle vaiheelle. Siirtoviemäreihin kohdistuva tuki on talousarvioiden tulevien vuosien kehyksissä suunniteltu lopetettavan kokonaan vuoden 2015 lopussa, jolloin kahdessa vaiheessa toteutettavien siirtoviemärihankkeiden toisen rakennusvaiheen tukiosuutta ei voida myöntää, mikä nostaisi vesihuoltolaitosten kustannuksia. Seurauksena voi olla toisen vaiheen toteuttamisen peruuntuminen tai lykkääntyminen. Valiokunnan saaman arvion mukaan tämä merkitsisi sitä, että viemäröintiohjelman tavoitteista toteutuisi vain puolet.

Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti haja-asutuksen säännösten toimeenpanoa edistetään huolehtimalla tiedottamiseen ja neuvontaan tarvittavista resursseista. Neuvonnasta vuosilta 2012—2014 saadut kokemukset osoittavat, että neuvonta edellyttää vähintään 1,5 miljoonan euron määrärahaa. Vuoden 2015 talousarvioesityksessä neuvontaan käytettävissä oleva määräraha on kuitenkin vain 700 000 euroa. Tämä tarkoittaa neuvontahankkeiden lukumäärän supistamista aiemmasta ja toiminnan kohdistamista alueille, joissa haja-asutusta on eniten. Vuonna 2015 neuvonnan avustusmäärärahaa on suunniteltu käytettäväksi myös valtakunnalliseen yleistiedottamiseen.

Valiokunta huomauttaa, että hajajätevesineuvonta on suunniteltu lopetettavan vuoden 2016 lopussa, jolloin haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanon siirtymäkauden päättymisen seurauksena neuvonnan pääasiallinen tarve olisi poistunut. Neuvontahankkeissa tiedot on kerätty yhtenäisin perustein, ja hajajätevesisäännösten toimeenpanon tämän hetken tilanteesta on juuri valmistunut Suomen ympäristökeskuksen selvitys.Muistio haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 10.10.2014. Sen tulosten mukaan saneerausta arvioidaan tarvittavan vielä noin 89 000—124 000 pientalossa. Tilanteeseen vaikuttaa sekin, että kuntaliiton selvityksen mukaan hajajätevesiasetuksen 4 §:n mukaiset tiukemmat puhdistusvaatimukset on annettu kunnallisilla ympäristönsuojelumääräyksillä 74 prosentissa kunnista. Edellä esitettyyn viitaten valiokunta esittää,

Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät ja tuloutustavoite sekä METSO-toimintaohjelma

Valiokunta pitää hyvänä, että Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien määräraha (35.10.52) säilyy tasoltaan ennallaan. Momentille esitetään 34 098 miljoonan euron määrärahaa, johon sisältyy kehysriihen päätöksen mukaisesti 5 miljoonan euron lisämääräraha mm. uusien kansallispuistojen perustamiseen. Laki Etelä-Konneveden kansallispuistosta tuli voimaan 1.9.2014, ja hallituksen esitys Teijon kansallispuiston perustamiseksi on parhaillaan ympäristövaliokunnan käsiteltävänä. Uudet kansallispuistot ja Museovirastolta vuoden 2014 alussa Metsähallitukselle siirtyneet 29 kansallisesti arvokasta historiallista monumenttia ja arkeologista kohdetta edellyttävät rahoitustason turvaamista. Merkittäviä Metsähallituksen luontopalveluiden hallintaan siirtyneitä tai siirtyviä kohteita ovat myös puolustusvoimien käytöstä poistuneet Örön rannikkolinnake- ja varuskuntasaari Kemiönsaaren kunnassa sekä Vallisaari ja Kuninkaansaari Helsingin edustalla. Perusrahoitusta tarvitaan perustamiseen sekä palveluiden ja palveluvarustuksen rakentamiseen ja parantamiseen, vaikka matkailun ja palvelun liiketoiminta rakennetaan yksityisen yrittäjyyden varaan.

