Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsiteltävänä olevalla hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annettua lakia ja koulutuksen korvaamisesta annettua lakia. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen kehysriihessä on tehty päätös työnantajan koulutusvähennyksen poistamisesta. Työnantajan koulutusvähennyksen poistamisella tarkoitetaan elinkeinoverolaissa ja maatilatalouden tuloverolaissa tarkoitetun työnantajan verovähennysoikeuden kumoamista. 

Valtiovarainministeriössä on valmisteltu verovähennysoikeuden kumoamista koskevat ehdotukset. Mahdollisuus saada koulutuskorvausta jäisi ennalleen nykylakia vastaavasti. Työnantajan koulutusvähennyksen poistuminen aiheuttaa muutostarpeita taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annettuun lakiin sekä koulutuksen korvaamisesta annettuun lakiin.Taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain tarkoitusta tuetaan verovelvollisten työnantajien osalta verokannusteella eli työnantajan koulutusvähennyksellä ja ei-verovelvollisten työnantajien osalta sitä vastaavalla taloudellisella kannusteella eli koulutuskorvauksella. 

Laissa säädetyn koulutussuunnitelman laatiminen on koulutusvähennyksen ja koulutuskorvauksen edellytyksenä. Työnantajan koulutusvähennyksen poistamisen vuoksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain säännökset jäävät merkityksettömiksi niiden työnantajien osalta, joihin sovelletaan elinkeinoverolain ja maatilatalouden tuloverolain säännöksiä. Tämän vuoksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että laki koskisi jatkossa vain koulutuskorvaukseen oikeutettuja työnantajia sekä heidän työntekijöitänsä ja heihin julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevia. 

Koulutusvähennyksen poistamisesta ja lain soveltamisalaan ehdotetuista muutoksista aiheutuu lakiin myös teknisiä muutostarpeita. Vastaavasti koulutusvähennyksen poistamisen vuoksi koulutuksen korvaamisesta annetun lain soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi teknisesti siten, että siitä poistettaisiin viittaukset elinkeinoverolakiin ja maatilatalouden tuloverolakiin. 

Lakien ehdotetaan tulevan voimaan ensi vuoden alusta. 

Arvoisa rouva puhemies! Osaaminen on investointi, ja sitä me tarvitaan, jotta me saadaan kasvun avaimia aikaiseksi. Valitettavasti tämä lakiesitys on jatkumoa sille, että ammatilliseen koulutukseen liittyviä asioita heikennetään. Ensimmäisenä meni aikuiskoulutustuki, 170 miljoonaa euroa käytettiin siihen. Toiseksi menee ammatillisen koulutuksen leikkaus, 120 miljoonaa euroa, ja nyt tämä koulutusvähennys, joka on tässä nyt poistumassa. Kaikki nämä liittyvät siihen, että osaamista yritettäisiin pitää yllä. 

Sitten kun katsoo tätä lain tarkoitusta ja lukee ykköspykälää: ”Lain tarkoituksena on ykköspykälän mukaan edistää työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittymistä. Tavoitteena on kannustaa työnantajia ylläpitämään ja kehittämään työntekijöiden ammatillista osaamista, jotta työntekijöiden ammatillinen osaaminen vastaa työn ja tehtävien asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia osaamistarpeita.” Tätä tuetaan verokannusteella ja sitten koulutuskorvauksella, ja tähän verokannusteeseen tässä nyt ollaan puuttumassa. Tässä pohjalla on näin hyvä lainsäädännön idea, jota tässä yritetään tehdä. Eli tämä koulutusvähennys on tästä nyt poistumassa, ja sitten laissa on myös se, että kehittämisellä tarkoitetaan ”työntekijöille tarjottavaa suunnitelmallista koulutusta”, joka on tarpeen edellä lueteltujen asioitten hoitamiseen. 

No, sitten tämän lain yhteydessä on arvioitu, että voisiko löytyä joku vaihtoehto tälle poistamiselle, ja siellä vaihtoehdossa on todettu, että voitaisiin hakea ammatillisen osaamisen kehittämistä niin, että se lisättäisiin muuhun työlainsäädäntöön. Se olisi ollut periaatteessa hyvä ajatus, jos tuo idea olisi viety sieltä työlainsäädäntöön. No, kuitenkin valmistelussa on katsottu, että työnantajalle asetetulla yleisvelvoitteella voidaan riittävästi turvata työntekijän ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä vuorovaikutus työntekijän ja työnantajan välillä, mutta se taloudellinen elementti tästä nyt kokonaan poistuu. Tämä on se tilanne. 

