Perustelut
Lakiehdotuksen puollettavuus
Ympäristövaliokunta puoltaa Repoveden kansallispuiston
perustamista koskevan lakiehdotuksen hyväksymistä.
Repoveden kansallispuistoa käsiteltiin eduskunnassa
102 kansanedustajan allekirjoittaman lakialoitteen pohjalta keväällä 2000.
Eduskunta hyväksyi tuolloin lausuman, jossa hallituksen edellytettiin
ryhtyvän valmistelemaan alueen suojelua tavoitteena kansallispuiston
perustaminen. Käsittelyn pohjana olleessa ympäristövaliokunnan
mietinnössä asiaa perusteltiin Repoveden alueen
merkittävillä luontoarvoilla ja Etelä-Suomen
metsien suojelun vähäisyydellä. Mietinnössä painotettiin
myös, että Repoveden alueen maanomistajien kannalta
on tarpeen saada ratkaisut kauan vireillä olleisiin suojeluhankkeisiin.
Ympäristövaliokunta on tyytyväinen,
että Repoveden kansallispuiston perustaminen on edennyt
ripeästi. Hankkeen nopean etenemisen teki mahdolliseksi
UPM-Kymmene Oyj:n päätös lahjoittaa valtiolle
noin 560 hehtaarin maa-alueet, jolloin luonnonsuojelulain (1096/1996)
kansallispuistolta edellyttämä pinta-alavaatimus
täyttyi. Hallituksen esityksestä ilmenee, että yhtiö on
lisäksi hakenut kansallispuistoon välittömästi
liittyvän noin 1 400 hehtaarin alueen perustamista luonnonsuojelualueeksi.
Tällä yksityisellä luonnonsuojelualueella
tulee olemaan erittäin huomattava merkitys koko Repoveden
alueen suojeltavaan noin 3 000 hehtaarin kokonaisuuteen.
Puoltaessaan Repoveden kansallispuiston perustamista koskevan
lakiehdotuksen hyväksymistä valiokunta kiinnittää huomiota
vielä seuraaviin seikkoihin.
Kansallispuiston perustamiseen liittyvät toimet
Repoveden alueella arvioidaan vuosittain käyvän
noin 40 000 henkilöä. Kansallispuiston perustamisen
jälkeen kävijämäärän
on arvioitu kasvavan selvästi, jopa kaksinkertaistuvan
muutamassa vuodessa.
Jotta lisääntyvästä käytöstä aiheutuva
luonnon kuluminen voidaan estää, on tärkeää,
että kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma valmistellaan
mahdollisimman joutuisasti. Tärkeää myös
on, että kansallispuiston keskeinen reitistö ja
muut perusrakenteet saadaan kuntoon vuoden 2003 aikana. Tämä edellyttää,
että perusinfrastruktuurin rahoituksesta huolehditaan.
Liikkumisrajoitukset
Repoveden kansallispuiston itäiset osat kuuluvat laajasti
puolustusvoimien Pahkajärven ampuma- ja harjoitusalueeseen.
Valtaosaa tästä alueesta koskee jo nyt puolustusvoimista
annetun lain (1045/1997) mukainen liikkumiskielto. Kun
alue tulee osaksi Repoveden kansallispuistoa, on lakiehdotuksessa
selventävä säännös, jonka
mukaan osassa kansallispuistoa liikkuminen voidaan kieltää tai
sitä rajoittaa luonnonsuojelulain 18 §:n
mukaisten perusteiden lisäksi myös maanpuolustuksellisista
ja turvallisuussyistä.
Liikkumisrajoituksista on tarkoitus sopia tarkemmin alueen hoito-
ja käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä.
Valiokunnan mielestä liikkumisrajoitukset on tuossa yhteydessä sovittava
selkeiksi. Samalla on selvitettävä ohjatun liikkumisen
mahdollisuus ampuma- ja harjoitusalueen varoalueilla silloin, kun
harjoitukset eivät ole käynnissä. Myös
puolustusvoimien toiminnan tulee varoalueilla olla luonnon kannalta kestävää.
Selvyyden vuoksi valiokunta toteaa, että luonnonsuojelulain
18 §:n mukaan kansallispuistossa liikkumista ja
jokamiehen oikeuksia ei ole lähtökohtaisesti rajoitettu.
Liikkumista voidaan kuitenkin rajoittaa, jos alueen eläimistön tai
kasvillisuuden säilyttäminen sellaista vaatii.
Kansallispuiston laajentaminen
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan Repoveden kansallispuistoa
on tarkoitus jatkossa laajentaa hankkimalla siihen liitettäväksi
sove-liaita alueita.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että kansallispuiston laajentaminen hoidetaan yhteistyössä alueen maanomistajien
ja paikallisten toimijoiden kanssa. Saadun selvityksen mukaan tähän
on hyvät edellytykset. Tärkeää myös
on, että viranomaisten taholta tehdään
selväksi, mille alueille puistoa suunnitellaan laajennettavaksi.
Muita näkökohtia
Valiokunnan huomiota on kiinnitetty hallituksen esityksen perusteluihin,
joiden mukaan metsäluonnon suojelu edellyttää myös
aiemmin talouskäytössä olleiden metsien
ennallistamista. Perustelujen maininta ennallistamisesta on ai-heuttanut
epäselvyyttä. Tämän johdosta
valiokunta toteaa, että ennallistamisella tarkoitetaan tässä Etelä-Suomen
metsien suojelutoimikunnan mietinnön mukaista metsäalueiden
luonnontilaan palauttamista, jossa yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on
kulotus.
Valiokunnan huomiota on kiinnitetty vielä liikenneyhteyksiin
Repoveden kansallispuistoon. Hyvät liikenneyhteydet ovat
tärkeitä kansallispuiston käytön
ja kehittämisen kannalta. Esille on nostettu rautateiden
osalta Hillosensalmen pysäkin säilyttäminen
käytössä ja tien 4143 kunnostaminen välillä Heinola—Jaala—Voikoski—Repovesi.
Valiokunta tukee hyviä liikenneyhteyksiä Repoveden
kansallispuistoon.