Arvoisa puhemies! Tämän lain esittely on ilahduttava tehtävä. Tunnen suurta iloa erityisesti siitä, että tämän äärellä parlamentaarinen yhteistyö, niin kuin aina veteraanien asioiden äärellä viime vuosina, on taas tuottanut hedelmää ja siltä osin saan esitellä esityksen, johon voinee suhtautua melko luottavaisin mielin eduskunnan todennäköisesti tullessa tämän hyväksymään — ainakin viitaten siihen, että sekä julkiset kommentit että taustakeskustelut kaikkien eduskuntaryhmien kanssa tästä aiheesta ovat olleet hyvin yhteistyöhakuisia ja asian merkityksen syvästi ymmärtäviä. 

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on nyt hallituksen esitys rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta. Esitys pohjautuu hallituksen budjettiriihen päätökseen, jonka mukaan rintamaveteraaneille mahdollistetaan lainsäädännön kautta samat kotona asumista tukevat palvelut kuin sotainvalideilla on tällä hetkellä. Esitys tuo, kuten voisi todeta, veljet vihdoin samalle viivalle. 

Tällä hetkellä valtio on myöntänyt vuosittain rintamaveteraanien kuntoutukseen määrärahan, jolla kunnat ovat järjestäneet oman alueensa rintamaveteraaneille kuntoutusta ja kotona asumista tukevia palveluita. Lisätalousarvion yhteydessä kunnille on tarvittaessa myönnetty lisämäärärahaa näiden palveluiden järjestämiseen. Näin tapahtui myös tuoreimmassa hallituksen lisätalousarviossa tämän vuoden osalta. On ollut ilahduttavaa huomata, että kunnat ovat selvästi viime vuosina, ja pelkästään viime vuoden aikana, lisänneet näiden määrärahojen käyttöä ja sitä kautta parantaneet veteraanikansalaisten arjen asioita. 

Arvoisa puhemies! Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna, viime vuonna, veteraanien kotona asumista tukevia palveluita vahvistettiin tuntuvasti juuri nimenomaan nykyisen voimassa olevan lainsäädännön pohjalta euromääräisesti kuntien työtä tukien. Hallitus on varannut kehyskaudelle, päättyen ensi vuodelle, yhteensä 40 miljoonan euron lisämäärärahan veteraanien kuntoutukseen ja avopalveluihin. Määrärahoihin tehtyjen lisäyksien lisäksi tällä esityksellä edelleen vahvistetaan veteraanien oikeutta avopalveluihin. Esitys mahdollistaa jatkossa rintamaveteraaneille lakisääteisen oikeuden kotona asumista tukeviin palveluihin. Nämä palvelut olisivat siis veteraaneille itselleen maksuttomia, ja tästä aiheutuneet kustannukset korvattaisiin kunnille valtion varoista. Jatkossa sekä rintamaveteraaneilla että sotainvalideilla olisi lakisääteinen oikeus näihin palveluihin ja siten riippumatta sodassa tapahtuneesta kaikki nämä kunniakansalaiset olisivat keskenään yhdenvertaisessa asemassa. 

Kuten totesin, arvoisa puhemies, tämän lain säätäminen on ollut kaikkien eduskuntaryhmien yhteinen toive. Se saatetaan astumaan voimaan ensi vuoden marraskuussa. Kiitän tästä hyvästä yhteistyöstä ja uskon, että tämä tieto lainsäädännöstä, kun eduskunta sen käsittelyn aloittaa ja sen halutessaan hyväksyy, ilahduttaa veteraanien — siis tuon harvenevan joukon — ja heidän läheistensä lisäksi myös kuntien päättäjiä, jotka ovat osaltaan halunneet vastata tähän Suomi 100 -juhlapäätökseen lisäämällä jo nykylain puitteissa nimenomaan veteraanien palvelua. Nyt siihen tulee lakisääteinen velvoite kotikunnasta riippumatta ja sotainvalidien kanssa yhtäläinen oikeus myös sotiemme veteraaneille. 

Arvoisa puhemies! Olen hyvilläni siitä, että hallitus pyrkii esityksellään parantamaan veteraanien tilannetta. Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettua lakia siten, että vuosien 1939—1945 sotiin osallistuneille rintamaveteraaneille, joilla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus tai rintamatunnus, korvataan kotona asumista tukevat palvelut. Esitys liittyy valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen, ja se on tarkoitus käsitellä budjetin yhteydessä. 

Esityksen taustalla ovat eduskuntaryhmien neuvottelut sotaveteraanien palvelujen järjestämisestä. Yhteinen näkemys oli, että kaikkien Suomen sodissa palvelleiden tulee olla tasavertaisessa asemassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rintamaveteraaneilla olisi jatkossa oikeus samoihin palveluihin kuin sotainvalideilla. 

