Kiitos, arvoisa puhemies! Ihmiset ovat maksaneet veronsa koko elämänsä, ja vanhuuden tultua he haluavat hoitoa. Se on ihan päivänselvää, ja he eivät varmasti ymmärrä, kun katsovat tätä meidän teatteria täällä, jossa syytetään rahoituslaista ja syytetään sitä, että ei ole tehty tätä, ja hallitus syyttää oppositiota ja oppositio syyttää hallitusta.  

Olen saanut paljon yhteydenottoja ihmisiltä. Räikeimpiä ovat ehkä ne, että ihminen joutuu viettämään yönsä samassa huoneessa, missä on ruumiita, ja toinen, että neljä kuukautta joutuu odottamaan syöpähoitoa. Nyt kun te irtisanotte 20 000 ihmistä hyvinvointialueilla tulevaisuudessa, niin millä tavalla te kuvittelette, että ihmiset ymmärtävät sitä, että he eivät saa hoitoa? Ei se auta, että te riitelette täällä, että rahoituslaki on huono tai hyvä. Eivät he ymmärrä siitä mitään. He odottavat, että saavat hoitoa, kun he ovat maksaneet koko elämänsä veroa. 

Arvoisa puhemies! En tiedä, mistä edustaja Harkimo nämä luvut repi, mutta nehän eivät pidä millään tavalla paikkaansa. Yt-neuvottelut eivät aina tarkoita sitä, että hoitajia irtisanotaan, vaan heidät voidaan myöskin sijoittaa toisiin tehtäviin ja tehdä sitä muutosta sillä tavalla. Se, mikä näiden yt-neuvotteluiden lopputulos on, mehän nähdään vasta sitten ajan kanssa, mutta tosiaan edustaja Harkimon luvut ovat kyllä vertaansa vailla. 

Arvoisa puhemies! Ministeri Purra taisi sen pihvin tuossa jokunen puheenvuoro sitten sanoakin, että teidän mielestänne alueita on liikaa. Siihenkö tässä nyt pyritään, että alueita kurjistetaan, arviointimenettelyihin pakotetaan ja sitten sen myötä voidaan yhdistää? Toivottavasti näin ei ole. 

Kiitän niitä hallituspuolueiden ulostuloja, joissa on todettu, että tässä rahoitusmallissa ja alueilla on nyt hätä. Sitä me tarvitsemme. Oli kuka tahansa tehnyt rahoitusmallin, mutta me kuulemme ihmisten ja alueiden huolen, niiden ihmisten, joita uhkaa irtisanominen, huolen työpaikastaan ja niiden kaikkien ihmisten huolen siitä, minkälaiset palvelut heillä jatkossa on, ja siihen hätään täytyy vastata. Meillä on perustuslaki sitä varten, että te hallituksessa vastuussa olevat huolehditte rahoituksesta ja ihmisten palveluista sen myötä. 

Voisitteko nyt viheltää pelin tässä kohtaa poikki, kuten hyvinvointialueet ovat esittäneet, etteivät alueet joudu tekemään nyt kokonaisuuden ja palveluiden kehittämisen kannalta haitallisia irtisanomisia, jotka tulevat tuomaan [Puhemies koputtaa] lisäkustannuksia tulevaisuudessa? 

Arvoisa herra puhemies! Palatakseni tähän lukumäärään, niin sitähän tähän ei yksikään asiantuntija tainnut kannattaa, että alueita on näin paljon. [Antti Kurvinen: Mikä on teidän ratkaisunne?] Se oli teidän hallituksenne tekemä poliittinen päätös ja yksi niistä yksityiskohdista tässä mallissa, joiden kanssa me joudumme toimimaan. [Krista Kiuru: Miksi te ette vähennä alueiden määrää?] 

Arviointimenettelyt tehdään virkavastuulla. Siinä ei käytetä poliittista harkintaa sen suhteen, mitä toimia alueille tehdään. Tietenkin tavoite on se, että talouden ja palveluiden osalta tilanne on mahdollisimman hyvä, ja hallitusta, aivan kuten kuvasitte, lainsäädäntö velvoittaa toimimaan siinä vaiheessa, jos jompikumpi näistä vaarantuu. Tässä maassa huolehditaan siitä, että suomalaisilla ihmisillä on pääsy palveluihin. 

Ja kuten edustaja Harkimo varsin hyvässä puheenvuorossaan noin muuten kuvasi, niin se, että tässä maassa maksetaan huomattavasti veroja, edellyttää kyllä sitä, että ihminen saa myös hoitoa niin vanhuuden aikana kuin sairauksien aikana. 