Erityisesti kansallispuistojen vetovoimaan perustuvan matkailun kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset ovat useiden tutkimusten mukaan aluetaloudellisesti mittavia. Luontomatkailuun perustuvaan potentiaaliin lisätä erityisesti ulkomailta suuntautuvaa matkailua tulee siten suhtautua arvokkaana mahdollisuutena lisätä tukipalveluihin perustuvien työpaikkojen määrää. Valiokunta korostaa myös sitä, että Metsähallituksen luontopalvelut on työllistänyt neljän viimeisen vuoden aikana noin 500 nuorta talousarvioiden erillismäärärahoilla. Tämä on tarjonnut työttömille nuorille mahdollisuuden työllistyä ja saada arvokasta työkokemusta erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja rakentanut näin mahdollisuuksia uusille työllistymismahdollisuuksille ja elämänhallinnalle. Nuorten työttömien työllistämisen jatkaminen hyväksi koettuun tapaan edellyttäisi lisämäärärahaa. Edellä esitettyyn viitaten valiokunta esittää,

Metsähallituksen vuoden 2015 tuloutustavoite on 135 miljoonaa euroa. Tavoite sisältää hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa päätetyn tavoitteen myydä kiinteistöjä tulosvaikutukseltaan 25 miljoonalla eurolla. Kiinteistöjen myyntiin perustuvaa lisätuloutusta on maksettu ennakoivasti 10 miljoonaa euroa vuonna 2014, ja Metsähallituksen osuus vuoden 2015 lisätuloutuksesta olisi 15 miljoonaa euroa.

Valiokunta katsoo, että kun suuruudeltaan yli 1 000 hehtaarin metsäpalstojen hintataso lähestyy metsien tuottoarvoa, ei niiden myyntiä ole pidettävä pitkällä tähtäimellä kannattavana. Huomioon on otettava myös se, että suuremmilla palstoilla metsien muiden käyttömuotojen, kuten virkistyskäytön, painoarvo kasvaa. Myytävien alueiden valinnassa tulee ottaa huomioon se, ettei myynti painotu virkistys- ja luontoarvoiltaan keskimääräistä arvokkaampiin kohteisiin.

Valiokunta tukee sen selvittämistä, voidaanko mainittu 25 miljoonan talousarviovaikutus saavuttaa jollain vaihtoehtoisella tavalla. Yksi selvitettävä keino on alentaa Metsähallituksen peruspääomaa pääoman palautuksella. Myyntitulojen ansiosta vahvistuneesta kassasta voidaan irrottaa rahoituspääomaa, jolloin myyntitavoitetta voitaisiin alentaa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Metsähallitus valtion metsien hoitajana ottaa erityisesti huomioon myös metsien käytön sosiaalisen kestävyyden. Metsähallituksen tuloutustavoitteessa asetetaan paitsi maanmyyntitavoitteet myös lähtökohtaisesti vaatimukset Metsähallituksen metsien käytölle. Valiokunta korostaa tarvetta arvioida tuloutustavoitetta ekosysteemilähestymistapa huomioon ottaen eli sisällyttäen arvioon muutkin näkökulmat kuin puuntuotto. Valiokunnan saaman arvion mukaan hakkuita ei ole mahdollista enää lisätä nykyisestä ilman, että sosiaalinen kestävyys kärsii.

Vapaaehtoisuuteen perustuva METSO-toimintaohjelma tarjoaa maanomistajalle mahdollisuuden suojella metsäänsä joko pysyvästi tai määräaikaisesti 20 vuoden ajan. Pysyvässä suojelussa vaihtoehtoja on maa-alueen myyminen valtiolle tai sen rauhoittaminen yksityisenä suojelualueena. Lisäksi ohjelman kautta voidaan hoitaa talousmetsien monimuotoisuutta. METSOn hehtaaritavoitteet ovat merkittävin konkreettinen keino edistää monimuotoisuustavoitteiden toteutumista. Ohjelman toteutusta jatketaan aiemmin sovittujen tavoitteiden mukaisena, mutta pienemmällä vuosipanostuksella vuoteen 2025 asti. Valiokunta korostaa tarvetta huolehtia myös METSO-ohjelmaan tarvittavan määrärahatason pitkäjänteisestä turvaamisesta. Soidensuojelun täydennysohjelma on suunniteltu toteutettavaksi momentin 35.10.63 kehysten puitteissa samalla, kun vanhojen suojeluohjelmien toteutus vähenee ja loppuu lähivuosina. Valiokunta huomauttaa, että ohjelmien toteutus edellyttää osaltaan riittäviä voimavaroja ELY-keskuksissa.