Tässä yhteydessä haluan myös kiittää kaikkia veteraanijärjestöjä. He ovat joka vuosi ottaneet yhteyttä kaikkiin meihin edustajiin, ainakin eduskuntaryhmien puheenjohtajiin, ja näin ollen tuoneet esille omaa asiaansa ja niitä asioita, missä nyt tänä päivänä mennään veteraanien kohdalla. 

Veteraanien, kunniakansalaistemme, keski-ikä on yli 93 vuotta, ja nyt on tehtävä kaikki mahdollinen heidän hoivapalveluidensa edistämiseksi. He ovat työllään, taistelullaan ja uhrauksillaan mahdollistaneet kaiken sen, mitä meillä on tänä päivänä. Asiat olisivat voineet mennä aivan toisin ilman sisukkaita veteraaneja. Olisi oikeus ja kohtuus, että aivan kaikki vielä keskuudessamme olevat veteraanit saisivat tarvittavat palvelut. 

Perussuomalaiset ovat olleet aina veteraanien puolestapuhujia. Olemme huomioineet veteraaneja esimerkiksi varjobudjeteissamme ja valtiopäivätoimissamme. Se kertoo suuresta arvostuksestamme heitä kohtaan. Valitettavasti toimenpiteet aikaisempien hallitusten taholta eivät ole olleet läheskään riittäviä vaalilupauksista huolimatta. Henkilökohtaisesti olen tehnyt useita kirjallisia kysymyksiä sekä lakialoitteita aiheen tiimoilta. Arvostan todella paljon sotiemme veteraaneja. Tämä on tärkeä asia myös itselleni henkilökohtaisesti. Itse asiassa tämä hallituksen esitys on samansisältöinen kuin yksi näistä veteraanilakialoitteistani, joita olen tehnyt, mutta hyvillä ideoilla, aloitteilla, ei ole puoluekirjaa. 

Veteraanien hoitopalveluiden kanssa on vitkasteltu kyllä aivan liian pitkään. Tämän lain on määrä astua voimaan 1. päivänä marraskuuta 2019. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta olisin halunnut nähdä asioiden etenevän nopeammin oikean päätöksen jälkeen. Olen tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen veteraanien palvelujen turvaamisesta ennen uudistuksen voimaantuloa, ja tulossa on talousarvioaloitekin, josta sitten äänestetään ennen joulua. 

Tänään kello 15 jätin lakialoitteen, jonka tavoite on edistää veteraanien hoitoon pääsyä entisestään. Ehdotan lakialoitteessa, että sotainvalideja koskevat prosenttirajat, jotka määrittelevät oikeutta laitoksessa annettavaan hoitoon tai osa-aikaiseen hoitoon, tulisi poistaa kokonaan. Sotilasvammalakia tulisi muuttaa siten, että sotainvalideille korvattaisiin yksityisessä laitoksessa annettu hoito myös silloin, kun sen tarve johtuu muusta kuin korvauksen piirissä olevasta vammasta tai sairaudesta. Käytännössä laitoshoidon kustantaisi Valtiokonttori sellaisille veteraaneille, jotka eivät terveydentilansa puolesta selviydy kotonaan. Tämä helpottaisi monien veteraanien tilannetta. Parannukset pitää saada voimaan ripeästi. 

Niin kauan kuin mandaattini poliitikkona on, niin täällä istuntosalissa tulen puhumaan veteraanien puolesta. Meillä on myös veteraanien leskiä, meillä on sotaorpoja, meillä on myös sotapoikia, ja ennen kaikkea nämä veteraanit, jotka ovat vielä hengissä. Meidän pitää ajatella heidän etuaan ja heidän hoivaansa. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Sotiemme veteraaneilta ja veteraanisukupolvelta vaadittiin aikanaan suuria uhrauksia, niin suuria, että niitä on jopa vaikea käsittää. Mutta ilman näitä uhrauksia, ilman sotiemme veteraaneja, me emme saisi nauttia tästä hienosta maasta, josta voimme olla ylpeitä. 

Onneksi sotiemme veteraanien elämäntyön arvostus on tänään yhteiskunnassa jakamaton. Arvostus osoitetaan teoilla. Kunniavelkaamme sotiemme veteraaneille ei ole vielä maksettu. Keskuudessamme on edelleen noin 10 000 veteraania, joiden inhimillinen vanhuus tulee varmistaa huolehtimalla toimivista palveluista ja erityisesti kotihoidosta. Arvoisa puhemies, nyt on yhdestoista hetki tehdä ne päätökset, joilla sotiemme veteraanit ja heidän puolisonsa saavat koteihinsa asialliset kotipalvelut. 

