Arvoisa rouva puhemies! Viime viikolla on todellakin äänestetty pykälämuutosesityksistä, jotka liittyvät tähän niin sanottuun rajoituslakiin, jota ei tarvittaisi, jollei tämä sote olisi näin sotkuinen versio, että kunnilla olisi riski ja huoli siitä, mitenkä näitä palveluita tulevaisuudessa kuntalaisille tuotetaan. Mutta tähän on jäänyt yksi tämmöinen iso epäilyttävä kohta, minkä takia on ollut pakko ja välttämätöntä tehdä tämmöinen lausumaesitys, ja luen tämän ensin: 

”Eduskunta edellyttää, että hallitus selkeyttää kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun mitättömyysseuraamuksen suhdetta kiinteistöleasingsopimuksiin. Tarvittaessa hallituksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin varmistaakseen, ettei laista aiheudu sellaista kiinteistöleasingsopimuksiin kohdistuvaa mitättömyysriskiä, joka ei ollut lain tarkoituksena.” 

Elikkä tarina: kun kiinteistöleasingsopimuksia voidaan tehdä useamman eri rahoittajan kanssa, voi olla tilanne, että nämä eivät edes tiedä, että kokonaisuudessaan tämä ylittää 5 miljoonan euron rajan, jonka jälkeen, jos nämä kriteerit toteutuvat, rahoittajat ilman, että heillä on ollut edes tietoa, joutuvat ehkä mitätöidyn sopimuksen uhreiksi, jonka jälkeen he menettävät rahoittamansa osuuden. Tästä syystä hallituksen olisi ollut hyvä myöskin tämä kohta aikaisemmin tarkastella, ja tästä syystä tämä esitys huomenna sitten äänestetään, ja toivotaan, että edes tällä kohtaa ainakin minulle vähän tutumman Kuntarahoituksen osalta voidaan tämä pelko ja riski sitten poistaa. 

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Paateron esittämää lausumaehdotusta, sillä lausumassa mainittu ja kuvattu selkeyttämisen tarve on mitä ilmeisin. 

Oikein hyvä, että tämä edustaja Paateron esille nostama kohta on huomattu, ja toivottavasti lausuma voitaisiin hyväksyä huomisessa äänestyksessä yksimielisesti. 

Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymys siitä rajoituslain tiukentamisesta, joka tehtiin tosiasiassa Meri-Lapin sote-ulkoistushankkeen vauhdittamana, ja siltä osin hallituksen esityksessä ollaan oikeilla linjoilla, että tiukemmin pitäisi rajoittaa näitä mahdollisia ulkoistuksia varsinkin sote-uudistuksen aattona. Tältä osin voi ajatella, että on järkevää käydä eduskunnan salissa sitä keskustelua, millä tavalla jatkossa nykyiset palveluiden järjestäjät eli kunnat voisivat tosiasiassa ulkoistaa palveluitaan eri kunnan tai kuntayhtymän sote-palveluista. Tältä osin rajoituksen tiukennus on oikean suuntainen tie, mutta itse katson, että pidemmällekin olisi pitänyt mennä. Tuo mainittu hallituksen asettama raja vieläkin mahdollistaa sen, että kovin isonkin toiminta-alueen voi ulkoistaa. Se voi olla esimerkiksi päivystys, operatiivinen toiminta tai jopa joku medisiininen toiminta, kuten esimerkiksi sisätaudit, ja on aika iso kysymys, pitäisikö rajoittaa. 

Edustaja Paatero esitti myös kysymyksen Kuntarahoituksen näkökulmasta, ja käsittelimme sitä aivan tämän rajoituslain päättämisen loppumetreillä. Siltä osin asia on tiedossa, mutta saamamme selvityksen mukaan ministeriöstä tähän asiaan nyt tällä kertaa ei puututa. Henkilökohtaisesti ajattelen, että olisi hyvä, että eduskuntasalissa varmistettaisiin ainakin lausuman muodossa, ettei tämä asia unohdu jatkossa. On erittäin tärkeätä käydä tämä Kuntarahoituksen esittämä huoli tosiasiassa myöskin sitten vielä jatkossa valmistelutyössä läpi, eikä minusta se riitä, että todetaan, että tässä halutaan pitää nimenomaan maakunnan rahoituksellisesta asemasta kiinni ja sen takia tämä huoli olisi aiheeton. Minusta olisi tärkeää, että sekä kunnat että mahdolliset tulevat maakunnat voisivat pärjätä, ja siltä osin huoli on aiheellinen, joten itse kannatan tätä edustaja Paateron tänne saliin tuomaa lausumaa.