Arvoisa rouva puhemies! Nyt on lausuntokierroksella eläinsuojelulain uudistus, jonka nimeksi on tulossa laki eläinten hyvinvoinnista. Mutta haluan kysyä ministereiltä: Voimmeko olla varmoja sen todella edistävän eläinten hyvinvointia? Eläimet ovat tuntevia olentoja, ja suuri enemmistö suomalaisista haluaa eläimille hyvät ja asialliset olot, paremmat kuin nykyisellään. Lakitekstin perusteluissa sanotaan, että eläimille pitää taata lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuus. Lausuntokierroksella olevaan lakiluonnokseen on kuitenkin jäänyt juomaveden kokoinen aukko. Te olette tekemässä lakia, jossa eläimille ei ole juomavettä saatavilla jatkuvasti. Eikö juomavesi ole lajityypillinen tarve eläimille? Arvoisa ministeri Leppä, tuhansien järvien ja runsaiden vesivarastojen varoista kuuluisassa Suomessa tämä tuntuu peräti oudolle. 

Arvoisa rouva puhemies! Eläinten hyvinvointilaki jo nimenä kertoo, miten laaja-alaisesta kysymyksestä on tässä tapauksessa kyse. Me haluamme tuoda nyt paljon muutakin eläinten hyvinvointiin liittyvää asiaa kuin pelkkä kipu ja särky, haluamme tuoda kokonaisen hyvinvoinnin näkökulman. Siinä on se lähtökohta koko lainsäädännön uudistukselle ja tälle lausuntokierroksella olevalle luonnokselle. 

Mitä tulee juomaveteen, totta kai se on päivänselvää: Se on koko elämisen perusedellytys, että vettä on. Sitä pitää tarjota, se on niin jo nykyisellään, se on myöskin jatkossa sitä. Sitten, miten ja millä tavoin se on kirjattuna lakiin: Nyt on aikaa antaa palautetta tuosta lausuntokierroksella olevasta eläinten hyvinvointilaista. Sen pohjalta tuo lausuntokierros on aito, ja sen pohjalta me teemme uusia johtopäätöksiä ja katsomme asioita, millä tavoin niitä voidaan vielä paremmin, jos tulee hyviä ehdotuksia, [Puhemies koputtaa] korjata, mutta vedensaanti on ehdoton edellytys eläinten hyvinvoinnille. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus ei halunnut uudistaa eläinsuojeluvaltuutetun virkaa, mikä antaa valitettavan ruman kuvan hallituksen suhtautumisesta eläinten hyvinvoinnin edistämiseen. Suhtautuminen korostaa ennemminkin vähättelyä eläinten hyvinvoinnista. Voimmeko nyt luottaa, että lausuntokierroksen jälkeen lakiluonnokseen tulee huomioiduksi asiantuntijoiden näkemykset niin, että saamme kitkettyä tästä maasta esimerkiksi villinä ja vapaana rehottavan koirien pentutehtailun, ja niin, ettei koirien jalostus palvele ihmisten mieltymyksiä vaan koiran hyvinvointia, ja niin, että julmat eläinrääkkäystapaukset eivät voi uusiutua samojen käsien kautta, tai että pieniä porsaita ei kastroida puuduttamatta? Suomalaiset haluavat eläimille paremmat olot, niin myös eläinlääkärit, Evira, eläinsuojelujärjestöt ja vasemmistoliitto. Ettehän jätä Suomen kansan näkemystä huomioimatta? 

Arvoisa puhemies! Kaikkiin noihin kysymyksiin voin vastata ”kyllä”. Jokainen noista asioista on mukana luonnoksessa, ja niin kuin äsken totesin, niin vielä lausuntokierroksen jälkeen me arvioimme, onko tarvetta vielä parantaa tuota lausunnolla olevaa tekstiä. Valtuutetun osalta me olemme lähteneet siitä, että kun meillä on viranomaisverkosto valvomassa eläinsuojeluasiaa, me olemme vahvistaneet sitä jo nyt, ja tämän uuden lain myötä viranomaisille tulee uusia valtuuksia, jotka ovat ihan oikein, niin pitääkin olla. Samalla kiinnitämme erityistä huomiota viranomaisten väliseen tiedonkulkuun, tiedonvaihtoon niin, että sinne ei katvealueita tule. Ja on totta, että joiltain osin on tapahtunut niin, että eri viranomaiset eivät ole tienneet asiasta, ja siksi tuossa uudessa laissa nimenomaan tätä painotetaan ja tämä on nostettu myöskin siellä keskiöön. On paljon parempi se, että meillä on eri puolilla maata riittävästi eläinsuojeluvalvojia, [Puhemies koputtaa] kuin se, että meillä on yksi henkilö jossakin asiaa hoitamassa. 

Arvoisa puhemies! Eläinsuojelulaki on todella vanhentunut, se on vuodelta 1996, ja 20 vuodessa on valtavasti tullut uutta tietoa koskien niin eläinten käyttäytymistä, eläinten älykkyyttä kuin heidän kokemaansa kärsimystä. Lain tavoitteena on taata lajityypillinen käyttäytyminen, mutta valitettavasti monessa kohtaa tästä kyllä jäädään. Se johtuu siitä, että, kuten on kerrottu, lain tavoitteena on tehdä uudistus, joka ei saa maksaa mitään, ja silloin on selvää, että olosuhteita ei voida parantaa. Kysynkin ministeriltä, miten esimerkiksi näette, että turkiseläimet pystyvät nykyään lajityypillistä käyttäytymistään harjoittamaan pienissä häkeissään. Tähänhän ei ole nyt ehdotettu mitään muutosta. Samoin kysyn, miten näette, että laiduneläimet kykenevät lajityypillistä laiduntamiskäyttäytymistään harjoittamaan tämän lakiesityksen myötä. 

Arvoisa puhemies! Jos aloitan tuosta viimeisestä, laiduntamisesta. En ymmärtänyt, mitä tarkoitatte, miten pystyvät hoitamaan käyttäytymistään. Totta kai, niin kuin tähänkin asti, laiduntaminen on äärimmäisen tärkeä osa kaikkien tuotantoeläinten elämää, se on ihan päivänselvä asia. Ei siihen puututa millään tavalla. Ei sitä rajoiteta, päinvastoin, sitä edesautetaan sillä, että me tulemme ilman muuta määrittelemään ja moni ala on jo määritellyt paljon, paljon tiukemmat hyvinvointikriteerit niin laiduntamisen osalta kuin monen muunkin osalta kuin mitä pelkkä laki on. Se on todella tärkeä ja hyvä asia. 

Siitä olen täysin samaa mieltä, että nyt voimassa oleva laki ja sen jälkeen tullut tutkimustieto pitää ottaa huomioon. Sitä on tässä otettu huomioon ja otetaan jatkossakin. Sitä tulee jatkuvasti uutta, ja sen vuoksi tuon eläinten lajityypillisen käyttäytymisen pitää olla mahdollista, ja se ei ole siitä hoitomuodosta, siitä rakennuksesta kiinni, vaan se on siitä hoidosta. Se on meistä ihmisistä kiinni. Sen takia näiden pitää olla sopusoinnussa keskenään niin, että kun [Puhemies: Aika!] ihminen voi hyvin, eläin voi hyvin, ja päinvastoin.