Itämeren suojelu ja öljyntorjunta

Itämeren suojeluun käytettäväksi ehdotettu 3,84 miljoonan euron määräraha sisältyy momentille 35.10.22 (Eräät ympäristömenot). Määrärahalla toteutetaan hallituksen päättämiä toimia Saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi, vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventoimiseksi sekä merenhoidon toimenpideohjelman valmistelemiseksi. Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja maatalouden vesiensuojelun tehostamista koskevat hankkeet ovat konkreettisia ja käytännönläheisiä, ja niillä pyritään myös edistämään käytännössä hyödynnettäviä ja monistettavia menettelytapoja, teknologioita ja innovaatiota sekä vesien kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä.

Suomi koordinoi yhdessä Puolan kanssa ravinteiden vähentämiseen tähtäävää Itämeren alueen strategian toimintaohjelmaa (NUTRI). Tehtävän jatkaminen edellyttäisi 100 000 euron lisämäärärahaa.

Kansainvälinen yhteistyö Itämeren suojelussa on tärkeää, vaikuttavathan kaikkien rantamaiden päästöt meren tilaan. Lähialueyhteistyö entisessä muodossaan on päättynyt, eikä uusia hankkeita sitä kautta rahoiteta. Lisäksi ulkoasianministeriön hallinnonalaan sijoittuva Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön momentti on puolittumassa (1,6 milj. euroa momentilla 24.90.68). Hyviä tuloksia on kuitenkin saatu aikaan Suomenlahden rantavaltioiden eli Venäjän, Viron ja Suomen välisellä kolmikantayhteistyöllä. Erityisen tärkeäksi on osoittautunut tämän vuoden aikana yhteistyö Suomenlahti-vuosi 2014 -hankkeessa, jossa on saatu muun muassa ensimmäistä kertaa yhteinen havaintoverkosto, joka tuottaa vertailukelpoista tietoa meren tilasta yhteneväisin mittauksin ja menetelmin ja mahdollistaa data-aineiston yhteiskäyttöä merialueilta Suomen, Viron ja Venäjän välillä. Tämän työn jatkamisen mahdollistaminen on äärimmäisen tärkeää myös siksi, että tämänhetkisen poliittisen tilanteen ja Venäjälle asetettujen sanktioiden seurauksena kansainvälisten rahoituslaitosten hankevalmistelu Venäjälle on pysähdyksissä ja muukin kansainvälinen rahoitus ja tuki epävarmaa. Suomenlahden rantavaltioiden tutkimusyhteistyön jatkaminen edellyttäisi 300 000 euron lisämäärärahaa. Edellä esitettyyn viitaten valiokunta esittää,

Öljyvahinkojen torjunta rahoitetaan momentilta 35.10.20 (Ympäristövahinkojen torjunta). Määrärahaesitys on 5,4 miljoonaa euroa (vuonna 2014 5,2 milj.). Valiokunta pitää hyvänä, että määrärahataso säilyy, sillä öljyvahinkojen torjunta merellä on huomattavasti halvempaa kuin jälkikäteinen korjaus ja järjestelmämme on kaikkiaan todettu kustannustehokkaaksi myös valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuuskertomuksessa. Merentutkimusalus Arandan kunnossapitoon ja tutkimuslaitehankintoihin esitetään 1,45 milj. euroa (35.10.70, Alusinvestoinnit), ja lisäksi ehdotukseen sisältyy valtuus peruskorjauksen suunnittelun käynnistämiseksi. On tärkeää, että tämä säilytetään, sillä seurantaohjelmien toteuttaminen edellyttää tehtävään soveltuvan, merikelpoisen tutkimusaluksen käyttöä.

Öljyvahinkojen torjuntakapasiteetin kasvusta aiheutuu kuitenkin lisäkustannuksia 0,3 miljoonaa euroa, mitä määrärahassa ei ole otettu huomioon. Ilman lisämäärärahaa on pakko tinkiä torjunta-alusten kansallisista ja kansainvälisistä harjoituksista ja koulutuksesta, kansainvälisten sopimusten mukaisesta yhteistyöstä ja koulutusajoista. Valiokunta korostaa tarvetta vastata meriliikenteen kasvun tuomiin haasteisiin ja onnettomuusriskin kasvuun turvaamalla sinänsä kohtuullisella tasolla olevan öljyvahinkojen torjuntakaluston toiminta, koulutus ja kansainvälinen yhteistyö.

Yhteenveto

Ympäristövaliokunta esittää siten, että valtiovarainvaliokunta