Arvoisa puhemies! Kokoomus on vaihtoehtobudjetissa esittänyt keinot velkaantumisen vähentämiseksi. Valtiovarainministeri Saarikko, te olette antanut tukenne monille kokoomuksen ajatuksille — kiitos siitä. [Ben Zyskowicz: Niin, puheissa!] Teidänkin mukaan me tarvitaan ”järeää uudistusta työttömyysturvaan ja asumistukiin, tukijärjestelmän tulee kannustaa töihin, ei työttömyyteen”. Hyvin sanottu, ministeri Saarikko. Mutta puheet eivät riitä. Tarvitaan kykyä päättää ja johtaa maata eduskunnan enemmistöllä. Hallituksessa te olette umpikujassa. Hallituksen päätöksentekokyvyn murenemista joudumme nyt seuraamaan hetki hetkeltä tosi-tv-sarjana. Uskotteko te, ministeri Saarikko, käsi sydämellä, hallituksen kykyyn päättää asioiden tärkeysjärjestyksestä? Vai olisiko aika nyt viimein tunnustaa tosiasiat: täältä, tästä salista, löytyy eduskunnan enemmistö talouspolitiikan ryhtiliikkeeseen, jos te niin päätätte. [Puhemies koputtaa] Voisitteko te valmistella esityksen, jonka avulla teidänkin peräänkuuluttamistanne järeistä uudistuksista päätettäisiin, [Puhemies koputtaa] vähennettäisiin velkaa ja pidettäisiin ruokaturvasta kriisitalvena kiinni? 

Arvoisa puhemies! Aloitan oikeutetusta kysymyksestä liittyen hallituksen toimintakykyyn. 

Meillä on ollut erimielisyytemme, ja se taitaa olla kuva suomalaisesta politiikasta usean vaalikauden loppusuoralla. On kuitenkin hyvä asettaa nämäkin vaikeat erimielisyydet siihen mittasuhteeseen, miten toimintakykyinen hallitus suomalaisten tuella on kyennyt olemaan. Yli 900 hallituksen esitystä on tuotu valtioneuvostosta eduskunnan käsittelyyn. Yhdessä eduskunnan kanssa olemme luotsanneet tämän maan läpi kriisien, ja ne kriisit ovat edelleen kesken. Yksi tämän hallituskauden saldo on myös ennätyksellisen korkea työllisyysaste. Yhä useampi suomalainen on työssä. [Ben Zyskowicz: Ja velkaantuminen!] — Ja kyllä, edustaja Zyskowicz, myös poikkeuksellisen korkea määrä velkaa, ja se mittakaava velassa, siinä arviomme on ollut käytännössä hyvin yhteneväinen. Itse asiassa korona-aikana teidän puolueenne, edustaja Zyskowicz, olisi ottanut enemmän velkaa kuin maan hallitus. Nämä kaikki löytyvät eduskunnan ratkaisuista. Olemme eläneet valmiuslain poikkeuksellisia aikoja. Ja kyllä, maa tarvitsee toimintakykyisen hallituksen, [Puhemies koputtaa] ja en epäile, ettemmekö kykenisi näitä esityksiä jatkossakin edistämään. 

Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko, minäkään en epäile, etteikö tästä salista löytyisi enemmistö talouspolitiikan ryhtiliikkeeseen, jossa asettaisimme asiat tärkeysjärjestykseen, vähentäisimme velkaantumista tuntuvasti, tukisimme ahkeruutta, työtä, vähentäisimme sitä työttömyyttä, jota on 230 000 suomalaisen edestä tänäkin päivänä. Mutta teidän takianne näin ei voida tehdä, koska olette kiinni hallituksessa, jonka toimintakyky on rapautunut. Mutta enemmistö voisi tehdä toisin. 

