Perustelut

Kaksoisrunkoasetus

Kaksoisrunkoasetuksen muutosten käsittely on Euroopan unionissa loppuvaiheessa. Neuvosto hyväksyi maaliskuussa asiaa koskevan yhteisen kannan, mikä merkitsee asian poliittista sopimista.

Ympäristövaliokunta pitää valtioneuvoston tavoin erittäin tärkeänä kaksoisrunkoasetukseen tehtyjä muutoksia yksirunkoisten alusten poistamisaikataulun nopeuttamisesta sekä raskaiden öljylaatujen kuljetuskiellosta. Muutokset ovat merkittävä edistysaskel meriturvallisuuden edistämisessä. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen myös siitä, että on tärkeää saada asia EU:n tasolla päätökseen ennen kesäkuun 2003 loppua, koska neuvottelut asiasta alkavat Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa jo heinäkuussa 2003. Valtioneuvosto korostaa, että EU:ssa hyväksytyt säännöt tulee saada voimaan myös globaalilla tasolla, erityisesti Venäjän öljykuljetusten takia. Valiokunta tukee voimakkaasti myös tätä valtioneuvoston kantaa.

Valiokunta painottaa edelleen, että valtioneuvoston tulee huolella seurata jäävahvistusvaatimuksia koskevan säädösvalmistelun etenemistä. Saadun selvityksen mukaan Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio (Helcom) on perustanut työryhmän valmistelemaan asiaa. EU:n komission edustaja osallistuu työryhmän työhön. Tarkoituksena on, että jäävahvistusvaatimuksia koskeva Helcom-suositus hyväksytään vuoden 2003 loppuun mennessä. Komissio aikoo valmistella oman säädösehdotuksensa Helcom-työryhmän työn tulosten pohjalta. Valiokunnan mielestä valtioneuvoston tulee tarvittaessa kiirehtiä komission valmistelutyötä. EU-valmistelua on jatkettava siitä huolimatta, ettei Helcom-suositus valmistu suunnitellussa aikataulussa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että jäävahvistusvaatimuksia koskevat säännöt hyväksytään pikaisesti myös IMO:ssa. Valiokunta katsoo, että valtioneuvoston tulee neuvotella Helcom-suosituksen viemisestä IMO:hon heti sen valmistuttua, jos suositus hyväksytään ennen EU-säädösten valmistumista.

Öljy- ja kemikaalikuljetusten turvallisuus

Suomenlahden ja Itämeren öljykuljetukset tulevat kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa. Viime vuonna öljyä kuljetettiin noin 68 miljoonaa tonnia. Vuonna 2010 kuljetusten määrän arvioidaan olevan jopa 130 miljoonaa tonnia.

Kasvava öljy- ja kemikaaliliikenne Suomenlahdella ja Itämerellä ei saa kasvattaa onnettomuusriskiä. Yksiselitteiseksi lähtökohdaksi onkin valiokunnan mielestä asetettava kuljetusten turvallisuus ja meriympäristön suojeleminen.

Öljykuljetusten viimeaikaiset onnettomuudet ovat jo johtaneet turvallisuusvaatimusten tiukentamiseen. Merkittävä parannus on öljysäiliöalusten kaksoisrunkovaatimuksen toteuttaminen EU:ssa. Vaikka vastaavia muutoksia ei vielä ole hyväksytty IMO:ssa, vaikuttaa kaksoisrunkoasetus sellaisenaan myös Venäjän öljykuljetuksiin. Asetus nimittäin kieltää yksirunkoisilla aluksilla tapahtuvan kuljetuksen paitsi EU:n satamista myös EU:n satamiin. Kaksoisrunkoasetus parantaa Suomenlahden ja Itämeren meriturvallisuutta lähitulevaisuudessa myös sitä kautta, että Baltian maat tulevat Euroopan unionin jäseniksi. Tällöin myöskään Baltian maiden satamiin ja satamista ei saa kuljettaa öljyä yksirunkoisilla aluksilla. Valiokunta toteaa edelleen tässä yhteydessä, että yksirunkoisten öljyalusten liikenne Koiviston satamaan on kielletty Venäjän omin säännöksin (satamamääräykset).

Kaksoisrunkoasetus on osa Euroopan unionin ns. Erika I -pakettia meriturvallisuuden parantamiseksi. Tähän pakettiin kuuluivat myös alusturvallisuutta ja alusten tarkastusta ja katsastusta koskevat direktiivimuutokset.

Erika II -pakettiin sisältyi tärkeä direktiivi meriliikennettä koskevan yhteisön seuranta-, valvonta- ja tietojärjestelmän perustamisesta (valvontadirektiivi 2002/59/EY). Direktiivi laajentaa alusten ilmoitusvelvollisuutta ennen kuin ne tulevat yhteisön vesille käyttämällä automaattista tiedonsiirtoa ja alusten automaattista tunnistusjärjestelmää (AIS), lisäämällä jäsenvaltioiden viranomaisten yhteistyötä sekä seuraamalla tarkemmin sellaisia aluksia, jotka ovat erityisen riskialttiita. EU-järjestelmän lisäksi Suomi, Venäjä ja Viro ovat ottamassa käyttöön oman ohjaus- ja seurantajärjestelmän (VTMIS) Suomenlahden ja Itämeren liikenteeseen.