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on tullut esille, tämä sotemallihan on edellisen hallituksen, Marinin hallituksen, tekemä [Välihuutoja vasemmalta ja keskeltä] ja myös hyvinvointialueiden määrä — näitä on tosi paljon. Nekin ovat edellisen hallituksen määräämiä, ja se tuo osittain tämän haasteen, missä tällä hetkellä ollaan. Kaikki hyvinvointialueet eivät pysty varmistamaan niitä palveluja, mitä siellä pitäisi olla, ja se leveiden hartioiden suoma tavoite ei siltä osin toteudu. 

Rahoituslaki on myös edellisen hallituksen tekele [Antti Kurvinen: Miksi ette korjaa sitä?] ja tässä juurikin toimeenpannaan tätä edellisen hallituksen tekemää rahoituslakia. Rahoituslakia ei noin äkkiseltään voi muuttaa, eikä ole mitään järkeäkään muuttaa. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Sen pitää olla ennakoiva, pitkäjänteinen, ja äkkinäisiä liikkeitä pitää välttää. 

Jos hyvinvointialue ei pysty turvaamaan palveluita, niin valtio tulee apuun: voi pyytää lisärahoitusta, sitä on arviointimenettelyn kautta mahdollista saada, [Puhemies: Ja kysymys!] ja tällä hetkellä on lausunnoilla myös alijäämän kattamisvelvoitteen pidennys. Kysynkin ministeriltä: tullaanhan jatkossa, [Puhemies koputtaa] kun rahoituslakia arvioidaan, tekemään pitkäjänteisiä ennakoivia ratkaisuja, [Puhemies koputtaa] niin että he voivat luottaa hyvinvointialueilla, [Puhemies: Kiitoksia!] että rahoitus turvataan pitkäjänteisesti? 

Arvoisa herra puhemies! Hyvinvointialueiden rahoituksesta vastaava ministeri Ikonen ei ole täällä kyselytunnilla, [Hälinää vasemmalta — Antti Lindtman: Miksi ei?] mutta yleisesti: totta kai, juuri silloin, kun me teemme näitä uudistuksia tähän lakiin, me pyrimme ajattelemaan tulevaisuutta. Me emme tee niitä esimerkiksi poliittisista syistä, vaan katsomme tämän isänmaan tulevaisuutta: sitä, että suomalaisilla on pääsy palveluihin, sitä, että julkinen talous etenee parempaan suuntaan ja tulevaisuus on siinä mielessä turvattu. 

Arvoisa puhemies! Luulenpa, että omasta tai läheistensä hoitoonpääsystä huolestunutta ei juuri lämmitä tämä hallituksen riveistä ja ministeriaitiostakin kuuluva muiden syyttely ja vastuun väistely. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] On hämmästyttävää, että vielä hallituskauden puolivälin jälkeenkin te, ministeri Purra, löydätte syypään kaikkiin Suomen ongelmiin jostain aivan muualta kuin nykyhallituksesta. Te olette nyt vastuussa. Te olette vastuussa. Te vetoatte velkajarruun, vaikka juuri teidän johdollanne valtio velkaantuu ennätystahtia, veropohjaan porataan aukko toisensa jälkeen ja haitalliset yritystuet olla möllöttävät budjetissa. 

On ollut koko ajan selvää, että tämän mittaluokan uudistus ei mene kerralla maaliin, vaan sitä täytyy tulevillakin hallituskausilla kehittää. Nyt olisi teidän tehtävänne hoitaa sitä, ja etenkin tässä alkuvaiheessa, murrosvaiheessa, on tärkeää käyttää pelisilmää ja huolehtia, että peruuttamatonta vahinkoa ei hyvinvointialueilla synny. Ei hyvinvointialueita voi asettaa tilanteeseen, jossa ne joutuvat valitsemaan, laiminlyövätkö taloussääntöjä vai perustuslakia. Miten te, ministeri Juuso, aiotte turvata ihmisten perusoikeudet tilanteessa, jossa lait ja rahoitus eivät [Puhemies koputtaa] ole enää yhteensovitettavissa? [Oikealta: Olipa rakentava puheenvuoro!] 