Me uskomme myös siihen, että tätä maata rakennetaan työllä ja yrittämisellä — sillä, että siirrämme verotusta pois työn ja yrittämisen verotuksesta haittoihin. Kokoomus kattaisi esittämämme veronkevennykset lisäämällä muiden verojen tuottoja. Kokonaisuutena vähentäisimme valtion velkaantumista yli miljardin, vaikka vaihtoehtomme sisältää verotuksen keventämistä kaikilta palkansaajilta. Me siis vähentäisimme elvytystä, emme lisäisi, toisin kuin te olette jatkuvasti vastoin tosiasioita väittäneet. 

Hyvä ministeri Saarikko, vuosi sitten lupasitte itse tuloverotuksen keventämistä. Entä tänään, [Puhemies koputtaa] vastustatteko ansiotulon veron keventämistä, vaikka kevennys katetaan verotuottoja lisäävillä muutoksilla muissa veroissa? 

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja opposition yksi keskeinen ero on se, että oppositiossa on kovin helppoa olla yksin oikeassa ja hallituksessa, niin kuin hyvin edustaja Mykkänen tietää — yhdessäkin olemme hallituksessa istuneet —, pitää kyetä muodostamaan myös kompromisseja. Ja on aivan selvää, että talouspolitiikassa hallituksella on ollut merkittäviäkin näkemyseroja, [Kai Mykkänen: Paitsi verot!] ja näkemyseroja on myös tämän puheenvuoron ja oman ajatteluni välillä esimerkiksi suhteessa veronkevennyksiin. Sanoin muistaakseni aika tarkalleen näin: veronkevennykset on hyvä pitää mukana hallituksen työkalupakissa riippuen talouden suhdanteista. Ja nyt oma arvioni — johon muuten yhtyy valtaosa talouden asiantuntijoista — on se, että veronkevennykset velaksi, joita te faktisesti toteutatte seitsemän miljardin alijäämällä, [Kai Mykkäsen välihuuto] seitsemän miljardin alijäämällä, ei ole oikeaa suhdannepolitiikkaa inflaation keskellä. Tämä on minun ja monen talousasiantuntijan näkemys. Vaikka totta on, että henkilökohtainen näkemykseni työmarkkinoiden uudistamisesta on tismalleen samankaltainen monessa asiassa kanssanne, niin veronkevennyksiä [Puhemies koputtaa] velaksi tuolla mittakaavalla en pidä järkevänä. [Sari Sarkomaa: Ei ole velaksi!] 

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa hallitus! En niinkään käsittele nyt hallituksen sisäisiä erimielisyyksiä — luulen, että teillä on keskenänne ihan riittävästi pohtimista niissä. Mutta me kokoomuksessa emme ole niinkään moittineet hallituksen koronapolitiikkaa, vielä vähemmän olemme moittineet hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jota kannatamme ja tuemme — on hienoa, että Nato-päätös pystyttiin tekemään, on hienoa, että Ukrainalle annetaan vahvasti tukea. Se, mitä olemme moittineet, on hallituksen kyvyttömyys laittaa menoja tärkeysjärjestykseen, mistä on seurauksena ollut ennennäkemätön velkaantumisvauhti. Tällaista velkarallia emme me eikä Suomen kansa voi hyväksyä. 

Mitä verotukseen tulee, me olemme esittäneet, että kevennetään työnteon verotusta ja korotetaan haittojen, kuten tupakan ja alkoholin, verotusta. Ministeri Saarikko, onko hallitus tästä eri mieltä? 

Arvoisa puhemies! Itse asiassa hallitus on tainnut kumpaakin veroa, sekä tupakka- että alkoholiveroa, ainakin tupakkaveroa, matkansa varrella korottaa. Se on ollut monen hallituksen keino paikata menovajetta, ja teillä se on tapa hoitaa veronkevennyksiä suomalaisille. [Kai Mykkäsen välihuuto] Mutta samalla on hyvä muistuttaa siitä asiasta, jonka kävin kanssanne jo eilen läpi. Esityksenne pohjaa paljolti juuri tupakkaveron alentamiseen ja terveysveroon, ja entinen valtiovarainministeri Petteri Orpo tietää kyllä, että terveysvero on ajatuksena huomattavasti helpommin toteutettavissa kuin käytännössä tehtävissä siksi, että meitä sitovat tässä myös EU:n yhteiset ratkaisut ja valtiontukien säännökset. 