Lausuntopalaute on ollut aika jäätävää työntekijäpuolelta. Työntekijäpuoli vastustaa tätä, koska se heikentää merkittävästi työntekijöiden osaamisen kehittämistä ja ylläpitämistä ja mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Heidän tarjontansa olisi, että tämä on hyvä lainsäädäntöpohja, jos sen käyttö ei olisi ollut niin laajaa kuin mitä sillä on tavoiteltu. Olisi pitänyt miettiä, miten tätä saataisiin vaikuttavammaksi ja viedä sitä siihen suuntaan, että sitä käytetään enemmän. 

Kaiken kaikkiaan myöskin työnantajapuolelta on tullut ristiriitaista lausuntopalautetta, muun muassa niin, että tämän poistaminen lisää entistä enemmän koulutusvastuuta työnantajille, mistä ei tällaisia vähennyksiä tule, mutta vastuita tulee lisää työnantajille. 

On viitteitä siitä, että kun tämä koulutukseen panostaminen on kokonaisuus, niin koulutusta ei nähdä investointina ja tämä hallitus ei näe inhimillisen pääoman kasvua investointina, ja juuri nyt, kun me tarvittaisiin osaamista työelämässä entistä enemmän, ei vähemmän, tehdään kaikkia näitä toimenpiteitä. Sen takia tämä on todella surkea tilanne, että jokaiselta alueelta nirhataan työntekijöiden mahdollisuuksia pitää ammatillista osaamista yllä. Tämä on todella huono suunta suomalaiselle työelämälle. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Kyllähän tämäkin on yksi niistä aivan hallitusohjelman linjan mukaisista, että leikataan ja heikennetään, niin kuin tämäkin nyt sitten on siellä kehysriihessä tehty päätös, että työnantajien koulutusvähennys poistetaan. 

Tässä edellä edustaja Lyly jo kertoikin nimenomaisesti siitä, mikä tämä lain tarkoitus on ollut. Tämä on ollut nyt noin kymmenen vuotta voimassa, ja jotenkin itse ajattelisin niin, että ennemminkin meidän täytyisi näitä koulutukseen liittyviä asioita vahvistaa ja ennemminkin vaikka velvoittaa yrityksiä huolehtimaan siitä, että siellä työskentelevät työntekijät pysyvät ammattitaitoisina ja mukana tässä yhteiskunnassa. Hieman huolestuttaa, ja ehkä kysynkin ministeriltä siitä, että kun tässä on nimenomaan niin, että laissa säädetään koulutussuunnitelmasta ja sen tekemisestä ja sisällöstä, niin onko nyt niin, että tällaista koulutussuunnitelmaa ei jatkossa tarvitse enää laatia kuin taas vähenevässä määrässä yrityksiä.  

Viittaan tällä esimerkiksi omalla paikkakunnallani muutama vuosi sitten lakkautuneeseen ja lopetettuun paperitehtaaseen, josta yli 450 työntekijää irtisanottiin. Osa työttömäksi jääneistä työntekijöistä aloitti työnhaun sillä, että heille tehtiin sähköpostiosoitteet, että he pääsivät edes jotenkin mukaan tähän. Jotenkin ajattelen niin, että kymmeniä vuosia samassa tehtaassa olleitten työntekijöitten osaamisesta ei oltu huolehdittu sitäkään vähää, että kaikilla olisi edes alkeelliset mahdollisuudet hakea työtä tässä nykymaailmassa. Senkin vuoksi pidän äärimmäisen tärkeänä, että huolehtisimme, ja velvoittaisimme yrityksiä huolehtimaan, työntekijöitten osaamisesta. 

Edustaja Lyly tässä edellä viittasi myös tähän lausuntopalautteeseen, ja nimenomaan nostan täältä itsekin sen, että suuri osa työntekijöistä jäisi tämän ehdotetun soveltamisrajan ulkopuolelle eikä yrityksillä olisi taloudellista kannustetta enää jatkossa tarjota työntekijöilleen koulutusta tai luoda näitä koulutussuunnitelmia. Kuinka tämä on nyt linjassa sen kokoomuksenkin tekemän koulutusleikkauksien lupauksen kanssa, että koulutuksesta ei leikata? Onhan tämä kyllä aika härskiä touhua. 