Arvoisa puhemies! Kuten aikaisemmin sanoin, arviointimenettelyn tarkoitus on nimenomaan tukea hyvinvointialueita siinä työssä, että saataisiin kustannukset pysymään siinä määrässä, mikä on hyvinvointialueille laskettu, ja myöskin turvaamaan ne palvelut. Syy, miksi sosiaali- ja terveysministeriön virkakunta on mukana arviointiryhmässä, on nimenomaan se, että he huolehtivat siitä, että myöskin lakisääteiset palvelut pystytään kaikissa tilanteissa järjestämään. [Välihuutoja] Sen vuoksi siinä arviointiryhmässä on sekä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön että hyvinvointialueiden edustajia plus sitten ihan täysin ulkopuolinen puheenjohtajana. Kaikkiaan tarkoitus on hyvä, ja kaikkien tarkoitus on se, että tarvittavat palvelut joka tilanteessa pystytään säilyttämään. 

Arvoisa puhemies! Viime kaudella, kun eduskunnassa käsiteltiin sosiaali- ja terveysuudistusta, olin valiokunnan puheenjohtaja. Muistan hyvin sen asiantuntijakuulemisen, jossa osa asiantuntijoista oli sitä mieltä, että alueita pitäisi olla enemmän, koska siellä ovat mukana myös sosiaalipalvelut, eli pienemmät alueet palvelisivat tätä osa-aluetta. Eli se ei pidä paikkaansa, että kukaan asiantuntija ei kannattanut tätä. Myös Sipilän hallitus, jossa olivat perussuomalaiset ja kokoomus, lähti suurin piirtein tästä samasta määrästä liikkeelle.  

Me tunnistimme kyllä sen, että tämä ei tule kerralla kuntoon, eikä se tule koskaan. Aina pitää kehittää ja uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita. [Arja Juvonen: Pitäähän sen joskus tulla!] Loppusuoralla kysyin silloisten oppositiopuolue kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajilta, voitaisiinko äänestää teidän vaihtoehdon ja hallituksen pohjan välillä, ja sain vastauksen, että meillä ei ole mitään vaihtoehtoa, [Eduskunnasta: Ohhoh! — Tyhjä paperi!] ja olimme sitten siinä tilanteessa. 

Haluaisin kysyä arvoisalta valtiovarainministeriltä: voitaisiinko tällä vaalikaudella nyt perustaa parlamentaarinen työryhmä tätä rahoitusta uudistamaan tulevaa vaalikautta varten, [Puhemies koputtaa] jotta ei tarvitsisi enää jatkossa syyttää aina edellisiä hallituksia? 

Arvoisa herra puhemies! Soteuudistusta tässä maassa tehtiin pitkään ja hartaudella, ainakin sieltä Matti Vanhasen hallituksesta alkaen, ja perusajatus kai siinä oli, että saadaan leveämmät hartiat. [Antti Kurvinen: Oletteko valmiita työryhmään?] Kyllähän se sote toimi siellä kunnissakin, mutta ajatus tässä uudistuksessa oli juuri se, että saadaan leveämmät hartiat. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että siihen, että alueita on nyt se määrä kuin on, vaikutettiin merkittävästi poliittisesti nimenomaan teidän edustamastanne puolueesta. Mutta samaan aikaan on hyvä ymmärtää se, että alueet ovat keskenään hyvin erilaisia. Se näkyy myös täällä valtiovarainministeriön pöydällä. Jotkut alueet ovat pääsemässä tavoitteeseen, joillakin käynnistettiin uudistustyö saman tien, toiset alueet ovat nyt vasta aloitelleet sellaista. Toisaalta väestön pohja on hyvin erilainen eri alueilla, sosioekonominen asema ja niin edelleen. [Antti Kurvinen: Vastatkaa kysymykseen!] 

Mitä tulee sitten tähän parlamentaariseen ryhmään, niin olen ymmärtänyt, että sekin on teidän puolueenne vastaus lähestulkoon kaikkiin asioihin, mutta nimenomaan hallitus tässä tilanteessa kantaa tätä vastuuta. [Välihuutoja] Me teemme uudistuksia rahoituslakiin, joita muuten oppositio on lähes kaikkia tavalla tai toisella vastustanut, [Puhemies koputtaa] ja olemme ehdottomasti sitä mieltä, että kaikissa oloissa me turvaamme suomalaisten palvelut. 