Teidän vaihtoehtonne on tältä osin rakennettu erittäin paljon toiveiden varaan — sellaisen toiveen, että suomalaiset edelleen tupakoisivat paljon kalliimmalla tupakka-askihinnalla. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Mehän toivomme, että se vähenisi, ja silloin myös verotulot vähenisivät. Ja kyllä, kaikki me — ainakin minä — kannatamme terveysperustaista verotusta, mutta olen nähnyt eri vastuuministeritehtävissä, miten vaikeaa sen toteuttaminen on, [Puhemies koputtaa] ainakaan ensi vuoden alusta. Petteri Orpo, te tiedätte, että se ei ole lainkaan realistista. [Kokoomuksen ryhmästä: Keinot löytyy, kun on tahto!] 

Arvoisa puhemies! Menen tähän työllisyystilanteeseen. On totta, että työllisyys on nyt parantunut, mutta samaan aikaan meillä on edelleen korkea pitkäaikaistyöttömyys ja on myös niin, että meillä on kymmeniätuhansia ihmisiä työttömänä, joilla edes kokoaikainen työllistyminen ei juurikaan paranna heidän tilannettaan. Tämä esimerkiksi Etlan selvityksistä käy täysin selvästi ilmi. 

On myös hyvin todennäköistä, että me olemme menossa kohti taantumaa, jolloin meillä samaan aikaan toisaalla käydään yt-neuvotteluja ja on irtisanomisia ja sitten toisilla aloilla ja toisilla yrityksillä on edelleen huutava työvoimapula, jolloin on aivan avainasia se, kuinka nopeasti me saamme ihmisiä siirtymään työstä työhön. Tässä on ihan olennainen kysymys kannustinloukut, ennen kaikkea se, miten työn tekeminen kannattaa suhteessa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, ja myös se, kuinka nopeasti meidän järjestelmässämme on mahdollista, kun me laadimme erilaisia todistuksia, jotta voi tehdä jotain työtä, ihmisten työtä vaihtaa. 

Kysynkin: [Puhemies koputtaa] mitä aiotte tehdä, jotta mahdollisimman moni pääsee mahdollisimman nopeasti työnsä menettäessään kohti uutta työtä? 

Arvoisa puhemies! Suomalaisen työllisyyden vahvistaminen ja työttömyyden vähentäminen on meidän yhteinen tavoitteemme oikealta vasemmalle. Ja on todella hyviä uutisia, että työllisyys on tällä hetkellä lähihistorian korkeimmalla tasolla. Siitä meidän kaikkien on syytä olla äärettömän tyytyväisiä. Se näkyy myös siinä, että sosiaaliturvamenot ovat tänä vuonna pienemmät kuin ennustettiin ja verotuottokertymä on taas vahvistunut. 

Myös pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt, mutta valitettavasti ei niin paljon kuin haluaisimme. Me tiedämme esimerkiksi OECD:n tilastoinnista, että merkittäviä esteitä työllistymisen tiellä ovat terveysongelmat sekä koulutuksen ja soveltuvien työmahdollisuuksien puute, eli meidän pitää myös näitä asioita katsoa, kun haluamme jouduttaa ihmisten työllistymistä. 

Sen sijaan sosiaaliturvaleikkaukset eivät nähdäkseni ole hyvä tapa vahvistaa työllisyyttä eivätkä edes tehokas tapa vahvistaa työllisyyttä. Jos työllistymisen esteenä ovat esimerkiksi terveysongelmat, niin silloin kyllä sosiaaliturvaleikkaus [Puhemies koputtaa] ainoastaan köyhdyttää ihmisiä, [Puhemies huomauttaa ajasta] ei kannusta töihin, toisin kuin kokoomus omassa vaihtoehtobudjetissaan antaa ymmärtää. 