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässäkin esityksessä on kyse vaikutuksista ammatilliseen koulutukseen ja juurikin pahimmillaan heikentävästi. Itselleni ainakin herää huoli, miten tämäkin esitys vaikuttaa jo ennestään tehtyihin ammatillisen koulutuksen leikkauksiin ja lisäksi siihen, että maahamme saadaan työntekijöitä yrityksiin. Tuntuu, että tämäkin esitys on kiireellä tehty, kuten esimerkiksi aikuiskoulutustuen poisto — sitäkään mallia ei hallitus halunnut edes korjata, vaan sekin leikattiin kiireellä pois. Kyllä ihmetyttää todella paljon hallituksen linjaus siitä, että paljon leikataan ammatillisesta koulutuksesta, vaikka kuitenkin me tiedetään sen ja niitten leikkausten vaikutukset. 

Arvoisa puhemies! Kun hyvin tiedämme — täälläkin salissa on paljon keskusteltu siitä, että Suomessa tuottavuus ja osaaminen ja kasvu eivät ole kehittyneet suotuisalla tavalla ainakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen ja nimenomaan pitäisi etsiä niitä keinoja, kuinka pystytään sitä osaamistasoa nostamaan ja kannustamaan jatkuvaan oppimiseen — että ammatillinen koulutus on ihan keskiössä tässä, kuinka meidän yritykset sitten pystyvät innovoimaan uutta ja kuinka se kannattavuus niissä kehittyy, niin on jotenkin harmillista, että kaikki nämä työkalut, mitä on, joutuvat hallituksen leikkuriin, ja perusteluna on se, että tämä ei ole ollut tarpeeksi vaikuttavaa toimintaa. Kuitenkaan ei tuoda tähän rinnalle sitten niitä esityksiä, millä näitä asioita voitaisiin korjata. Nyt ollaan tekemässä aika lyhytjänteisesti toimia, joilla on paljonkin negatiivisia vaikutuksia, ja sitten sinne plussasarakkeeseen osaamisen kehittämiseksi täällä ammatillisella puolella erityisesti ei ole kertymässä toimia. Ministeri kun on täällä paikalla, hän voi ehkä kommentoida sitä listaa niistä toimista, että onko valmisteilla tällaisia asioita, koska kyllä tuolla ammatillisen koulutuksen kentällä ja alueitten elinvoimaa miettivien toimijoitten joukossa on aika suuri huoli siitä, että kun nämä kaikki kumuloituvat ikään kuin samaan suuntaan, niin sillä on arvaamattomia vaikutuksia ja se ei vie tätä Suomea hyvään suuntaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Jäi tuossa äsken vielä kysymättä, että kun tätä lakiesitystä katsoo läpi, niin verovähennysoikeudesta täällä sanotaan, että sen käyttö on vähäistä, mutta silti en löydä täältä näistä lakiesityksen perusteluista, mikä se käyttö käytännössä on ollut, ja se olisi tässä ollut hyvä ilmaista, koska siihen tässä vedotaan ja yritetään miettiä. 

Sitten toisekseen, kun vaihtoehtoja mietittiin, niin eikö vaihtoehtona voinut olla, että mietittäisiin, että tätä lakia kehitetään siihen suuntaan, että tätä olisi yritysten helpompi käyttää ja sitä käytettäisiin? Tämä periaate, mikä tässä lain ykköspykälässä on, on juuri se, mikä tässä työelämän tilanteessa pitäisi olla, eli tähän työelämän muutokseen valmistaudutaan ja tehdään niitä asioita. 

Toivoisin, että ministeri vastaa näihin kahteen kysymykseen: paljonko ja mietittiinkö tätä lain kehittämisvaihtoehtoa? — Kiitos. 

arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tässä lakiesityksessähän on nyt kyse pitkälti teknisestä muutoksesta, eli tämä verolakiasia on ymmärtääkseni ollut erikseen, mutta edustaja Lyly kysyi ihan olennaisen kysymyksen siitä, minkä mittaluokan asiasta tässä on kyse, ja se on hyvä tässä käydä läpi. Tämä on vuositasolla ollut viime vuosina sellainen 9—12 miljoonaa euroa, eli noin 10 miljoonan säästöstä tässä on käytännössä kyse. Mitä sillä sitten on saatu, niin sillä on siis ollut oikeus kolmeen koulutuspäivään per työntekijä, jolloin on saatu tämä verovähennys. Eli ihan valtavan mittaluokan asiasta tässä ei ole kyse, mutta tämä on se mittaluokka ja tausta, mikä tähän asiaan liittyy. — Kiitos.