Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Suuri valiokunta on 10 päivänä joulukuuta 2004 lähettänyt jatkokirjelmän 1. VNK 03.12.2004 ja lisäksi 11 päivänä helmikuuta 2005 jatkokirjelmän 2. VNK 10.02.2005 asiassa Lissabonin strategian välitarkastelusta E 84/2004 vp ympäristövaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
ympäristöneuvos Jussi Soramäki, ympäristöministeriö
pääjohtaja Lea Kauppi, Suomen ympäristökeskus SYKE
Valiokunta on aikaisemmin antanut asiasta lausunnon YmVL 34/2004 vp.
Lissabonin strategiaa on toteutettu Euroopan yhteisössä vuodesta 2000 lähtien. Ympäristöosuus liitettiin strategiaan Göteborgin huippukokouksessa vuonna 2001. Eurooppa-neuvosto asetti maaliskuussa 2004 korkean tason työryhmän valmistelemaan Lissabonin strategian välitarkistusta, koska sen toteuttamisessa ei ole edetty riittävästi strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Wim Kokin työryhmän raportti"Facing the challenge — the Lisbon strategy for growth and employment" 3.12.2004. julkistettiin 4.11.2004. Välitarkistusta käsitellään maaliskuun 2005 Eurooppa-neuvostossa. Valtioneuvoston 1. jatkokirjelmä sisältää valtioneuvoston kannan Wim Kokin työryhmän raporttiin. Komission annettua 2.2.2005 ns. kevätraporttinsaEuropean Commission: Communication to the Spring European Council — Working together for growth and jobs — A new start for the Lisbon Strategy, COM (2005) 24, 2.2.2005. maaliskuun Eurooppa-neuvostolle, valtioneuvosto lähetti 2. jatkokirjelmän, jossa esitetään kannanotto komission kevätraporttiin ja siinä esitettyihin ehdotuksiin Lissabonin strategian välitarkistuksesta ja täydennetään aikaisempia kannanottoja.
Valtioneuvosto pitää komission perusviestejä hyvinä. Keskittymällä kasvuun ja työllisyyteen voidaan varmistaa EU:n taloudellinen kilpailukyky. Tämä on välttämätöntä, jotta muut kestävän kehityksen elementit voidaan turvata myös jatkossa. Suomi yhtyy komission näkemykseen siitä, että keskittyminen nyt kasvuun ja työllisyyteen on sopusoinnussa sosiaali- ja ympäristötavoitteiden kanssa. Keskittymistä kolmeen pääteemaan (Euroopasta houkutteleva investointi- ja työskentely-ympäristö, osaaminen ja innovaatio kasvun perustaksi, uusien ja parempien työpaikkojen luominen) pidetään hyvänä. Komission laatimaa erillistä toimintaohjelmaa pidetään kuitenkin liian laajana.
Suomi tukee komission näkemystä siitä, että Euroopan tulee ottaa johtava rooli kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämisessä ja yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan komission ja jäsenmaiden tulisi vahvistaa ekotehokkaiden innovaatioiden ml. ympäristöteknologioiden edistämistä. Ne ovat merkittävä mahdollisuus ympäristöhaittojen torjunnassa ja EU:n globaalin kilpailukyvyn vahvistamisessa. Komission ympäristöteknologiatoimintaohjelmaan liittyviä hankkeita tulisi jatkossa rahoittaa myös tulevasta EU:n kilpailukykyä ja innovaatioita koskevasta puiteohjelmasta.
Suomi pitää uuden kemikaalilainsäädännön eli REACH-asetuksen käsittelyssä tärkeänä kilpailukyvyn sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta tasapainoisen lopputuloksen saavuttamista mahdollisimman pikaisesti. Suomi yhtyy myös komission ajatukseen siitä, että paremmalla sääntelyllä on myönteinen vaikutus taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen ja tuottavuuteen. Sen lisäksi, että sääntelyn yksinkertaistamista jatketaan, on kiinnitettävä enemmän huomiota markkinaperusteisten ratkaisujen kehittämiseen vaihtoehtoina sääntelylle. Komission ehdottamat hankkeet ovat kannatettavia. Vaikutusarvioinneissa on tasapuolisesti huomioitava taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset.