Puhemies! Olen iloinen siitä, että tämä esitys on nyt tuotu eduskuntaan, esitys, jolla veljet asetetaan samalle viivalle riippumatta sotakohtalosta. Tässä taustalla on eduskuntaryhmien yksituumainen työ ja yhteinen tahto siitä, että nyt veljet asetetaan samalle viivalle. Sen me olemme heille velkaa, sen he ansaitsevat. Olenkin iloinen, että se neuvottelu, joka ryhmien välillä käytiin, päätyi positiiviseen lopputulokseen, ja olen iloinen, että hallitus on tämän sopimuksen mukaisen esityksen tänne eduskuntaan tuonut. Jatkossa rintamaveteraanit ja sotainvalidit ovat yhdenvertaisessa asemassa kotona asumista tukevien palveluiden osalta. Rintamaveteraaneille mahdollistetaan samansisältöiset kotona asumista tukevat palvelut kuin sotainvalideille sotavammalain perusteella. 

Arvoisa puhemies! Paitsi eduskuntaryhmien yhteistä yksituumaista tahtoa, josta haluan kollegoitani kiittää, haluan kiittää kollegoitani, erityisesti kollega Antti Kaikkosta, siitä, että he tekivät ison työn siinä, että hallituksen budjettiriihessä myös hallitus taivuteltiin tämän taakse niin, että tähän pystyttiin löytämään rahaa jo ensi vuodelle, sillä todella nyt on yhdestoista hetki saada tämä laki aikaiseksi, kun sotiemme veteraanit ovat vielä keskuudessamme. Mutta on syytä sanoa ja tunnustaa ja antaa kiitos myös Rintamaveteraaniliitolle, Sotaveteraaniliitolle, veteraanijärjestöille, erityisesti Heikki Karhulle ja Heikki Järviselle, jotka sinnikkäästi ovat tätä tärkeää asiaa ajaneet, joiden panos oli aivan ratkaiseva siinä, että löysimme yksituumaisuuden täällä eduskunnassa. Sen yksituumaisuuden tuella ja nojalla nyt tätä äsken ministeri Saarikon esittelemää hienoa esitystä lähdemme täällä eduskunnassa yhdessä edistämään. Sotiemme veteraanit, he, joille olemme niin paljon velkaa, ovat tämän ansainneet. 

Arvoisa puhemies! Talvi- ja jatkosotaan osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Koettelemus oli kova, ja moni kaatui taistelurintamalla. Sodan jälkeen näistä ihmisistä tuli äitejä ja isiä, myöhemmin ehkä isovanhempiakin. Arkisia asioita hoidettiin, opiskeltiin, tehtiin töitä. Sodan elänyt sukupolvi rakensi sitä Suomea ja niitä hyvinvointipalveluita, joista me kaikki saamme nyt osaltamme nauttia. Sodan jälkeinen arki ei varmasti ollut helppo. Kotiin palasi tuhansia pysyvän vamman saaneita. Nuorimmat rintamalle lähtijät olivat vasta 16-vuotiaita. Joka kahdeksas sotiin osallistunut ei koskaan palannut kotiin. 

Veteraanien keski-ikä on nyt yli 93 vuotta. Reilu vuosikymmen sitten elossa oli 85 000 veteraania. Tämän vuoden alussa joukossamme eli vajaat 14 000 sotiin osallistunutta miestä, ja määrä hupenee käytännössä joka päivä. Ikävä tosiasia on, arvoisa puhemies ja hyvät kollegat, että veteraanit eivät ole enää kauaa keskuudessamme. Maamme kunniakansalaiset ovat taatusti ansainneet arvokkaan vanhuuden, ja heidän henkisestä perinnöstään ja vapaasta, itsenäisestä isänmaasta on muuten pidettävä huolta myös sen jälkeen, kun aika on viimeisestäkin veteraanista jättänyt. 

Veteraanijärjestöt ovat käyneet yhdessä kaikkien eduskuntaryhmien kanssa arvokasta vuoropuhelua jo useamman vuoden ajan. Keskusteluissa on toistuvasti noussut esiin toive veteraanien koti- ja avopalveluiden saamiseksi koskemaan kaikkia sotaveteraaneja. Tällä hetkellähän sotainvalideilla on oikeus laajoihin palveluihin, mutta rintamaveteraaneilla oikeudet ovat olleet selvästi kapeammat. Eduskuntaryhmien kesken käydyt keskustelut, joihin täällä viitattiin, toivat viimein tänä syksynä tulosta. Kaikkien eduskuntaryhmien ja maan hallituksen yhteinen päätös ja linjaus on, että rintamaveteraanien kotipalveluoikeudet laajennetaan samaan tasoon sotainvalidien kanssa. Jokainen veteraani saa jatkossa oikeudet yhdenvertaisiin kotipalveluihin kotipaikasta tai sotakohtalosta riippumatta. Tämä on sekä taloudellisesti, periaatteellisesti että käytännössä merkittävä ja tärkeä päätös. Veljet samalle viivalle, kuten veteraanit itse sanovat. 

