Perustelut

Yleisarvio

Ympäristövaliokunta rajoittuu lausunnossaan arvioimaan direktiiviehdotusta ainoastaan pääkysymyksen eli meriensuojelun näkökulmasta. Direktiiviehdotuksen oikeusperustaan ja rikosoikeudellisten seuraamusten säätämistapaan lausunnossa ei puututa.

Meriensuojelun lähtökohdasta valiokunta tukee valtioneuvoston kantaa siitä, että Euroopan unionin tasolla on tarpeen tehostaa alusjätepäästöjen vastaisia toimia. Ehdotus alusjäterikosdirektiiviksi on tärkeä täydennys unionin aiempiin merenkulun turvallisuutta koskeviin toimiin, joita muun muassa ovat direktiivit satamavalvonnasta (95/21/EY), alusjätteiden jättöpakosta satamiin (2000/59/EY) ja alusliikenteen seurantajärjestelmästä (2002/59/EY) sekä direktiiviehdotus öljyalusten kaksoisrunkovaatimuksen nopeutetusta käyttöönotosta (KOM (2002) 780 lopullinen).

Säätämällä rikosoikeudellisista seuraamuksista voidaan laittomien öljypäästöjen jättäjät ja törkeällä huolimattomuudella öljyonnettomuuden aiheuttaneet saattaa välittömään vastuuseen aiheutuneista vahingoista. Tämä on erittäin tärkeää, sillä nykyiset kansainväliset siviilioikeudelliset vastuu- ja korvausjärjestelmät rajoittavat saastuttajan henkilökohtaista vastuuta (aluksen omistajan oikeus rajoittaa vastuuta, kollektiiviset korvaukset rahastoista). Nykyisillä vastuu- ja korvausjärjestelmillä ei siten ole riittävää ennalta estävää vaikutusta. Ympäristövaliokunta kiirehtiikin alusjäterikosdirektiiviehdotuksen käsittelyä ja voimaansaattamista.

Yhteistyö

Direktiiviehdotuksen 8 arktiklan mukaan jäsenvaltioiden ja komission on tehtävä yhteistyötä vahvistaakseen yhteiset käytännöt ja menettelytavat öljypäästöjen seurannassa, saastuttajien tunnistamisessa ja käyttökelpoisten todisteiden keräämisessä tuomioistuinmenettelyä varten. Tarkoitus on muun muassa kehittää menetelmiä öljyn merkitsemiseksi DNA:n avulla, jotta mereen päästetty öljy voitaisiin yhdistää tiettyyn alukseen.

Ympäristövaliokunta korostaa valtioiden välisen yhteistyön merkitystä. Tällä hetkellä yhteistyö on puutteellista, mikä näkyi esimerkiksi Tanskan ja Ruotsin toimista Bornholmin edustalle äskettäin uponneen kiinalaisen laivan öljypäästöjen torjunnassa.

Valiokunnan mielestä on välttämätöntä kehittää yhteistyötä myös muiden kuin EU-maiden kesken. Suomenlahden ja Itämeren suojelun kannalta oleellista on yhteistyö Venäjän kanssa. Venäjä pitäisi saada mukaan laittomien öljypäästöjen valvontaan. Valtioneuvoston tuleekin neuvotella Venäjän kanssa valvonnan toteuttamisesta sekä toimia myös HELCOMin kautta asiantilan korjaamiseksi.

Muita näkökohtia

Ympäristövaliokunta on monessa lausunnossa vaatinut toimia Itämeren ja Suomenlahden suojelemiseksi ja laivakuljetusten turvallisuuden parantamiseksi (mm. YmVL 32/2002 vp ja YmVL 4/2003 vp). Valiokunta viittaa aiempiin lausuntoihin ja toistaa kantansa, jonka mukaan valtioneuvoston tulee aktiivisesti toimia Itämeren suojelemiseksi kaikilla tasoilla: Kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa, HELCOMissa, kahdenvälisin neuvotteluin sekä kansallisin toimin.

Suomen omista toimista valiokunta kiirehtii erityisesti talousvyöhykkeen perustamista Suomenlahdelle ja hallinnollisen sakon käyttöönottoa. Valtioneuvoston tulee valmistella asiaa koskevat esitykset kiireellisesti.

HELCOMin puitteissa tarvitaan toimia öljyjätteen vastaanottolaitteiden parantamiseksi Itämeren satamissa. Tällä hetkellä osa Itämeren satamista on puutteellisesti varustettuja. Satamien puutteellinen varustus on yksi merkittävä syy laittomiin öljypäästöihin. Valtioneuvoston tulee toimia aktiivisesti myös tämän asian korjaamiseksi.