Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessani alkoholilain muuttamisesta on kyse nykyisen epäselvän ja paljon julkisuuttakin saaneen alkoholin etämyyntiä koskevan lainsäädännön ja sääntelyn selkeyttämisestä. Perustelut, arvoisa puhemies, tälle lakialoitteelle ovat seuraavat:
Alkoholin etämyyntiä koskeva kokonaisuus jäi vaalikaudella 15—19 toteutetussa alkoholilain kokonaisuudistuksessa selkeyttämättä pääosin siitä syystä, että asiasta ei silloin löytynyt poliittista yhteisymmärrystä. Suomen alkoholilainsäädännössä ei ole koskaan ollut etämyyntiä suoranaisesti koskevia säännöksiä, ja se on koko EU-jäsenyyden ajan toiminut lähinnä valmisteverotusta koskevan sääntelyn ja viranomaisohjeistuksen varassa. Vuonna 2007 sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla omaksuttiin näkemys, että etämyynti olisikin kiellettyä ja toisaalta niin sanottu etäosto olisi sallittua. Mikään laki ei tässä yhteydessä muuttunut, eikä tätä väitettyä kieltoa koskaan notifioitu EU:lle. Toisaalta kauden 15—19 kokonaisuudistuksen yhteydessä etämyyntikysymys jäi ratkaisematta osin siksi, että EU-komissio ei hyväksynyt etämyynnin kieltämistä. Etämyynnin sääntelyä koskeva erillinen lakimuutoshanke kaatui niin ikään komission yksityiskohtaiseen lausuntoon, jossa todettiin muun muassa, että etämyynnin kieltäminen olisi tuonnin määrällinen rajoitus, jollaiset ovat sisämarkkinoilla kiellettyjä, ellei pystytä osoittamaan toimenpiteen olevan tehokas ja välttämätön keino saavuttaa tiettyjä päämääriä, jotka on tyhjentävästi määritelty. Tällaisia perusteita sosiaali- ja terveysministeriö ei kyennyt esittämään.
Arvoisa puhemies! Huolimatta siitä, että mitään lakiin perustuvaa ja EU-oikeuden näkökulmasta soveltamiskelpoista etämyyntikieltoa ei ole koskaan ollut, sosiaali- ja terveysministeriö… [Puhujan mikrofoni sulkeutui — Puhuja siirtyy toiselle puhujakorokkeelle — Hannu Hoskonen: Liikunta parantaa ääreisverenkiertoa!] Arvoisa puhemies, pahoittelut! — Huolimatta siitä, että mitään lakiin perustuvaa ja EU-oikeuden näkökulmasta soveltamiskelpoista etämyyntikieltoa ei ole koskaan ollut, sosiaali- ja terveysministeriö ja sen alainen hallinto käytännössä toteuttavat kieltoa, mistä esimerkkinä on joukko STM:n ja Valviran aloitteesta vuonna 20 käynnistettyjä poliisitutkintoja etämyyntitoimintaa harjoittavia yrityksiä vastaan. Helmikuun alussa 21 komissio käynnisti EU Pilot ‑menettelyn, jonka tarkoituksena on selvittää, onko Suomi rikkonut EU-lainsäädäntöä etämyynnin vastaisilla viranomaiskäytännöillään. On mahdollista, että seuraavassa vaiheessa komissio aloittaa Suomea vastaan rikosmenettelyn. Aiemmat yritykset säätää etämyynti kielletyksi ovat kaatuneet EU-oikeuden vastaisina, ja kun tosiasiat ja olosuhteet eivät ole muuttuneet, tuskin on aihetta odottaa, että mahdolliset myöhemmätkään yritykset kiellon säätämiseksi menestyisivät sen vahvemmin. Lainsäädännössä ei ole sinänsä epäselvyyttä. Kun rajat ylittävän etämyynnin kieltoa ei ole, se ei voi olla kiellettyä. Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan rangaistavaksi ei voi katsoa sellaista toimintaa, jota ei ole lailla säädetty kielletyksi. Tässä lakialoitteessa itse asiassa halutaan auttaa asiasta vastaavaa sosiaali- ja terveysministeriötä selkeyttämään epäselvää sääntelyä.
Arvoisa puhemies! Vuosien ajan jatkunut tutkintoja hämärtävä viranomaistoiminta on kuitenkin tosiasiassa aikaansaanut epäselvän tilanteen, ja se on heikentänyt tavallisen suomalaisen ja suomalaisten yritysten sekä myös muissa EU-maissa toimivien yritysten oikeusturvaa. Sekä kuluttajan että alalla toimivien yritysten oikeusturvan näkökulmasta olisi paras, että etämyynti säädettäisiin selkeästi sallituksi. Mielikuvituksen tuotetta olevaa, EU-oikeuden kanssa räikeässä ristiriidassa olevaa etämyyntikieltoa on toimeenpantu harhaanjohtavalla viestinnällä ja nyttemmin myös pelottelutarkoituksessa tehdyillä rikostutkinnoilla. Viime aikoina on julkisuuslain nojalla tehtyjen asiakirjapyyntöjen kautta varmistunut esimerkiksi, että sosiaali- ja terveysministeriössä on masinoitu näitä edellä mainittuja rikosilmoituksia nimenomaan siinä tarkoituksessa, että ne pelottaisivat eurooppalaisia viinakauppoja lopettamaan toimitukset Suomeen. Nyt joudutaan kysymään, onko ministeriön toiminta jo muodostanut Suomelle unionin oikeuden rikkomiseen perustuvan vahingonkorvausvastuun. Selkeästi salliva etämyyntisääntely myös selkeyttäisi viranomaisten asemaa, kun ne mielivaltaisten sääntöjen kehittelyn ja tuulen mukaan vaihtuvien tulkintojen sijasta voisivat jatkossa keskittyä toimivaan valvontaan, haittojen ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn sekä verotukseen liittyvien puutteiden korjaamiseen.
Arvoisa puhemies! EU-alueen vapaan liikkuvuuden ongelman ratkaisemisen jälkeen avoimeksi jäisi vielä kysymys suomalaisen alkoholialan toimijoiden tasapuolisesta kohtelusta. Tasapainoinen ratkaisu tähän ongelmaan on, että kotimaiset luvanvaraista vähittäismyyntiä harjoittavat toimijat saavat jatkossa myydä olemassa olevan vähittäismyyntilupansa mukaisia tuotteita kuluttajille myös etämyynti- tai etäostomenettelyllä. Tämä koskisi niin juomavalmistajia kuin ravintoloita ja päivittäistavarakauppaa. Alkoa koskevia muutoksia tässä lakiehdotuksessa ei ole, koska Alkolla on jo voimassa olevan lainsäädännön mukaan mahdollisuus myydä yksinoikeutensa piirissä olevia juomia kuluttajille myös omien myymälöidensä ulkopuolisten niin sanottujen luovutuspaikkojen välityksellä. Rajat ylittävä etämyynti ei sitä paitsi EU-oikeuden näkökulmasta muutenkaan koske Alkoa, koska monopoli koskee vain vähittäismyyntiä, joka lain näkökulmasta on eri asia.
Lopuksi, arvoisa puhemies, kiitän jokaista 45:tä kollegaa seitsemästä eri puolueesta, jotka olette lähteneet tämän lakialoitteen taakse. Se, että mukana on ainakin yksi edustaja lähes kaikista eduskuntaryhmistä, toivottavasti edistää tämän aloitteen käsittelyä valiokunnassa.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.