Arvoisa puhemies! Omalääkärimalli on yksi tämän hallituskauden keskeisistä uudistuksista sosiaali- ja terveyspalveluissa. Se on tärkeä mahdollisuus vahvistaa perusterveydenhuoltoa, lisätä hoidon jatkuvuutta ja rakentaa pitkiä asiakassuhteita potilaan ja lääkärin välille. Liian moni suomalainen kokee, että terveyskeskuksessa lääkäri vaihtuu joka kerta, kun hakeutuu hoitoon. Tämä ei ole potilasturvallisuuden eikä hoidon kannalta ideaalitilanne. Jos omalääkärimalli onnistuu, se voi merkittävästi parantaa hoidon jatkuvuutta ja ennaltaehkäistä sairauksia, mikä säästää terveydenhuollon kustannuksia pitkällä tähtäimellä, ja sitä me varmaan kaikki myös tässä salissa toivomme. Kysynkin ministeri Juusolta: miten hallitus osaltaan varmistaa, että omalääkärimalli todella parantaa tavallisen suomalaisen mahdollisuuksia saada hoitoa ajoissa [Antti Kurvinen: Hänhän vastasi äsken, ettei mitenkään!] ja tutulta ammattilaiselta ja ettei se vaan jää hallinnolliseksi muutokseksi ilman tarvittavia resursseja? 

Arvoisa puhemies! Yksi hallitusohjelman jatkuvasti toistuva sana on ”vaikuttavuus ja jatkuvuus”. Hoidon jatkuvuus on erittäin tärkeää. Se tutkimusten mukaan parantaa hoidon laatua, vähentää erikoissairaanhoitoon hakeutuvuutta. Erilaiset omalääkärimallit ovat käytössä laajasti ympäri Eurooppaa. 

Hallituksen tavoitteena on, totta kai, että me yhdessä hyvinvointialueiden kanssa teemme sellaisia toimia, että saisimme omalääkärit tai ammatinharjoittajat — millä mallilla toimivatkin — suomalaisten käyttöön, eli tavoitteena nimenomaan on se hoidon jatkuvuus. Tätä me käymme yhdessä hyvinvointialueiden kanssa läpi ohjauksessa jatkuvasti ja viemme eteenpäin hyviä käytäntöjä, pidämme asiaa esillä. Juuri eilen oli omalääkärimalliseminaari, johon osallistui viitisensataa henkilöä. Asia on hyvin tiukasti keskustelussa yhteiskunnassa tällä hetkellä, ja me puollamme sitä ja yhdessä hyvinvointialueiden kanssa menemme eteenpäin. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Soteuudistusta valmisteltiin 17 vuotta vähintäänkin. Valmistelussa ovat mukana olleet lähes kaikki puolueet, jotka täällä ovat nyt läsnä. On aivan selvää, että niin isoa uudistusta, niin pitkään valmisteltua, ei ihan täysin ole saatu lakiin sellaisena kuin se tulevaisuudessa hyvin toimii, ja tarkoitus olikin jatkossa tarkastella sitä, mitenkä asiat lähtevät etenemään. 

On erikoista, että tämä hallitus ei halua korjata niitä asioita, mitä mahdollista on, vaan mennään vain edellisen hallituksen selän taakse ja kerrotaan, kuinka epäonnistunut laki ja uudistus on ollut, vaikka sitä valmistelemassa on ollut aika monta muutakin puoluetta aikaisemmin. [Krista Kiuru: Kaikki!] 

Nyt ihmisille ei anneta mahdollisuutta päästä hoitoon, irtisanotaan ihmisiä. Kysynkin hallitukselta: miten te aiotte korjata tämän tilanteen, niin että ihmisten luottamus myös sosiaali- ja terveyspalveluihin palautuu? 

Arvoisa herra puhemies! Tällä kyselytunnilla olen nyt jo useita kertoja vastannut siihen, että me teemme rahoituslakiin muutoksia. Niistä useimpia te, hyvä oppositio, olette vastustaneet syystä tai toisesta. [Välihuutoja vasemmalta — Krista Kiuru: Koska ne ovat leikkauksia!] Samaan aikaan me huolehdimme kaikissa oloissa siitä, että palvelut ovat turvattuja ja suomalaisten saatavilla. 

Lisäksi tämä alijäämän kattamisvelvollisuuden pidentämiseen liittyvä esitys, joka on tällä hetkellä lausunnoilla ja tuota pikaa eduskunnassa, pyrkii puuttumaan siihen, että niille alueille, jotka ovat tehneet toimia mutta eivät aivan pääse tähän alkuperäisen lainsäädännön vaatimaan tavoitteeseen, voidaan antaa lisäaikaa. Niille alueille, jotka tänä vuonna pääsevät ylijäämäiseen tulokseen, voidaan antaa lisää aikaa. 