Arvoisa herra puhemies! Korona-aika löi montaa yrittäjää kovalla kädellä, samoin tekee noussut sähkön hinta. Meillä on Suomessa noin 180 000 yksinyrittäjää, jotka kamppailevat sähkön hinnan ja koronan aiheuttamien ongelmien kanssa. Hallitus on tullut siihen vastaan osittain, ja oppositiosta on tullut hienosti tukea. Ongelma on yhteinen. Nyt kuitenkin tilanne on se, että kuluttajien luottamus kaiken tämän päälle on ennätyksellisen alhaalla. Inflaatio on korkealla. 

Tässä 180 000 yksinyrittäjässä on merkittävä potentiaali työllistymiselle, verotulojen kasvattamiselle, kunhan me saamme sinne yrityksiin palkattua lisää työntekijöitä. Yksinyrittäjille suuri, ehkä suurin kynnys on sen ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Se on merkittävä riski pienelle yritykselle. Kysymykseni on: mitä hallitus aikoo tehdä sille, että yksinyrittäjät uskaltavat palkata ensimmäisen työntekijän yritykseensä? 

Arvoisa puhemies! Täällä ei ole energiaministeri eikä työministeri paikalla, mutta yritän parhaan kykyni mukaan vastata. 

Nostatte, edustaja Kiuru, esiin tärkeän teeman: yrittäjyyden ja valtavan yksinyrittäjien joukon. Ja siksi ensimmäiseksi haluan lausua eduskunnalle lämpimät kiitokset siitä, miten sosiaali- ja terveysvaliokunnassa edustaja Lohen johdolla hyvällä yhteistyöllä saatiin aikaiseksi ratkaisu yrittäjän eläketurvasta, uudistuksesta, joka parantaa nyt yrittäjien asemaa ja selkiyttää mallia, ja se eduskunnassa kehittyi erittäin hyvään suuntaan. [Ben Zyskowicz: Te esititte eri mallia!] Tämä on myöskin yksi vastaus hallitukselta yrittäjille, ja olen tyytyväinen siihen, että yrittäjät ovat nyt kokeneet uudistuksen tällä mallilla järkeväksi. [Ben Zyskowicz: Miksi esititte eri mallia?] 

Mitä tulee yksittäisesti yritysten sähkökustannuksiin, niin kuten aikaisemmin vastasin, näitä seurataan tarkkaan, ja vielä emme ole tunnistaneet yksittäistä toimialaa, jonne tukea tarvitsisi kohdistaa. Toivottavasti näin ei käykään, koska se tarkoittaa tietysti valtion kassasta pois olevaa rahaa. 

Ja mitä tulee tukeen ensimmäisen [Puhemies koputtaa] henkilön työllistämiseksi, uskon että kaikkein tärkeintä on ennustettavuus. [Puhemies: Aika on täynnä!] Siksi yritysten verotusta ei ole kiristetty, [Puhemies: Nyt kiristetään aikataulua.] ja siksi toimintaympäristöä on haluttu pitää ennustettavana kriiseistä huolimatta. 

Arvoisa puhemies! Kokoomus tosiaan haluaa pienentää velkaa tuomitsemalla köyhyyteen neljä- ja puolituhatta lasta, viisi- ja puolituhatta vanhusta ja seitsemän- ja puolituhatta työntekijää. Pienituloiselta työntekijältä veisitte vielä asumistuet. Ensimmäinen kysymys, ministeri Saarikko: mikä vaikutus tällä olisi talouteen ja valtiontalouteen? Aiemmin on laskettu, että pieni- ja keskituloisilta leikkaaminen vähentää verotuloja, nostaa sosiaalimenoja, kuten tässä ministeri Sarkkinenkin totesi, ja lisää tietysti siltä osin velkaakin. Tällainen finanssipoliittinen kerroinhan voi olla jopa niin iso, että kahden miljardin leikkaus sitten säästää vain yhden miljardin. 