Käyttöön otettavat liikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmät lisäävät oleellisesti meriturvallisuutta. Ympäristövaliokunta pitää tärkeänä, että vastaavat seuranta- ja ohjausjärjestelmät saadaan käyttöön myös kansainvälisesti.

EU:n valvontadirektiiviin sisältyvät myös säännökset jäsenvaltioiden velvollisuudesta ottaa hädässä olevat alukset hätäsatamiin sekä jäsenvaltioiden mahdollisuudesta kieltää alusten lähtö satamista sellaisten poikkeuksellisten sääolosuhteiden vallitessa, jotka aiheuttavat huomattavan riskin ympäristöturvallisuudelle. Ympäristövaliokunta pitää säännöksiä hyvinä. Valiokunta korostaa hätäsatamien merkitystä ja sitä, että myös niiden turvallisuus- ja ympäristönsuojelujärjestelmien on oltava kunnossa.

Laivojen öljypäästöt

Laivojen tahallisiin öljypäästöihin on myös puututtu usein toimin. Helcom hyväksyi vuonna 1998 suosituksen, jonka mukaan alusten on ilmoitettava satamille jätteistään ennen satamaan saapumista, jätteet on jätettävä satamaan ennen kuin alus poistuu ja jätteistä on aina perittävä maksu. Samana vuonna Euroopan unionin komissio antoi direktiiviehdotuksen alusjätteen jättöpakosta satamiin.

Meillä on toteutettu kaksi lainmuutosta Helcom-suositusten pohjalta. Vuonna 1999 hyväsyttiin alusjätteen jättöpakko. Vuotta myöhemmin säädettiin alusjätteen pakollisesta maksusta. Sen mukaan satamaan saapuvilta aluksilta peritään aina maksu öljyisistä jätteistä riippumatta siitä, jättääkö alus satamaan jätteitä vai ei, ellei alukselle ole myönnetty poikkeuslupaa.

Öljypäästöjä ei ole kuitenkaan saatu vähenemään. Suomenlahdella havaitaan vuosittain edelleen yli sata tahallista päästöä. Koko Itämeren alueella öljypäästöjä arvioidaan olevan noin 500—800 vuodessa. Ajan mittaan tämä kuormitus rasittaa Itämerta enemmän kuin tähän mennessä Itämerellä tapahtuneet öljyonnettomuudet.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että uusia toimenpiteitä valmistellaan ja toteutetaan öljypäästöjen estämiseksi. Suomen tulee ensinnäkin perustaa talousvyöhyke, joka ulottuu aluevesirajojemme ulkopuolelle. Tällä alueella olisi mahdollista esimerkiksi sakottaa laittomista öljypäästöistä. Talousvyöhyke on perustettavissa kansallisin toimin. Ruotsilla ja Saksalla on hyviä kokemuksia talousvyöhykkeen perustamisesta ja sakotuskäytännöstä. Toiseksi tulee selvittää öljyjen merkitsemistä, jotta voidaan saada selville, mistä laivasta päästö on lähtöisin. Kolmanneksi Suomen tulee neuvotella Venäjän kanssa öljypäästöjen valvonnasta. Saadun selvityksen mukaan Venäjällä ei tällä hetkellä valvota lainkaan laivojen päästöjä.

Öljyntorjunta

Öljyntorjunnassa on niin ikään tehostettu toimenpiteitä viime aikoina. Euroopan unioni on valmistellut öljynkuljetusalus Erikan uppoamisen jälkeen eurooppalaisen korvausrahaston perustamista täydentämään kansainvälistä öljyvahinkovastuujärjestelmää. IMO on hyväksynyt vuonna 2000 öljyn aiheuttaman pilaantumisvahingon vastuurajojen korotukset.

Suomessa öljynsuojarahaston varoja nostettiin kuluvan vuoden talousarviossa, jotta väylänhoitoalus Seili voidaan muuttaa öljyntorjuntaan sopivaksi. Seilin valmistuminen ei kuitenkaan poista avomeri- ja jääolosuhteissa tapahtuvan öljyntorjunnan puutteita. Hallitusohjelman mukaan Suomeen ollaan lisäksi hankkimassa öljyntorjuntaan sopivaa monitoimimurtajaa.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että riittävän öljyntorjuntakapasiteetin omaava monitoimimurtaja hankitaan Suomeen. Merenkulkulaitoksen liikelaitostaminen ei saa viivästyttää murtajan hankintaa. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus tekee yhteistyötä Venäjän ja Viron kanssa öljyntorjunnan ja riittävän öljyntorjuntakapasiteetin varmistamiseksi Suomenlahdella.