Arvoisa puhemies! Uskon, että tuolla Etelä-Karjalassa kyllä aika hämmentyneinä kuunnellaan näitä ministereitten vastauksia, koska siellä on tilanne, että täytyy valmistella ensi vuoden talousarviota hyvinvointialueelle, ja hallinto-oikeus päätti, että se täytyy laatia niin, että noudatetaan tätä rahoituslain alijäämien kattamisvelvoitetta. Se muutos, mikä on nyt valmisteilla, ei tulisi auttamaan Etelä-Karjalaa. Eli onko oikeasti niin, että hallituksen mielestä talousarviovalmistelussa kahden kolmasosan henkilöstön vähentäminen ei aiheuta sellaista tilannetta, joka vaarantaisi alueen palvelut? 

Kysyn tätä teiltä: tämä ei ole kohtuullista, vai onko teidän mielestänne kohtuullista? Miksi on päädytty siihen, että lisärahoitusta ei tällaisessakaan tilanteessa myönnetä, vaan vaaditaan, että tällainen erittäin vahvasti palveluita vaarantava valmistelu täytyy käynnistää? Mitä vastaatte? Onko kohtuullista? [Välihuutoja] 

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tällä kaudella lisännyt hyvinvointialueiden rahoitusta miljardeilla, [Suna Kymäläinen: Kun se ei nyt auta Etelä-Karjalaa!— Puhemies koputtaa] ja tämä on yksiselitteinen tosiasia. Samaan aikaan olemme vähentäneet hyvinvointialueiden velvoitteita, millä on sitten ollut vaikutuksensa rahoitukseen toisesta päästä. Samaan aikaan kaikkia hyvinvointialueita Etelä-Karjala mukaan lukien käsitellään yksilöllisesti, niin lisärahoituspyyntöjä kuin toisaalta hyvinvointialueita arviointimenettelyssä, ja palvelut tullaan turvaamaan kaikissa oloissa, ja tästä hallitus tietenkin pitää kiinni. Samaan aikaan, sen vielä sanon, nämä jälkikäteistarkistukset, joita olemme siis tehneet merkittävästi ja jotka perustuvat alkuperäiseen rahoituslakiin, jäävät aina sinne rahoituksen pohjiin, eli sitäkin myötä rahoitus vuosi vuodelta kasvaa. 

Alkuperäinen soteuudistuksen tarkoitus oli hillitä kustannusten kasvua. Se on tietenkin hyvin haastavaa yhteiskunnassa, joka ikääntyy niin voimakkaasti, mutta uskoisin, että se tässä salissa on myös aiemmin ollut kaikkien puolueiden tavoitteena. 

Arvoisa puhemies! Se kuuluisa arviointimenettely on nyt käynnistynyt Lapissa. Tulokset näyttävät nyt kyllä aika karmaisevilta. Länsi-Pohjan keskussairaala ollaan muuttamassa terveyskeskukseksi. Seitsemän vuodeosastoa ollaan laittamassa kiinni. Yöaikainen päivystys ollaan supistamassa kahteen pisteeseen. Se tarkoittaa sitä, että yöaikaan se päivystys voi olla Lapissa sitten 500 kilometrin päässä — melkein sama matka kuin Helsingistä Ouluun. 

Arvoisa ministeri Juuso, minä arvostan teidän kansalaisrohkeuttanne. Olette tulossa Lappiin kiertueelle ensi viikonloppuna. Haluaisinkin käyttää tämän tilaisuuden nyt kysyäkseni teiltä: millaisia ennakkoterveisiä te haluatte lähettää nyt lappilaisille, joiden palveluita teidän vahtivuorollanne ollaan näin rajusti alas ajamassa ja romuttamassa? 

Arvoisa puhemies! Lapin hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on huono. He eivät ole pystyneet toimimaan sen rahoituksen puitteissa, mihin heillä on oikeus. Arviointiryhmä on esittänyt joitakin ehdotuksia siitä, millä tavalla palveluita voitaisiin räätälöidä, jotta päästäisiin siihen kustannuskehitykseen, mikä on tavoite. 

Mitä tulee esimerkiksi Ivalon yöpäivystyksen lakkauttamiseen, arviointiryhmä ei ole tätä esittänyt missään vaiheessa, vaan tämä on hyvinvointialueen luottamushenkilöiden ja virkahenkilöiden oma esitys, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] minkä he ovat laittaneet lausunnolle. [Hälinää — Puhemies koputtaa] He eivät ole myöskään esittäneet, mitä vuodeosastoja suljetaan, vaan nämä ovat hyvinvointialueen omia esityksiä, mitä he ovat laittaneet lausunnoille ja mistä ei ole vielä mitään päätöksiä. Arviointiryhmähän työskentelee hyvinvointialueiden kanssa koko ajan ja tulee työskentelemään ensi kesään asti ja varmasti ottaa kantaa myöskin näihin esityksiin, mitä Lapin hyvinvointialue itse on tehnyt.