Arvoisa puhemies, koko 157 senttimetrin pituudella tässä seisoin, mutta puhemies ei huomannut. Kyllä se on selvää, että...
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Voin lohduttaa, että täällä on saman verran mittaa eikä täältä aina näe. [Naurua]
No niin, oikein hyvä. — Arvoisa puhemies! Tarkoituksenani on esitellä terapiatakuuta koskeva hallituksen esitys ja sitä koskeva valiokunnan mietintö. Kysymys siis on siitä, että tarkoituksena olisi lisätä lakiin säännökset siitä, että lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuoltoon kuuluva lyhytpsykoterapia tai psykologiseen vuorovaikutukseen perustuva määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito on aloitettava 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve tällaiselle hoidolle on todettu, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. Sosiaalihuollossa lapsille ja alle 23-vuotiaille nuorille on esityksen mukaan järjestettävä mielenterveystyön palveluna psykososiaalista tukea hyvinvointialueiden määrittelemällä tavalla, jossa käytetään edellä mainittuja psykososiaalisia menetelmiä sosiaalihuollon palvelutehtävään soveltuvin osin. Nämä samat säännökset olisi tarkoitus lisätä myös opiskelijoiden opiskelijaterveydenhuoltoa koskevaan lainsäädäntöön.
Säätämällä nyt enimmäisajasta takuun piiriin kuuluvan psykososiaalisen intervention aloittamiselle esityksellä pyritään takaamaan lapsille ja nuorille oikea hoito ja tuki sekä vahvistamaan heidän oikeuksiaan tarvitsemiinsa sosiaali‑ ja terveydenhuollon palveluihin. Tässä esityksessä ehdotetaan, että ehdotetun lainsäädännön myötä pyritään välillisesti vaikuttamaan myös lasten ja nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon tilanteeseen. Itse terapiatakuu on siis perusterveydenhuoltoon liittyvä ja sosiaalihuoltoon liittyvä takuu. Valiokunta pitää esityksen tavoitteita tärkeinä ja kannatettavina ja ehdottaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset yhdessä palveluihin kohdistuvien heikkenemisten sekä sosiaali‑ ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotusten kanssa voivat esityksenkin mukaan ainakin välillisesti vaikuttaa myös terapiatakuun tarpeeseen ja sen toteutumiseen. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset lisäävät lapsiperheiden toimeentulo-ongelmia ja pitkäaikaisen toimeentulotuen tarvetta, millä on tutkimuksissa todettu olevan yhteys hyvinvoinnin ja terveyden ongelmiin ja ylisukupolviseen huono-osaisuuteen. Muutosten yhteisvaikutukset voivat näkyä lasten ja nuorten entisestään lisääntyvänä mielenterveyden ongelmana ja palvelutarpeen kasvamisena. Monitasoiset ongelmat voivat puolestaan vaikeuttaa terapiatakuun tavoitteiden saavuttamista.
Valiokunta pitää kannattavana, että terapiatakuu ulotetaan laaja-alaisesti esimerkiksi kouluterveydenhuoltoon ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Valiokunta korostaa palveluiden merkitystä myös sosiaalihuollossa. Valiokunta on todennut, että silloin kun lapsella ja nuorella on tarve esimerkiksi erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluille, ei sitä voi korvata perusterveydenhuollon tai sosiaalihuollon palveluilla.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esityksen tavoitteita kannatettiin ja pidettiin esitystä oikeansuuntaisena. Myös esitykseen liittyviä rahoituksen lisäyksiä hyvinvointialueille pidettiin kannatettavina. Esitykseen esitettiin kuitenkin myös kohta esittelemälläni tavalla kritiikkiä, ja tästä en ihan kaikkea ehdi käymään läpi mutta joitakin nostoja.
Lähdetään liikkeelle siitä, että yksi valiokuntaa puhutellut näkökulma on siinä, miten näissä hoitomuodoissa toteutuu laaja, kokonaisvaltainen hoitovalikko. Tässä kysymyksenä on se, että asiantuntijakuulemisissa pidettiin riskinä, millä tavalla esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvien kysymysten liiallinen yksilökeskeisyys ja medikalisoituminen saattavat näkyä, jolloin oirekeskeisyys alkaa laajentua myös sellaisille elämänalueille, joihin se ei kuulu. Lapsilla ja nuorilla on apua hakiessaan ensisijainen tarve tulla aidosti kuulluiksi ja kohdatuiksi.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nostettiin esiin esitetyn sääntelyn piiriin kuuluvien palveluiden selkeyttämisen ja täydentämisen tarve. Kuulemisissa tuotiin esiin, että esitetyn lainsäädännön piiriin kuuluvien palveluiden tarkempi sisältö ja edellytetyn koulutuksen laajuus ja sisältö tulisi määritellä laissa tai sen esitöissä paremmin. Asiantuntijakuulemisissa nostettiin esiin myös huoli siitä, miten terapiatakuun mukaisten palveluiden edellytysten täyttyminen ja oikeus hoitoon nuorten osalla arvioidaan. Se jäi avoimeksi eli käytännössä hyvinvointialueiden suunniteltavaksi. Psykososiaalisten menetelmien ja lyhytterapian suhteen todettiin olevan esityksessä vielä epäselvä, ja psykoterapeuttien epätasainen alueellinen jakautuminen voi tehdä vaihtoehdon käytännössä eriarvoistavaksi.