Arvoisa puhemies! Haluan lämpimästi kiittää vielä veteraanijärjestöjä, kaikkia eduskuntaryhmiä ja maan hallitusta tämän tärkeän asian edistämisestä. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Rintamaveteraaneja oli vuoden alussa noin 12 000, ensi vuoden alussa runsaat 9 600 ja vuoden lopussa 7 400 rintamaveteraania. Eli viimeinen iltahuuto on käynnissä kovaa vauhtia. 

Sotainvalideille on sotilasvammalaissa säädetty oikeus kotona asumista tukeviin palveluihin. Tämän esityksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa palvelut tukemalla kotona asumista sotainvalidien ja rintamaveteraanien osalta. Korvattavia olisivat muun muassa kotipalvelut, asumispalvelut ja liikkumista tukemista palvelut ja osin sairaanhoitopalvelut. Kotikunnalla ei ole velvollisuutta järjestää palveluita ulkomailla oleville henkilöille, ja Valtiokonttorihan korvaa vuosittain kunnille näistä aiheutuvat kulut. Budjettiin lisätään siis uusi arviomäärä, rahamomentti. Sen käyttö alkaa ensi vuoden marraskuun alusta, ja silloin kustannukset ovat noin 20 miljoonaa ja seuraavana vuonna vajaat 70 miljoonaa. 

Arvoisa puhemies! Veteraanien keski-ikä on tosiaan 93 vuotta, ja tällä hallituksen esityksellä saamme kunnioittaen muistaa niitä vuosien 39—45 veteraaneja, jotka taistelivat meille vapaan, kauniin ja turvallisen isänmaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti jatkona aiemmille puheenvuoroille: Tästä lakiesityksestä todella iloitaan yli puoluerajojen, onhan kysymys kaikkien puolueiden yhteisestä asiasta. Rintamaveteraanien määrä on kovasti pienentynyt, ja on aika maksaa lisää kunniavelkaa. Rintamaveteraanien kuntoutusta, niin kuin tiedämme, on lainmukaisesti hoidettu maamme hyvissä kuntoutuslaitoksissa ja avokuntoutuksena, ja nyt siis esitetään, että rintamaveteraanien kotona asumista tukevat palvelut korvataan kunnille valtion varoista. Vuosikymmeniä veteraanit ovat voineet nauttia kuntoutuksesta maamme hyvissä kuntoutuslaitoksissa, mutta veteraanien ikärakenne ja toimintakyky ovat muuttuneet sellaiseksi, että enää ei ole kovin helppo lähteä kotoa pois, ja siinä mielessä pääpaino on nyt kotona saatavissa palveluissa. Siinä mielessä tämä on erinomainen esitys, josta kaikki iloitsemme. 

Arvoisa rouva puhemies! Nämä ovat niitä hienoja ja arvokkaita hetkiä, kun tuodaan eduskuntaan lakiesitys, jossa kaikki eduskuntaryhmät voivat sydämestään olla mukana, ja myös itse tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että saamme myös tätä kautta kunnioittaa sotiemme veteraanien raskasta työtä. He ovat sillä työllään meille kaikille mahdollistaneet tämän hyvinvoinnin, mistä me olemme kuitenkin saaneet heidän työnsä ansiosta jo pitkään nauttia. Tämä on hyvin tärkeä asia. Se, että nyt sitten lain tasoisesti turvaamme yhdenvertaiset palvelut kotiin näille veljille, jotka ovat samalla viivalla, on todella suuri kunnia-asia.  

Nämä ovat niitä hetkiä, että osaa arvostaa sitä, että politiikan myllerryksessä löytyy myös sellaisia asioita, joista voimme todella olla keskenämme yhtä mieltä ja yhdessä kantaa kortemme kekoon. Mielestäni se oli hyvin kuvaavasti sanottu, että nyt varmasti on se yhdestoista hetki, jolloin tällainen asia tulee hoitaa. Kaiken kaikkiaan itse näen tämän myös siitä näkökulmasta, että muistan, että olemme myös SDP:ssä tehneet pitkään töitä asian puolesta ja tehneet esityksiä asiasta. Mielestäni on erinomaisen hienoa, että nyt sitten tämä esitys täällä on.  

