Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston rooli Pohjolan hyvinvoinnin puolustajana korostuu kriisien aikana. Toimintakertomusvuonna 2019 maailmantilanne oli vasta kriisiytymässä, mutta varsinkin talousnäkymät olivat jo selvästi heikkenemässä. Nykyisenkaltaiset pandemia‑ ja talouskriisit eivät ole vähäisiä, väliaikaisia, vaan niitä tulee aina uusia ja myös entistä rankempina. Tässä ja nyt onkin entistä tärkeämpää ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuudet, arvo ja merkitys. Pohjoismaiden neuvoston on keskityttävä oleelliseen ja vahvistettava Pohjoismaiden välistä yhteistyötä.
Tärkeitä yhteisiä pohjoismaisia teemoja viime vuonna Ruotsin puheenjohtajakaudella olivat demokratia, tasa-arvo, ilmasto, digitalisaatio ja rajaesteet. Koronapandemian aikana näistä teemoista ovat korostuneet erityisesti hyvinvointiin, tasa-arvoon, digitalisaatioon sekä rajaesteisiin liittyvät asiakokonaisuudet. Se, että Pohjoismaat vetävät yhtä köyttä, rakentavat yhteisiä strategioita, noudattavat samoja periaatteita, tulkitsevat lakeja ja määräyksiä samoin ja tekevät yhteistyötä, on tärkeämpää kuin koskaan.
Vuoden 2019 teemaistunto pidettiin Tanskassa, ja sen pääteemat olivat tasa-arvo ja demokratia. Teemaistunnon keskusteluissa nousivat esiin muun muassa seuraavat huolet: sukupuolittuneet työmarkkinat, naisten ja miesten väliset palkkaerot sekä naisiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen häirintä. Lisäksi korostuivat vastuun jakaminen vanhempainvapaiden ja hoivatyön osalta sekä poikien ja miesten osallistuminen tasa-arvotyöhön. Tasa-arvo lähtee meistä itsestämme, eikä se voi olla sukupuoleen liittyvää positiivista tai negatiivista syrjintää. Eikö se perimmiltään olekin juuri sitä, että kaikki Pohjolan asukkaat ovat yhdenvertaisia lakien edessä, olit sitten työssä, työelämän ulkopuolella, hoivattava tai hoivaaja, opiskelemassa tai eläkkeellä.
Arvoisa puhemies! Pohjoismaat ovat olemukseltaan ja kulttuuriltaan lähellä toisiaan rauhassa ja rauhattomuudessa. Pohjolaan kohdistuukin vahvoja odotuksia kriisien torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn liittyen. Tämä muodostaa luonnollisen pohjoismaisen turvallisuuspoliittisen yhteistyönkin ytimen. Vahva kansallinen tuki sekä yhteiskuntakeskustelu näistä teemoista on tärkeää. Keskustelussa on kyettävä tarkastelemaan paitsi globaaleja kysymyksiä myös Pohjoismaiden sisäistä ja ulkoista turvallisuutta eri näkökulmista faktojen pohjalta.
Rauhanvälitys on viime vuosina ollut vahvasti esillä myös Pohjoismaiden neuvoston työssä. Kööpenhaminan yliopiston Centre for Resolution of International Conflicts laati raportin, jonka tulokset julkistettiin Pohjoismaiden neuvoston järjestämässä seminaarissa huhtikuussa 2019. Rauhanvälitysseminaarin keskeinen viesti oli, että nyt on oikea aika vahvistaa yhteistyötä, jossa lisäarvona on käytännönläheisyys, tiedonsaannin mahdollisuudet, yhteiset arvot, korkea luottamus sekä vahva yhteistyökulttuuri. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta järjesti neuvoston syyskuun kokouksen yhteydessä parlamentaarisen keskustelun pohjoismaisesta ulko‑ ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä tänään ja tulevaisuudessa. Pohjoismaiden vahvuus on kyky työskennellä kahden‑ ja monenvälisissä yhteistyömuodoissa. Todettakoon, että kokemuksen perusteella yhteistyö toimii parhaiten, kun se tuottaa kaikille maille selkeää lisäarvoa eikä luo uusia lisärakenteita.
Rajaestetyö on pohjoismaisen yhteistyön ydintä. Jotta Pohjoismaista voisi todella tulla maailman integroitunein alue, tulee liikkuvuutta parantaa ja rajaesteitä purkaa niin, että me rakennamme pohjoismaista hyvinvointia ja turvallisuutta. Lisäksi tulee estää sellaisten uusien rajaesteiden syntymistä, jotka heikentävät Pohjolan taloutta, turvallisuutta ja kykyä huolehtia kansalaisistamme. Kertomusvuonna 2019 rajaesteneuvosto on priorisoinut työssään sellaisia esteitä, jotka haittaavat elinkeinoelämää ja toisessa maassa kuin kotimaassaan työskenteleviä kansalaisia. Rajaesteneuvoston ja rajaestetyöryhmän työ tulee korostumaan tänä vuonna ja tulevaisuudessa, toivottavasti myös resurssien osalta. Rajaestetyöryhmän viime uutiset tulevat viime viikon kokouksesta, jossa päätimme lähettää kirjeen pääministereille, jotta he ottaisivat yhdessä vastuuta Pohjoismaiden yhteistyön rakentamisesta entistä vahvemmin. Kyse ei ole pelkästään yhteistyöministerien rootelista vaan huomattavasti merkittävämmästä kokonaisuudesta. Kyse on Pohjoismaiden yhteisestä kyvystä ja toimenpiteistä, joilla selviydymme ja toivumme nykyisistä ja tulevista kriiseistä paremmin.
Pohjoismaiden neuvosto elää ajassa ja toimii akuuttien teemojen ympärillä. Koronapandemiasta ei ollut pienintäkään hajua, kun Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi yhteiskuntaturvallisuusstrategian lokakuun täysistunnossaan. Strategia antaa selkeän suunnan pohjoismaiselle yhteistyölle yhteiskuntaturvallisuuteen liittyvissä aiheissa ja tuo järjestelmällisyyttä yhteistyöhön. Yksi konkreettinen toimenpide-ehdotus strategiassa on erillisen, riippumattoman komission perustaminen. Yhteiset tiedot, kokemukset ja varautuminen vahvistavat pohjoismaista valmiutta kohdata mahdollisia kriisejä ja katastrofeja. Tällainen tiivis yhteistyö on nyt tarpeellisempi kuin koskaan. Motto ”yhdessä olemme vahvempia” on ajankohtaisempi kuin koskaan. Yhteistyö edellyttää myös vahvempaa ja näkyvämpää sitoutumista maiden ylimmän johdon tasolta. Olisiko jopa syytä harkita, että pääministerit ottaisivat suuremman roolin pohjoismaisen yhteistyön rakentamisessa? Saataisiinko pohjoismaiselle yhteistyölle siten suurempi myönteinen vaikutus pohjoismaalaisten arkeen, hyvinvointiin ja tulevaisuuteen?
Kiitän tässä lopuksi valtuuskunnan varapuheenjohtajana lämpimästi Suomen valtuuskuntaa ja virkamiehiä kuluneesta vuodesta ja aktiivisesta otteesta pohjoismaisen yhteistyön eteen.