Valiokunta on tarkastellut Lissabonin strategian välitarkastelua toimialansa kannalta ja viittaa yleisesti strategiasta lausumaansa (YmVL 34/2004 vp). Valiokunta korostaa tässä yhteydessä vielä seuraavia lähtökohtia.
Strategian uudistamisen ympäristönäkökulma on kapea. Komissio ehdottaa ainoastaan, että yhteisön tulee panostaa ekotehokkaisiin innovaatioihin ja ympäristöteknologiaan erityisesti luonnonvarojen kestävän käytön ja energiatehokkuuden edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi. Myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan suunnattujen investointien lisääminen ja parantaminen edistää kilpailukykyä ja ympäristöteknologian kehitystä.
Valiokunta katsoo, että kestävän kehityksen ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen päätöksenteossa vahvistaa eurooppalaista kilpailukykyä ja luo edellytyksiä kestävään työllisyyskehitykseen. Ympäristönäkökulman tulee siten olla perusratkaisu, jolle kilpailukykyinen talous rakennetaan, eikä strategiaan liitetty, irrallinen ja erillinen osa. Kevätraportissa todetaan, että pääosa kestävän kehityksen strategiassa esille tuoduista negatiivisista ympäristötrendeistä on samalla talouskasvun kannalta keskeisiä tekijöitä, joiden sivuuttaminen voi vaarantaa Euroopan kilpailukyvyn. Lissabonin strategian ympäristöulottuvuutta on tästä näkökulmasta perusteltua vahvistaa tai antaa riittävä paino kestävän kehityksen strategialle. Lissabonin strategian ja kestävän kehityksen strategian välinen suhde on tärkeä, ja sitä tulee edelleen selventää. Kestävän kehityksen strategia sisältää luontevasti yhteisön pitkän aikavälin tavoitteet, kun Lissabonin strategia on keskipitkän aikavälin tavoiteasiakirja. Kestävän kehityksen tulee olla myös Lissabonin strategian uudistamisen keskeinen periaate.
Taloudellisen kasvun ja lisääntyvien ympäristöhaittojen irtikytkentä edellyttää ekotehokkaiden innovaatioiden edistämistä. Ekotehokkuuden lisäämisellä edistetään myös ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja kestäviä kulutus- ja tuotantotapoja. Valiokunta yhtyy siten valtioneuvoston kantaan pyrkimyksestä yhteisön johtavaan rooliin kestävien tuotanto- ja kulutustapojen edistämisessä ja tarpeesta ekotehokkaiden innovaatioiden edistämiseen. Uusien teknologioiden markkinoille saaminen edellyttää riskirahoitusta ja taloudellisten ohjauskeinojen kehittämistä. Rahoitusehdotukset ovat komission raportissa kuitenkin varsin vaatimattomasti esillä. Ympäristöteknologioiden osalta komissio mainitsee yhtenä rahoitusvälineenä Euroopan investointipankin. Valiokunta pitää yleisesti tärkeänä, että taloudellisten ohjauskeinojen myönteistä vaikutusta ympäristöteknologian ja esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöönottoon, innovaatioiden kannustamiseen ja houkuttelevan investointiympäristön aikaansaamiseen ennakkoluulottomasti kehitetään. Taloudellisten ohjauskeinojen kehittäminen voidaan sisällyttää sääntelyn yksinkertaistamisen ja markkinaperustaisten ratkaisujen kehittämisen tavoitteisiin.
Lausuntonaan ympäristövaliokunta ilmoittaa,
että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan painottaen strategian ympäristönäkökulman vahvistamistarvetta.
Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2005
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Marja Ekroos