Valiokunnan kuulemisissa nousi esiin myös epäselvyyttä sääntelyn suhteesta yleiseen hoitoonpääsyyn ja nimenomaan sen enimmäisaikoihin. Kyseessä siis on se, miten yleinen hoitotakuu suhteutuu tähän terapiatakuuseen. Myöskään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut eivät toimi aina samojen periaatteiden mukaisesti, muun muassa oikeussuojakeinot ovat erilaiset.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun selvityksen mukaan yleistä hoitoonpääsyä koskevassa sääntelyssä säädetään ensimmäisen hoitotapahtuman enimmäisajasta ja terapiatakuussa siitä, missä enimmäisajassa tietyt, yksilön tarpeen mukaiset hoidot tulee aloittaa. Terapiatakuun piiriin kuuluvan psykososiaalisen hoidon tarve voidaan saadun selvityksen mukaan todeta asiakkaan ottaessa yhteyttä perusterveydenhuoltoon, mutta nämä tilanteet olisivat käytännössä varsin harvinaisia. Tyypillisimmin tarve todetaan ensimmäisen hoitotapahtuman yhteydessä, tai tarve ilmenee myöhemmin hoidon aikana. Terapiatakuun hoitomuotoihin soveltuu ministeriöltä saadun selvityksen mukaan siten vain poikkeustilanteissa 14 vuorokauden hoitotakuu. Näin ollen terapiatakuu turvaa selvityksen mukaan tiettyjen hoitojen saatavuutta tämän pykälän turvaa kattavammin koko hoitoprosessin ajalta 28 vuorokauden enimmäisajan sääntelyllä ja sosiaalihuollon puolella kuukauden kuluessa.
No, näiden säädettyjen menetelmien ja käytettyjen ilmaisujen, hoidon saannin edellytysten täsmentämisen taikka sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittamisen osalta ministeriöltä saadun selvityksen mukaan ministeriö toteaa, että ei ole tarvetta ehdotettujen sääntelyjen täsmentämiseen. Selvityksen mukaan säännöstasolla ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista luetella tyhjentävästi ja ajantasaisesti takuun piiriin kuuluvia psykososiaalisia menetelmiä eikä siten myöskään koulutuksen sisältöjä tai laajuutta.
Valiokunta kuitenkin toteaa, että ehdotetun sääntelyn toimeenpanoa on seurattava myös säännösten selkeyden kannalta ja tarvittaessa muutettava sääntelyä, jos oikeudesta sääntelyn tarkoittamiin palveluihin, hyvinvointialueiden järjestämisvastuusta tai terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihenkilön oikeuksista ja velvollisuuksista ilmenee käytännössä epäselvyyttä.
Asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin myös, että ehdotettua 28 vuorokauden tai sosiaalihuollossa kuukauden aikaa voi pitää pitkänä, erityisesti kun tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille hoitoa ja tukea lievempiin mielenterveyden oireisiin ja siten välttää raskaamman hoidon tarve. Ehdotettu sääntely ei myöskään sisällä kohtuullisen hoitoonpääsyn aikaa, kuten yleisen hoitotakuun sääntely.
Arvoisa puhemies! Sitten mainitsen joitakin yksityiskohtia, koska en ehdi ihan loppuun asti tätä kunnolla tässä esittelemään.
Totean ensinnäkin, että terapiatakuun ikärajasta on paljon keskusteltu, ja valiokunnan asiantuntijakuulemisessa pidettiin kannatettavana, että terapiatakuu kohdistetaan lapsiin ja nuoriin. Tähän ehdotettuun ikärajaan kohdistuu kyllä kritiikkiä, koska osa asiantuntijoista haluaisi tämän koskevan myös nuorisolain mukaisesti kaikkia alle 29-vuotiaita. Tässä esimerkiksi merkittävä osa opiskelijoista jää ulkopuolelle, ja mielenterveyden ongelmat ovat opiskelijoilla yleisiä.
Digitaalisista palveluista käytiin keskustelua, koska siihen on kohdistunut kritiikkiä, minkälaisia palveluita digitaalisesti voidaan antaa. Siitä tarkemmin mietinnössä.
Kansallisesta ohjauksesta ja yhteistyöstä ja tästä palveluvalikoimasta olemme myöskin pitkään keskustelleet, ja tässä tapauksessa keskeinen osa kritiikkiä on se, että terapiatakuuseen kuuluvista menetelmistä ei tällä hetkellä ole vankkaa vaikutusnäyttöä ja konsensusta, ja siten tietenkin myöskin hyvinvointialueilla voi olla kannustin osaoptimoida hoitojärjestelmää epätarkoituksenmukaisella tavalla. Siksi myös on vaadittu sekä alueellista että kansallista tiukempaa ohjausta. Näin ollen sitten myös seuranta tässä asiassa on tärkeä.
No, tässä on vielä näitä henkilöstövoimavaroja ja muita, mutta luotan siihen, että tässä keskustelussa käydään yksityiskohtaisemmin sitten näitä yksityiskohtia läpi.
Kiitos, arvoisa puhemies! Ja totean, että tässä terapiatakuuta koskevassa mietinnössä on kaksi vastalausetta, joten tämä ei ole yksimielinen.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Kiitokset esittelystä. — Ja sitten mennään puhujalistaan. Edustaja Merinen poissa. — Edustaja Pekonen.