Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 5 päivänä syyskuuta 2006 lähettäessään hallituksen esityksen polttoturpeen ja sillä tuotetun sähkön toimitusvarmuuden turvaamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 100/2006 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi talousvaliokuntaan samalla määrännyt, että ympäristövaliokunnan on annettava asiasta lausunto talousvaliokunnalle.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
neuvotteleva virkamies Arto Rajala ja ylitarkastaja Aimo Aalto, kauppa- ja teollisuusministeriö
yli-insinööri Risto Kuusisto, ympäristöministeriö
tutkimuspäällikkö Satu Helynen, VTT
energiavastaava Mari Puoskari, Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Hallituksen esityksellä pyritään huoltovarmuuden ja sähkön toimitusvarmuuden turvaamiseksi edistämään toisaalta lämmön ja sähkön tuotannon polttoaineena käytettävän polttoturpeen saatavuutta sääoloista johtuvien huonojen tuotantokausien jälkeisenä aikana ja toisaalta polttoturpeen kilpailukykyä sähkön lauhdutustuotannossa.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki polttoturpeen turvavarastoista. Turvavarastolla tarkoitetaan sellaista lämmön tai sähkön tuotantoa varten perustettua polttoturvevarastoa, jota polttoturpeen toimittaja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tekemäänsä sopimukseen perustuen ylläpitää liiketoiminnassaan tarvitsemansa varaston lisäksi kolmen vuoden määräajan. Turvavarastossa olevaa polttoturvetta voisi sopimuskauden aikana käyttää ainoastaan Huoltovarmuuskeskuksen myöntämällä luvalla. Käyttölupa voidaan myöntää, jos turvavarastoijan liiketoiminnassaan tarvitsema polttoturvevarasto on jäänyt päättyneiden tuotantokausien sääoloista tai muista turvavarastoijan vaikutusvallan ulkopuolella olevista syistä johtuen merkittävästi turvavarastoijan keskimääräisiä vuotuisia toimituksia pienemmäksi. Huoltovarmuuskeskus maksaa ehdotuksen mukaan turvavarastoijalle huoltovarmuusrahaston varoista korvauksen toteutuneesta turvavarastoinnista. Korvaus kattaa osittain turvavarastoijalle aiheutuneet pääoma-, varastointi- ja hävikkikustannukset.
Turvepolttoainetta käyttävän sähkön lauhdutustuotannon turvaamiseksi ehdotetaan sähköverkonhaltijan maksamaan syöttötariffiin perustuvaa määräaikaista tukijärjestelmää. Laissa ehdotetaan säädettäväksi lauhdutusvoimalaitosten ajojärjestyksen muuttamisesta siten, että järjestelmän piiriin kuuluva kotimaista turvetta polttoaineena käyttävä voimalaitos saa osittaisen etusijan ajojärjestyksessä ulkomaisia fossiilisia polttoaineita käyttäviin lauhdutusvoimalaitoksiin nähden. Syöttötariffi on lisähinta, jonka järjestelmävastaava kantaverkonhaltija maksaa järjestelmän piiriin kuuluvasta sähköstä tuottajalle tämän markkinoilta saaman myyntihinnan täydennykseksi. Syöttötariffijärjestelmä ehdotetaan rahoitettavaksi syöttötariffimaksulla, jonka järjestelmävastaava kerää erillisenä maksuna kantaverkkoon liittyneeltä sähkön kulutukselta.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Lakia polttoturpeen turvavarastoista voidaan sen voimaantulon jälkeen soveltaa myös vuoden 2006 tuotantokauden aikana nostetusta turpeesta perustettaviin turvavarastoihin. Ehdotettu syöttötariffilaki on tarkoitettu määräaikaiseksi järjestelyksi, joka on voimassa vuoden 2010 loppuun, jolloin sähkön lauhdutustuotannon tarpeen uskotaan yleisesti vähentyvän uuden ydinvoimayksikön valmistumisen myötä.
Hallituksen esitys perustuu eduskunnan hyväksymän energia- ja ilmastopoliittisen selonteon linjauksiin turpeen kilpailukyvyn parantamisesta. Esityksen tavoitteena on lieventää turpeen käytölle päästökaupan oloissa aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia. Kysymyksessä on väliaikainen järjestely, jonka on ehdotettu olevan voimassa vuoden 2010 loppuun saakka.
Valiokunta katsoo, että esityksen hyväksyttävyys perustuu ympäristönäkökulmasta ennen kaikkea siihen, että syöttötariffijärjestelmän avulla kotimaisesta polttoturpeesta saadaan edullisempi vaihtoehto kuin kivihiili. Näin turpeen käyttö korvaisi kivihiilen käyttöä. Valiokunta totesikin energia- ja ilmastoselonteosta antamassaan lausunnossa YmVL 8/2006 vp, että päästökaupan oloissa lainsäädännöllä tulee pyrkiä varmistamaan, että turpeen käyttöä ei korvata kivihiilellä. Turpeen rajallinen käyttö on ympäristönäkökulmasta perusteltua siksi, että turve on lisäpolttoaine puulle keskisuurissa ja suurissa laitoksissa, joissa pelkkää puuta ei ole tarvittavia määriä saatavilla. Koska turpeen käyttö seospolttoaineena parantaa palamisprosessia ja siten vähentää pelkkään puunkäyttöön liittyviä teknisiä ongelmia, mahdollisuus turpeen käyttöön turvaa samalla muiden kotimaisten biopolttoaineiden käyttöä.
Valiokunta korostaa, että turpeenottoon ja sen käyttöön liittyy ongelmia, kuten haitallisia vesistövaikutuksia, joita tulee edelleen pyrkiä pienentämään. Tässä tarkoituksessa on suositeltavaa ratkaista turpeenoton sijoittuminen maakuntakaavatasolla ja suunnata turpeen otto ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Polttoturpeen tuotantoon käytetään alle yksi prosentti suoalasta. Turpeen nosto on kuitenkin ojittamattomien suoalueiden merkittävin luonnontilan muuttaja metsätalouden uudisojitusten loputtua.
Soilla on jatkossa yhä suurempi merkitys myös ilmastonmuutokseen liittyvien ääri-ilmiöiden kannalta. Suot puhdistavat tulvavesiä ja tasaavat vedenvirtausta, millä on sääilmiöiden äärevöityessä myös taloudellista merkitystä. Huomioon tulee ottaa myös se, että vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevien päästövähennysneuvottelujen kannalta merkittävä kysymys on soiden merkitys hiilinieluna.
Valiokunta korostaa tässä yhteydessä myös, että koska uusiutuvien energialähteiden edistäminen ei ole kaikilta osin edennyt niin nopeasti kuin tavoitteeksi on asetettu ja koska toimintaympäristö on perusteellisesti muuttunut, on tarpeen selvittää kustannustehokkaita tukitoimenpiteitä ja kehittää tarvittaessa uusia ratkaisuja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi. Valiokunta katsoo, että syöttötariffien laajentamista koskemaan myös uusiutuvia energialähteitä tulee selvittää.
Lausuntonaan ympäristövaliokunta esittää,
että talousvaliokunta ottaa huomioon, mitä edellä on esitetty.
Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2006
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Marja Ekroos