Varmasti meillä on vielä kaiken kaikkiaan paljon työtä ja tekemistä, ja meidän täytyy muistaa teoissamme myös sotaorpoja, sotaleskiä, kaikkea tätä, ja tuntea kiitollisuutta myös heitä kohtaan nyt ja tulevaisuudessa. 

Arvoisa puhemies! Viime päivinä, viime viikkoina täältä eduskunnasta on ulospäin välittynyt välillä hieman riitaisa kuva, joka ei ole meille kenellekään kunniaksi. Siksikin olen erittäin tyytyväinen, että saamme nyt tämän veteraanien asemaa parantavan esityksen eduskuntakäsittelyyn — käsittelyyn, joka varmasti tulee olemaan hyvin yksimielinen, onhan aloitteen takana kaikkien eduskuntaryhmien yksimielinen työ.  

Täällä on pidetty erinomaisia puheita salin eri laidoilta. Tämä tukee käsitystäni siitä, että veteraanien asia on meidän kaikkien yhteinen asia. On hienoa, että jatkossa rintamaveteraaneille turvataan samanlaiset palvelut kuin sotainvalideille. Veljet ovat samalla viivalla oman toiveensa mukaisesti. Meidän tehtävämme ei täällä ole asetella raja-aitoja näiden suunnattomia uhrauksia isänmaan puolesta tehneiden ryhmien välille.  

Kiitos aktiivisille veteraani‑ ja sotainvalidijärjestöille, kiitos eduskuntaryhmien neuvottelijoille, neuvottelun vetäjälle ja kiitos maan hallitukselle tämän esityksen tuomisesta eduskuntakäsittelyyn. 

Arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta, joka edusti suurta yksituumaisuutta — vähän toivomallani ja arvelemallani tavalla, kun tunnistin sen keskustelun pohjan, joka välitettiin tiedoksi myös hallituksen budjettiriihen päätösten osaksi. 

Haluan todeta vielä vain pari reunahuomiota tähän isoon kokonaisuuteen. Lähtökohtaisesti yksittäisen veteraanin asema ei välttämättä muutu tämän lainsäädännön vuoksi — siis sellaisen veteraanin, joka jo nykylain puitteissa on saanut hyvässä kotikunnassaan Valtiokonttorin rahoittamia hyviä peruspalveluita arkensa tueksi. Mutta erityisesti sellaisen veteraanin asemaa tämä koskettaa, jonka kotikunnassa ei ole oltu aktiivisia anomaan rahoja Valtiokonttorilta tai esimerkiksi niin viranhaltijoiden kuin veteraanin ja hänen läheistensä tietoisuus näistä oikeuksista ei ole ollut erityisen suurta. 

Minusta on myös reilua, että eduskunta tässä keskustelussa avoimesti myöntää, että tämä on viimeinen mahdollinen hetki tehdä tämä päätös. Me puhumme hämmentävän pienestä joukosta ihmisiä enää. Heillä on paljon meille opetettavaa, paljon kerrottavaa. Heistä, käytännössä kaikki yli 90-vuotiaita miehiä, osa on jo hyvinkin huonossa kunnossa, osa aktiivisia kansalaisia vielä omillaan, omissa kodeissaan. Yhtä monta tarinaa, yhtä monta tarinaa sodasta ja selviämisestä, mahtuu heidän keskuuteensa. 

Sen lisäksi, että tämä on ikään kuin lainsäädännön tasolla kenties niitä viimeisimpiä palveluksia itse veteraani- ja invalidijoukolle, on selvää, että meillä päättäjinä on perintöä vaalittavana vielä monin muin tavoin kuin konkreettisina palvelulupauksina, joita lakiin asetamme. On paljon opittavaa siitä elämänasenteesta, paljon opittavaa siitä nöyryydestä ja lopulta myös siitä yksituumaisuudesta, jolla veteraanijärjestöt suurena rintamana ovat tätä päätöstä meiltä päättäjiltä toivoneet, sitä oikeutetusti pyytäneet, ja nyt vihdoin sen saan ilolla täällä Sipilän hallituksen puolesta esitellä. 

Kiitos siitä, että voimme luottavaisin mielin viestiä nyt varmasti tämän keskustelun jälkeen eduskunnasta, että työruuhkassa ollut sosiaali- ja terveysvaliokunta todennäköisesti saattanee yksissä tuumin tätä nopeasti viedä osaksi ensi vuoden budjettia ja ensi vuonna voimaan astuvaa lainsäädäntöä.