Eikö olisi vastuullisempaa korjata osinkoverojärjestelmää, on minun toinen kysymykseni. Talousasiantuntijoiden mukaan se taas ei toisi näitä haitallisia vaikutuksia vaan hyviä vaikutuksia, kun se kohentaisi markkinoita ja siten taloutta. Kysynkin ministeri Saarikolta: onko niin, että tämä kaikkein rikkaimpien verotuki, mitä ei ole missään muualla maailmassa, tämmöinen suomalainen kummajainen, on ensi vuonna jopa lähes [Puhemies koputtaa] miljardi euroa? 

Arvoisa puhemies! Edustaja Saramo sai erinomaisen tilaisuuden esitellä ilmeisesti vasemmistoliiton vaalitavoitteita, mutta tämän hallituksen ohjelmaan tuo ei kuulu, [Naurua] koska tämä hallitus on sitoutunut siihen, että me emme kiristä yritysten verotusta, ja sitä esimerkiksi tuo viesti osinkoverotuksesta olisi. Sanon hyvin selkeästi tämän: Tämä maa nousee vain yrittäjyydellä, työnteolla ja yrittäjyydellä, sellaisena maana, jossa jokainen työikäinen ja työkykyinen tekee työtä, ja sellaisena maana, jossa yrittäjän ympäristötoimia on ennustettava ja kannustettava. Sellaista Suomea tämä hallitus on halunnut olla rakentamassa, ja henkilökohtaisesti olen ollut tästä pitämässä huolta. [Välihuutoja] 

Kunnioitettu puhemies! Tämä meille esitetty ensi vuoden budjetti sisältää velanottoa jokaista suomalaista kohti noin 1 500, kuluvana vuonna jopa enemmän. Mutta mitä sillä on tehty? Sillä on tuettu pienituloisia, keskituloisia, tuotettu ihmisille palveluita, tuettu maataloutta, kaikkea hyvää, mitä eduskunta on halunnut tehdä. Mutta eihän näin voi jatkua, koska valtion velanhoitokulut uhkaavat kadota käsistä. 

Sen takia me olemmekin esitelleet ja tehneet vaihtoehtobudjetin — tehty suomalaisille — mikä kasvattaa valtiontasetta 800 miljoonaa, vähentää velanottoa vuosittain 953 miljoonaa ja lisää kansalaisten ostovoimaa Yle-leikkauksen muodossa 144 miljoonaa. Miksi näitä hyviä ehdotuksia ei voitaisi ottaa valtion ensi vuoden budjettikäsittelyn pohjaksi, kun ne on täällä kuitenkin hyvin esitelty ja ne aiomme budjettikäsittelyssä tuoda vielä äänestyksiin? 

Arvoisa puhemies! Kiitän taas kerran edustaja Vähämäkeä rakentavasta otteesta, jossa tuotte esiin, että on helpompi puhua ja kertoa, kuinka ongelmallinen asia velka on, mutta on tietysti myös tärkeää avata, miksi sitä velkaa on jouduttu ottamaan. Siitä olen aivan samaa mieltä: ikääntyvässä Suomessa, jossa kaikista on luvattu pitää huolta mutta lapsia syntyy ennätyksellisen vähän, työvoimapula on ilmeinen, meillä ei ole mahdollisuutta jatkaa loputtomasti näin. Kriisien aikana sen velan suhteen toimiminen on ollut järkevää ja itse asiassa välttämätöntäkin. Kiitän myös siitä, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti tukee pitkälti juuri hallituksen linjaa ja myös poliittisia valintoja. 

