Arvoisa puhemies! Esittelen tässä valiokunnan mietinnön. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi vammaispalvelulaki, jolla kumotaan voimassa oleva laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Lisäksi ehdotetaan muutettaviksi viittä muuta lakia.
Vammaispalvelulain tarkoituksena on toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa niiden toteutumisen esteitä, tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset riittävät sekä laadultaan hyvät palvelut.
Esityksen tavoitteena on vammaisten henkilöiden keskinäisen yhdenvertaisuuden sekä yhtäläisten oikeuksien edistäminen vamman laadusta ja henkilön asuinpaikasta riippumatta. Tavoitteena on myös vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen suhteessa vammattomiin henkilöihin, jotta vammaisten henkilöiden oikeus osallistua ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muut kansalaiset toteutuisi nykyistä paremmin.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää hallituksen esittämien lakiehdotusten säätämistä erittäin tärkeänä. Valiokunta ehdottaa erityisesti vammaispalvelulakiehdotukseen useita poikkeuksellisen lukuisia muutoksia, joista merkittävimmät liittyvät perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja siinä esitettyihin säätämisjärjestyshuomautuksiin. Tällaisina merkittävimpinä muutoksina valiokunta ehdottaa erityisesti subjektiivisia oikeuksia koskevien säännösten täsmentämistä ja selkeyttämistä, ikääntymisrajauksen poistamista ja hengityshalvauspotilaiden aseman säilyttämistä lähtökohtaisesti ennallaan.
Ehdotetun vammaispalvelulain tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Lain tarkoituksena on tukea vammaisia ihmisiä siten, että he saavat omat voimavaransa, kykynsä, taitonsa ja tietonsa parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön. Itsenäinen elämä voi tarkoittaa elämää, jossa henkilö tekee asioita omatoimisesti itse, ilman ulkopuolista apua, tukea tai ohjausta, mutta myös elämää, jossa henkilö toimii avustettuna tai tuettuna palveluiden avulla.
Perustuslakivaliokunta kiinnitti ensimmäisessä lausunnossaan huomiota siihen, että vammaispalvelulain subjektiivisina oikeuksina toteutettavien palvelujen sääntely on siinä määrin epämääräistä, etteivät palvelujen sisältö, niiden saamisedellytykset ja palveluihin oikeutettujen piiri käy yksiselitteisesti ilmi laista. Lakiehdotuksessa käytetty käsitteistö on lisäksi osin vaikeaselkoista ja täsmentymätöntä. Perustuslakivaliokunnan mielestä sääntelytavalle esitetyt perustelut ovat sinänsä ymmärrettäviä ja osin myös hyväksyttäviä. Sääntely 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuista palveluista ei kuitenkaan lausunnon mukaan täytä lailla säätämisen vaatimukseen sisältyviä vaatimuksia sääntelyn täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta sekä selkeydestä ja ymmärrettävyydestä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaakin perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella täsmennyksiä ja täydennyksiä subjektiivisia oikeuksia koskeviin vammaispalvelulain 7, 8, 12—19, 23—26, 28 ja 30 §:iin. Lisäksi ehdotetaan uusia 20, 21, 27 sekä 33 §:iä.
Arvoisa puhemies! Otan tässä esille näistä edellä todetuista lukuisista muutoksista muutamia keskeisiä, joista yksi on ikääntymisrajaus. Vammaispalvelulain soveltaminen edellyttää 1. lakiehdotuksen 2 §:n mukaan muun muassa, että henkilön avun, tuen tai huolenpidon tarve johtuu pääasiassa muusta kuin iäkkäänä alkaneesta ja tyypillisesti iäkkäillä henkilöillä esiintyvästä sairaudesta tai yleisestä vanhuudesta johtuvasta rappeutumisesta taikka heikkoudesta. Nykyiseen vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettuun lakiin ei sisälly vastaavankaltaista niin sanottua ikääntymisrajausta lukuun ottamatta henkilökohtaista apua koskevaa sääntelyä.
Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan ikääntymisrajaus, nyt ehdotetulla tavalla muotoiltuna ja perusteltuna, muodostuu ongelmalliseksi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen kannalta, eikä nyt käsillä olevassa poikkeuksellisessa asetelmassa ole perustuslakivaliokunnan mielestä esitetty ehdotetulle ikääntymisrajaukselle riittävän hyväksyttäviä perusteita. Ehdotettu 2 §:n 1 momentin 3 kohta on siten poistettava vammaispalvelulakiehdotuksesta. Tällainen muutos oli perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan edellytyksenä sille, että tämä lakiehdotus voitaisiin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaakin perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti ikääntymisrajauksen poistamista 1. lakiehdotuksen 2 §:stä.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa osa vammaisjärjestöistä katsoi, että henkilökohtaisen avun voimavaraedellytys, eli palvelun myöntämisen edellytys siitä, että vammainen henkilö kykenee itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtonsa avun sisällöstä, tulisi poistaa, koska se on syrjivä ja vammaissopimuksen vastainen. Lausunnoissa tuotiin esille, että jos voimavaraedellytystä ei poisteta, on erityisestä osallisuuden tuesta tehtävä myönnettävien tuntimäärien osalta yhdenvertainen vapaa-ajan henkilökohtaisen avun kanssa niin, että erityisen osallisuuden tuen kuukausittaista vähimmäistuntimäärää nostetaan.
Valiokunta ei kuulemisten perusteella ehdota vammaispalvelulain 9 §:n 3 momentin poistamista, eli tämän voimavararajauksen poistamista lakiehdotuksesta, mutta ehdottaa 1. lakiehdotuksen 12 §:ssä erityisen osallisuuden tuen tuntimäärän nostamista 30 tuntiin kuukaudessa, mikä vastaa myös 9 §:n 5 momentissa tarkoitetun henkilökohtaisen avun minimituntimäärää. Tämä tuntimäärän nosto tehtäisiin porrastetusti siten, että minimituntimäärä on 10 tuntia vuoden 2024 loppuun saakka, 20 tuntia vuonna 2025 ja vuodesta 2026 alkaen 30 tuntia kuukaudessa.
Arvoisa puhemies! Valiokunta on mietinnössään esittämässä muutoksia myös lasten asemaan erityisesti asumisen tuen osalta, lasten asumisesta kodin ulkopuolella perittäviin maksuihin, lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan, myös päivätoimintaan, hengityslaitteen varassa elävien henkilöiden asemaan liittyvään sääntelyyn, josta myös perustuslakivaliokunta toisessa lausunnossaan on huomauttanut, ja valiokunta myös esittää otettavaksi tänne lakiin uuden 27 §:n, jossa tullaan säätämään kehitysvammaisen henkilön oikeudesta työtoimintaan, kuten tälläkin hetkellä kumottavassa lakipykälässä on esitetty. Myös työtoimintaan liittyvät matkat esitetään maksuttomiksi.
Arvoisa puhemies! Otan vielä esille tässä yhtenä muutettavana kohtana sen, että käytettävän terminologian osalta on ollut ehkä epäselvyyttä, kuuluvatko näkövammaisille henkilöille kuuluvat palvelut, muun muassa pistekirjoitus ja valkoisen kepin käytön opastaminen, lain 7 §:n valmennuksesta säädettävien toimien piiriin. Valiokunta on esittänyt tähänkin pykälämuutoksia ja myös täällä yksityiskohtaisissa perusteluissa avannut siten, että tiedollisilla taidoilla tarkoitetaan tiedon vastaanottamiseen, tiedon käsittelemiseen ja muokkaamiseen sekä muistiin ja ongelmanratkaisuun liittyviä toimintoja, puhetta tukevalla ja korvaavalla kommunikoinnilla tarkoitetaan viestintää, jossa käytetään esimerkiksi kuvia ja tukiviittomia, ja tiedollisilla taidoilla tarkoitetaan myös näkövammaisten henkilöiden luku- ja kirjoitustaidon mahdollistavan pistekirjoituksen opetusta silloin, kun sitä ei olisi mahdollista saada lääkinnällisenä kuntoutuksena. Pistekirjoituksen opetus sisältää ohjaussuunnitelman, opastuksen toteuttamisen sekä tarvittavan materiaalin ja apuvälineen hankkimisen ja niin edelleen.
Arvoisa puhemies! Kuten tästä on käynyt varmasti ilmi, tähän hallituksen esitykseen on tehty erittäin paljon muutoksia. Tämä lakihanke koettiin valiokunnassa poikkeuksellisen tärkeäksi, pyritäänhän sillä toteuttamaan nykyistä paremmin YK:n vammaisten oikeuksien sopimusta. Tässä mielessä pidän erittäin arvokkaana, että kaikilta osin valiokunta kykeni yksimieliseen päätöksentekoon.
Puhemies Matti Vanhanen
:Edustaja Rehn-Kivi.