Perustelut
Yleistä
Jatkuvasti kasvava säiliöalusliikenne on lisännyt
huomattavasti ympäristö- ja alusonnettomuusriskiä Suomenlahdella.
Itämeren öljynkuljetukset ovat kaksinkertaistuneet
vuodesta 1995 (20 milj. tn) vuoteen 2000 (40 milj. tn) ja kolminkertaistuvat
(60 milj. tn) vuoteen 2003. Kuljetusten arvioidaan ylittävän
100 miljoonan tonnin rajan jo ennen vuotta 2005.
Jatkuvasti kasvavan liikenteen ohella onnettomuuden uhkaa lisäävät
Suomenlahden jääolosuhteet. Kuluvana talvena vaaratilanteita
on aiheutunut varsinkin öljytankkeri Stemnitsan ja sen
sisaralus Nounoun liikennöinnistä Koiviston satamasta
Venäjältä. Stemnitsaa ja Nounouta ei
ole rakennettu niin hankaliin jääolosuhteisiin,
jotka ovat Suomenlahdella tänä talvena vallinneet.
Öljytankkeri Erikan ja öljytankkeri Prestigen uppoamiset
Atlantin valtamereen Ranskan ja Espanjan rannikolla ovat osoittaneet
onnettomuuksien aiheuttamien ympäristötuhojen
vakavuuden. Itämerellä onnettomuuden seuraukset
olisivat lähes katastrofaaliset, sillä Itämeri
on matala ja sen vesiallas suhteellisen pieni.
Turvallisuuden parantaminen
Öljykuljetusten turvallisuuden parantamiseksi on ollut
esillä useita toimenpiteitä, joista tärkeimpiä ovat:
-
raskaiden öljyjen kuljetuskielto yksirunkoisilla
aluksilla,
-
Itämeren tai jonkin sen osan hakeminen erityisen herkäksi merialueeksi
(PSSA-alue) ja
-
yhdenmukaisten jääluokkamääräysten
aikaansaaminen, erityisesti jääluokituksesta sopiminen
Venäjän kanssa.
Lisäksi esillä ovat olleet satamavalvonnan
tehostaminen, pakollinen luotsaus myös kansainvälisillä vesillä,
saattohinaus sekä meriliikenteen ohjausjärjestelmän
laajentaminen.
Suomi on toiminut aktiivisesti merenkulun turvallisuuden parantamiseksi
Euroopan unionissa, Itämeren merellisen ympäristön
suojelukomissio HELCOM:ssa ja Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO:ssa.
Lisäksi on käyty kahdenvälisiä neuvotteluja
Venäjän, Viron ja Ruotsin kanssa. Öljytankkeri
Stemnitsan ja öljytankkeri Nounoun liikennöinnin
takia keskustelut ja neuvottelut ovat tiivistyneet. Ympäristövaliokunta
pitää tätä hyvänä ja
katsoo, että Suomen tulee toimia kaikissa edellä mainituissa
toimielimissä edelleen aktiivisesti öljynkuljetusten
turvallisuuden takaamiseksi.
Euroopan unionin komissio on äskettäin antanut
ehdotuksen raskaiden öljyjen kuljetuskiellosta yksirunkoisilla
säiliöaluksilla ja kaksoisrunkoisten öljysäiliöalusten
nopeutetusta käyttöönotosta. Valiokunta
käsittelee ehdotusta valtioneuvoston kirjelmän
(U 81/2002 vp) pohjalta erikseen. Tässä yhteydessä valiokunta
ainoastaan toteaa, että ehdotusta käsiteltäessä tulee kiinnittää huomiota
myös jääluokkamääräyksiin.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä,
että yhtenäiset jääluokkamääräykset
saadaan hyväksytyksi. Asiaa tulee viedä eteenpäin
HELCOM:ssa ja IMO:ssa. HELCOM:n puitteissa tulee pyrkiä saamaan
yhteiset säännöt nimenomaan Pohjois-Itämerelle.
Yhteisistä säännöistä sopiminen edellyttää myös
Venäjän mukanaoloa. Tämän vuoksi
on tärkeää, että hallitus jatkaa
aktiivisia kahdenvälisiä neuvotteluja suoraan
Venäjän kanssa.
Valiokunnan mielestä on perusteltua, että koko
Itämeren alue pyritään saamaan PSSA-alueeksi, jossa
merenkululle voidaan asettaa lisärajoituksia. Rajoituksista
päättää IMO ja niistä on päästävä rantavaltioden
kesken yksimielisyyteen. Merenkulun rajoituksilla voidaan lisätä Itämeren
kuljetusten turvallisuutta, vaikkakaan PSSA-statukseen liittyen
ei HELCOM:n selvitysten mukaan voida asettaa sellaisia lisärajoituksia,
jotka koskevat alusten rakennetta tai varustelua (mm. kaksoisrunko,
jäävahvistus).
Öljyntorjunta
Öljykuljetusten kasvavien riskien vuoksi on Suomenlahdelle
tarpeen saada lisää öljyvahinkojen torjuntavalmiutta,
hätähinauskapasiteettia ja kykyä torjua öljyä jäissä.
Suomessa on jo päätetty muuttaa väyläalus
Seili öljyntorjuntaan sopivaksi. Seiliä voidaan
käyttää myös jääolosuhteissa.
Uudesta aluksesta huolimatta öljyntorjuntakapasiteetti
jää edelleen riittämättömäksi.
Suomenlahdelle tarvitaan Seiliä raskaampaa kalustoa sekä onnettomuuksien
torjuntaan että onnettomuuksien hallintaan (mm. palojen
sammutus) ja öljyntorjuntaan jääolosuhteissa.
Tässä tilanteessa korostuu tarve yhteistyöhön
Venäjän, Viron ja Ruotsin kanssa.
Suomen Merenkulkulaitos on muuttumassa liikelaitokseksi. Valiokunnalle
on arvioitu, että liikelaitostaminen antaa mahdollisuuksia
raskaamman torjuntakaluston hankkimiseen. Liikelaitostaminen voi
myös avata ovia yhteisen kaluston hankkimiseen naapurivaltioiden
(esim. Ruotsin) kanssa. Liikelaitostamiseen liittyy kuitenkin samalla
uhkia. Uudistusta toteutettaessa onkin muun muassa luotava takeet
sille, että olemassa oleva aluskanta säilyy torjunta-
ja väyläkäytössä ja
ettei öljyntorjunnan valmiustila laske.