Mutta tähän yksityiskohtaan Yle-verosta: Tämän kävinkin kanssanne eilen jo läpi. Tässä Yle-veroesityksessä siis leikkaisitte Yleisradion toiminnasta merkittävästi, mutta se on veroluonteinen maksu, joka kerätään, ja sitä kautta se ei automaattisesti tuottaisi tuloja valtion budjettiin. [Jani Mäkelän välihuuto] — Te taidatte tuntea tämän, edustaja Vähämäki, oikein hyvin, eli sitten te ette voi vastaavasti kertoa käyttävänne tätä rahaa muualle. 

Ja saman totean kokoomukselle: Myös teidän budjetissanne on ongelmia, [Puhemies koputtaa] koska esitätte 60 miljoonan säästöä kivihiiltä korvaaville energiainvestointituille. [Puhemies: Näin, ja nyt on aika täyttynyt!] Sitä ei enää edes ole budjetissa. [Sari Sarkomaa: Kyllä se on mutta toisella nimellä!] 

Arvoisa herra puhemies! Vasemmisto unohtaa, että kokoomuksen Kestävän tulevaisuuden valintoja ‑vaihtoehtobudjetti toisi 100 000 työttömälle työtä. He nousisivat sieltä pahimmasta köyhyydestä pois. [Välihuutoja vasemmalta] 

Hyvä hallitus, kun te saitte tämän maan vastuullenne, valtiontalous oli lähes tasapainossa, mutta te valitsitte 2019 velkavetoisuuden, jo ennen koronaa, ennen Ukrainan sotaa. Nyt te olette ottaneet velkaa noin 40 miljardia, lopputulos tulee olemaan ehkä jopa noin 50 miljardia. Tärkeitä menoja on ollut paljon, mutta te ette ole pystyneet löytämään mitään vähän vähemmän tärkeätä, mistä olisi voinut säästää. Teidän itse asettamanne talouden arviointineuvosto esitti, että noin yksi miljardi vuodessa täytyisi tulevaisuudessa säästää kahden vaalikauden ajan, että meidän valtiontalous ja velkaantuminen saataisiin taittumaan. Eilen te, valtiovarainministeri Saarikko, vähän naureskelitte, [Puhemies koputtaa] kun kokoomus esitti näitä miljardin säästöjä. Nyt kysyn: oletteko te itse sitoutuneet tähän teidän asettamaanne [Puhemies: Aika on täyttynyt!] arviointineuvoston tavoitteeseen, että miljardi vuodessa tulevina vuosina säästettäisiin? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tartun edustaja Heinosen huomioon siitä, että kokoomuksen vaihtoehtobudjetti työllistää suomalaisia. Ehei, ne ovat suomalaiset yritykset, jotka työllistävät. [Naurua — Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] — Se ei ollut, edustaja Heinonen, mikään tahallinen heitto suuntaanne, vaan tärkeä muistutus siitä, ettei kannata työllisyysmenestystä kenenkään meistä omia pelkästään politiikan ansioksi. [Timo Heinonen: Niinkö tein?] Se on suomalaisten yritysten ansiota ja myös meidän järjestelmän ansiota, joka luovi tämän maan koronan läpi. 

Mitä tulee velkaan, kyllä, itse asiassa valtiovarainministeriö on tehnyt sekä julkiset esitykset kehysten, tulevienkin hallitusten menoraamien, toimivuudesta, ja pidän niitä esityksiä hyvänä. Niin ikään pyynnöstäni virkakunta valmistelee menokartoitusta, käy läpi budjetin ja tekee sieltä esityksiä ennen kaikkea niistä menoista, joissa näyttää olevan merkittävää kasvua viime vuosina, onko se perusteltua se kasvu. Toinen erityinen toiveeni on, että virkakunta käy läpi ne asiat, joihin viime vuosina eri hallitukset ovat päättäneet lisätä rahaa, toivoneet niille vaikuttavuutta, onko näin tapahtunut. Tuohon työhön on tärkeää [Puhemies koputtaa] meidän kaikkien sitoutua, kun VM sen julkaisee. [Ben Zyskowicz: Seuraavan hallituksen pitää tehdä, ei teidän!]