Arvoisa herra puhemies! Todella pitkä tie on kuljettu maksuhäiriömerkintöjen lyhentämiseksi. Viime vaalikaudella tämä lakialoite samanlaisella joukkuepelillä sai 138 allekirjoitusta, mikä vastasi siinä kohtaa yli 400 000 suomalaisen allekirjoitusta, jos olisi laskettu niiden edustajien, jotka allekirjoittivat tämän lakialoitteen, äänestäjien määrät. Mutta se jäi niin sanotusti suutariksi, ei saanut arvoistaan käsittelyä, kuten kansalaisaloitteet saavat 50 000 nimellä. Eli tässä meidän käsittelykulttuurissamme on jotakin sellaista, joka ei arvosta kansanedustajien tekemiä lakialoitteita, ja toivon, että eduskunnan uudistamistyöryhmä ottaa tämän asian listalleen ja meillä rupeaa tapahtumaan sellaista, että kansanedustajien tekemät lakialoitteet käsitellään kuitenkin aina valiokunnassa: niitä ei vain tuoda tiedoksi, vaan ne saavat kolmessa kuukaudessa valiokunnalta käsittelyn ja tiedon siitä, lähteekö tämä etenemään vai jääkö tämä odottamaan mahdollisesti hallituksen tulevaa esitystä. Joku tolkku tähän pitää olla, ja uskon, että se myös, voisiko sanoa, aloitteiden tehtailua hillitsee, kun ne myös käsitellään niin, että ne tulevat tietoon, että ei tehdä aivan mitä sattuu.
Tässä ensimmäiseksi haluan kiittää niitä kollegoita, jotka olivat omien eduskuntaryhmiensä niin sanotut ensimmäiset allekirjoittajat: kollegat Arto Satonen, Ville Vähämäki, Arto Pirttilahti, Outi Alanko-Kahiluoto, Joakim Strand, Katja Taimela ja Antero Laukkanen. Ilman meitä emme tänään tästä keskustelisi. Eli tämä on ollut joukkueen, koko eduskunnan, ponnistus, jotta tämä taas on täällä pöydällä. Viime vaalikaudella lakivaliokunta laittoi kirjeen vielä oikeusministeriölle, että tätä lakia pitää kiiruhtaa ja se pitää erottaa positiivisen luottorekisterin valmistelusta. Se kirje — en usko, että posti sitä hukkasi. Kyllä se hukkui joistain muista syistä sitten sinne oikeusministeriön syövereihin.
Tällä vaalikaudella on tapahtunut jo paljon. Me saimme taas sen 100 nimeä, ja talousvaliokunta käsitteli — oliko pikavippien korkoja, ja korkokattoa säädettiin enimmillään 10 prosenttiin. Edustaja Strand oli silloin talousvaliokunnassa, on edelleenkin, ja Pirttilahti, ja sitä kautta saatiin erinomainen ponsi, lausuma, siihen lakiesitykseen, ja se lausuma hyväksyttiin eduskunnassa. Eli meillä on nyt eduskunnankin hyväksyntä — ei vain se, että meillä on yli 100 kansanedustajaa, vaan eduskunta on hyväksynyt yksimielisesti sen lausuman, joka talousvaliokunnassa annettiin.
Jälkeenpäin olemme kuulleet ministeri Henrikssonin kertovan, että tämä positiivinen luottorekisteri ei voi toteutua tällä vaalikaudella, niin kuin se oli hallitusohjelmaan kirjattu tavoitteellisesti, ja siitä syystä se viedään kyllä lainsäädännöllisesti eteenpäin, mutta nyt on tullut luonnollinen ero näille kahdelle asialle. Hallitusohjelmassa toki on se kirjoitus, että ne valmistellaan yhdessä, mutta nyt ei sellaista painetta enää ole, vaan toivottavasti... Toivon, että vaikkapa edustaja Strandilla olisi jotakin kerrottavaa siitä, minkälaisia mahdollisuuksia tässä on, kun on kuitenkin oman puolueen ministeri vastaamassa tästä, ja onko joitakin viestejä jo tullut oikeusministeriön virkamiehiltä.
Mutta kuten tiedämme, korona tuo ihmisiä edelleen lainavaikeuksiin ja on, sanotaan, valitettava automaatti maksuhäiriömerkinnoille. Se roikottaminen, missä ihmiset ovat saadakseen vuokra-asunnon tai puhelimen, suljetaan pois yhteiskunnasta, vaikka velka on maksettu — kyllä oikeusvaltiossa pitää toimia siten, että kun rangaistus on suoritettu, sinä olet silloin sujut. Mutta tässä tapauksessa kuluu kaksi vuotta, eikä riitä siinäkään vaiheessa, kun se on monesti jopa neljä vuotta, ei se rajoitu pelkästään siihen kahteen vuoteen. Siltä osin tässä on aika paljon petrattavaa, että me tuomme nämä ihmiset takaisin yhteiskunnan normeihin.
Ajatelkaa, minkälainen ongelma tämä on pienyrittäjille, joilla sattuu olemaan maksuhäiriömerkintä. Pankin hanat ovat kiinni. Tällä lailla, mikä nyt on voimassa oleva, estetään yritysten kehittyminen ja kasvaminen, ja se on erityisen tuskallista myös niille ihmisille, jotka ovat tässä ikeessä, ja meidän täytyy pystyä tuomaan se mahdollisuus palata kansalaiseksi tähän yhteiskuntaan, elämään normaalia elämää.
Ne tahot, jotka haluavat sanoa, että eihän tällä velkaantumista estetä: No, ei estetäkään, mutta annetaan ihmisille mahdollisuus tulla takaisin tähän yhteiskuntaan. Ja toivotaan, että jossakin vaiheessa, kun sosiaalista luototusta koetetaan hallitusohjelman mukaisesti tuoda koko maahan ja oletettavasti sitä sote-uudistuksen yhteydessä tehdään, niin siellä voitaisiin termejä ainakin muuttaa niin, että ei puhuta maksuhäiriömerkinnästä, jonka sosiaalisen luototuksen ottaja joutuu ottamaan itselleen, vaan se olisi vapaaehtoinen velanottokielto. Eli koetetaan saada tästä käsiteltävä asia. Meillä on liian paljon ihmisiä, yli 400 000 ihmistä, joilla on maksuhäiriömerkintä. Ymmärrän kyllä toki, että onhan tämä hyvää bisnestä sille yritykselle, joka pitää tätä palvelua yllä.
Tässä lakialoitteessahan on mukana se, että se vouti ilmoittaa siitä, että ”tämä poistetaan rekisteristä”. Ne ihmiset ovat niin väsyneitä, että ne eivät jaksa valvoa sitä, että... Sen pitää olla sen velkojan vastuulla, että ilmoitus menee perille siinä vaiheessa, kun velka on suoritettu.
Pidän tätä erittäin tärkeänä, ja toivottavasti nyt se toteutuu, että me saamme tämän lakiehdotuksen sille kuuluvaan käsittelyyn ja se myös lähtee rivakasti sitten liikkeelle.
Kiitoksia vielä kaikille kollegoille ja erityisesti kaikille niille, jotka ovat tämän allekirjoittaneet. Tästä on hyvä jatkaa, toivottavasti.