Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa terveydenhuoltolain 13 §:n muuttamiseksi esitetään kunnille säädettäväksi velvollisuus tarjota maksutonta ehkäisyä kaikille alle 25-vuotiaille nuorille. Lakialoitteen tavoitteena on parantaa nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, vähentää ei-toivottuja raskauksia ja raskaudenkeskeytyksiä sekä vähentää sukupuolitautitartuntoja. Velvoite maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta voitaisiin sote-uudistuksen jälkeen siirtää kunnilta maakunnille, samalla kun muukin järjestämisvastuu siirtyy.
Lakialoitteessa esitetään kunnille velvollisuutta tarjota kaikille alle 25-vuotiaille maksutonta ehkäisyneuvontaa ja ehkäisyvälineet. Lakialoitteessa ei täsmennetä, mitä ehkäisyvalikoimaa kuntien pitää tarjota, vaan se jää asetuksella tarkemmin määriteltäväksi. Selvää kuitenkin on, että myös kondomien tulee olla mukana valikoimassa. Kondomeja tulee tarjota hormonaalisen ehkäisyn rinnalla, jotta sukupuolitauteja ehkäistäisiin tehokkaammin ja jotta vastuu ehkäisystä jakautuisi tasaisemmin sekä tytöille että pojille ja jotta nuorilla olisi valittavana myös ei-hormonaalisia ehkäisymenetelmiä.
Lakialoitteen mukaan maksutonta ehkäisyä tarjottaisiin kuntien terveyskeskuksissa ja opiskelija- ja koululaisterveydenhuollossa. Väestöliitto sekä useat nuoriso- ja opiskelijajärjestöt ovat tukeneet aloitteen mukaista lainmuutosta. Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen nuorille voisi pienentää terveydenhuoltojärjestelmän kustannuksia, kun raskaudenkeskeytykset, sukupuolitaudit ja muut terveysongelmat vähentyisivät. Tärkeintä on kuitenkin, että nuoret pysyisivät terveinä ja hyvinvoivina, saisivat tarvitsemansa ehkäisypalvelut, välttyisivät ei-toivotuilta raskauksilta eivätkä joutuisi läpikäymään raskaudenkeskeytyksiä. Maksuton ehkäisy voisi vähentää erityisesti uusinta-abortteja. Eniten raskaudenkeskeytyksiä tehdään 20—24-vuotiaiden ikäluokassa. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla tuloihin nähden kohtuuttoman kallista, ja ryhmä, jossa myös ilmenee riskikäyttäytymistä. Näin ollen on perusteltua, että maksuton ehkäisy tarjottaisiin kaikille sitä tarvitseville alle 25-vuotiaille. Maksuttomien ehkäisyvälineiden lisäksi nuorten olisi saatava nykyistä helpommin palveluita, tietoa ja neuvontaa.
Arvoisa puhemies! Ehkäisyn hinta muodostaa monelle nuorelle valitettavasti kynnyksiä ehkäisyn käyttöön. Erityisesti korkea hankintahinta estää pitkäkestoisten ehkäisymenetelmien käyttöä, kuten kapselien ja kierukoiden, vaikka ne sinällään olisivatkin nuorelle paras ja kustannustehokkain ratkaisu raskaudenehkäisyyn. Ehkäisyn korkea hinta on usein esteenä myös ehkäisyn käytön jatkamiselle. Nuorten pieniin tuloihin nähden on ehkäisy Suomessa kallista ja kustannus tulee usein yksin tyttöjen maksettavaksi. E-pillereiden kuukausihinta on lähes 10 euroa, pitkävaikutteisten ehkäisyimplanttien ja kierukoiden hinnat nousevat pitkälti yli 100 euroon, ja kondomien kappalehinta on lähes euron. Ymmärrettävästi opiskelija- ja koululaisbudjetilla on ehkäisyn hinta kova, varsinkin kun intiimimenoihin rahan pyytäminen vanhemmilta voi olla vaikeaa ja usein myös mahdotonta.
Monilla mittareilla mitattuna Suomessa on tehty hienoa ja edistyksellistä työtä seksuaali- ja lisääntymisterveysasioissa. Kuitenkin ehkäisyn korkea hinta ja siitä muodostuva käyttökynnys on maamme seksuaali- ja lisääntymisterveyspolitiikan ongelmakohta. Monissa Euroopan maissa joitain ehkäisymenetelmiä tarjotaan ilmaiseksi koko väestölle, ehkäisyä subventoidaan voimakkaasti tai maksutonta ehkäisyä tarjotaan tietyille väestöryhmille, kuten nuorille. Suomi on siis monia Euroopan maita jäljessä tässä suhteessa, kun Suomessa ei minkäänlaista subventiota ole.
Maksuttoman ehkäisyn on todettu lisäävän nuorten ehkäisyn käyttöä. Jossain muodossa maksutonta ehkäisyä tarjoavissa Suomen kunnissa nuorten tekemien raskaudenkeskeytysten määrä on laskenut ja sukupuolitautitartuntojen määrä on vähentynyt ja jopa rahaa on säästetty. Hyviä kokemuksia on esimerkiksi Raumalta, Tervolasta, Vantaalta ja Torniosta. Kuntakohtaisten kokemusten perusteella lakialoitteen kustannusvaikutukset ovat todennäköisesti joko neutraalit tai julkisia menoja säästävät. Esimerkiksi Raumalla on arvioitu, että nuorille tarjottu maksuton ehkäisy säästää vuosittain 100 000 euroa. Lisäkuluja syntyy ehkäisyvälineiden tarjoamisesta, mutta säästöä syntyy vähentyneistä sukupuolitautihoidoista ja raskaudenkeskeytyksistä sekä niiden aiheuttamista psykososiaalisista ongelmista.
Arvoisa puhemies! Lakialoitteen terveysvaikutukset olisivat positiivisia, kun nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveys parantuisi sukupuolitautien ja ei-toivottujen raskauksien vähentyessä. Pääsy maksuttoman ehkäisyn piiriin toisi nuoria samalla ammattilaisten vastaanotolle ja saattaisi näin jopa vähentää riskikäyttäytymistä, ja samalla muut terveysongelmat ja kysymykset voisivat tulla huomatuiksi ja vastatuiksi. Lakialoitteen vaikutukset olisivat terveyseroja kaventavia, kun lakimuutos auttaisi toteutuessaan erityisesti vähävaraisia nuoria ja helpottaisi heidän talousongelmiaan. Lakialoitteen sukupuolivaikutukset olisivat sukupuolten epätasa-arvoa kaventavat, sillä vastuu ehkäisystä ja sen kustannuksista jää usein tyttöjen ja naisten kannettavaksi.
Tulossa oleva sote-uudistus vaarantaa edelläkävijäkunnissa tehdyn tärkeän ja kustannusvaikuttavan kansanterveystyön, kun ne ovat tarjonneet maksutonta ehkäisyä nuorille. Siksi olisikin perusteltua, että sen sijaan, että näiden kuntien hyvä käytäntö uhkaa loppua sote-uudistuksen myötä, onnistunut ja kustannustehokas käytäntö laajennettaisiin koko Suomen käyttöön tällä lakimuutoksella.
Arvoisa puhemies! Toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta harkitsee aidosti lakialoitteen tai ainakin lakialoitteen hengen mukaista lainmuutosta.