Arvoisa puhemies, ärade talman! Palaan vähän tähän ensimmäiseen aiheeseen. Inflaatio on kymmenen prosenttia ja palkat ovat nousseet kaksi—kolme prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisten ostovoima pienenee ja me ajaudumme lamaan, koska ihmiset eivät voi ostaa palveluita ja muita. Sähkön hinta nousee koko ajan, vaikka sähkön tuottajahinnat eivät nouse. Myös ruuan hinta kallistuu, vaikka tuottajat eivät saa siitä enempää rahaa. Miten on mahdollista, että sähkön- ja ruuanmyyjät käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja tekevät ennätystuloksia? Hallitus, teidän toimet eivät riitä. Suomessa on jopa 500 000 ihmistä ulosotossa. Mitä meinaatte tehdä tälle, että yritykset tekevät valtavia voittoja ja ihmiset köyhtyvät? 

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Harkimolla oli laaja-alainen kysymys liittyen siihen, miten inflaation keskellä yhteiskuntapolitiikkaa tehdään ja tuetaan opiskelijoita, eläkeläisiä ja työssäkäyviä ja yrittäviä ihmisiä. Puutun nyt oman sektorini kannalta tähän ruuan hintakysymykseen. 

Jaan kyllä aika lailla tämän edustaja Harkimon tilannekuvan siitä, että varmasti paineita on kaikilla, kaupalla on paineita, teollisuudella on paineita ja tiloilla kamppaillaan paikka paikoin tilan eloonjäämisestä, mutta kyllä näyttää ihan tilinpäätösten mukaan se raha sinne kaupalle jäävän. Tämän eteen olenkin yrittänyt tässä noin seitsemän kuukautta kestäneen maa- ja metsätalousministerikauteni aikana tehdä töitä. Ja sillä lailla tänä iltana on iso ilta, että käsissäni on nyt hallituksen esitys elintarvikemarkkinalain kiristämiseksi, se saapuu eduskuntaan, ja siinä tätä kaupan valtaa suhteessa tuottajiin vähennetään. Toivon, että edustaja Harkimokin on paikalla täällä illan myöhäisempinä tunteina selvittämässä tätä asiaa lisää, onko tämä riittävä vai tarvitaanko enemmän. [Ben Zyskowicz: Hän on aina paikalla!]