Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset eivät ole sitoutuneet hallituksen vastuuttoman kiilusilmäiseen ilmastopolitiikkaan. Emme myöskään ole sitoutuneet polttoaineiden hinnankorotuksiin, joilla hallitus haluaa rangaista tämän maan autoilijoita. Nyt valmistelussa oleva polttoaineiden päästökauppa tarkoittaisi jopa yli 2 euron litrahintoja polttoainepumpuilla. Tämä rapauttaisi ostovoimaa, työssäkäynnin kannattavuutta ja siirtyisi suoraan kuluttajahintoihin, koska jopa 90 prosenttia päivittäistavaroistamme kulkee kumipyörillä. Tämä olisi myrkkyä yrityksille ja työllisyydelle. Kysynkin hallitukselta: oletteko te todellakin valmiit tällaiseen polttoaineiden hinnankorotukseen, ja voitteko luvata suomalaisille, että keskeytätte tällaiset vaaralliset suunnitelmat? 

Arvoisa puhemies! Totuus on täysin päinvastainen. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Mistä tuli tämä liikennepäästöjen puolittaminen? Ei Marinin hallituksesta, ei Rinteen hallituksesta vaan Sipilän hallituksen tavoitteesta, jota myös perussuomalaiset olivat ajamassa — ihan tämä teidän nykyinen puolueenne. [Perussuomalaisten ryhmästä: Korjatkaa se!] Kova tavoite mutta ei keinoja, ja siitä alkoi tämä villi arvailu bensan hinnannoususta, jota nyt toitotatte. Mutta se on vanhaa tietoa, koska tämä hallitus etsii ne keinot, joilla teidän tekemänne lupaus ja EU:lle tekemänne lupaus voidaan lunastaa oikeudenmukaisesti. 

Nuo villit arviot eivät ota huomioon niitä 19:ää toimenpidettä, jotka lähtevät liikkeelle nyt ensi vaiheessa, ja seuraava vaihe on bio-osuuden kasvattaminen, ja tätähän perussuomalaiset kannattavat. Te kannatatte polttoaineen hinnannousua, kun se tapahtuu bio-osuutta nostamalla, ja biopolttoaine voikin tuoda Suomeen investointeja, työpaikkoja ja hyvinvointia. Jos taas haluatte alentaa bensan hintaa, niin se on tulonsiirto Suomenniemeltä Saudi-Arabian öljyšeikeille ja Putinin lähipiirille. [Välihuutoja oikealta] 

Arvoisa rouva puhemies! Päinvastoin kuin ministeri väittää, niin perussuomalaisten linja on, etteivät polttoainehinnat saa nousta päästökaupan takia. Jos hallituksen niin sanotut ilmastotoimet nostavat polttoaineiden hintoja, pitää se kompensoida reilulla veronalennuksella siten, ettei kokonaishinta nouse.  

Suomalaiset eivät autoile huvikseen. Ihmiset ajavat töihin, kuljettavat lapset kouluun ja harrastuksiin sekä käyvät kaupoissa ja käyvät katsomassa isovanhempiaan. Nämä asiat te olette tekemässä kansalaisille mahdollisimman kalliiksi. Että kohtuullinen elämä on yleensä mahdollista, on auto suurimmalle osalle kansasta välttämätön.  

Arvoisa hallitus, voitteko te kertoa autoilijoille, paljonko polttoaineiden hinta nousee, jos valmistelussa oleva polttoaineiden päästökauppa toteutuu?  

Arvoisa puhemies! Tuoreen tutkimuksen mukaan 59 prosenttia suomalaisista ei luota yhtään tai melkein ollenkaan [Perussuomalaisten ryhmästä: Saataisiinko vastaus?] perussuomalaisten lupauksiin, ja syy ilmenee tässä. Teillä on vanhat velat vielä maksamatta.  

Korjaan äsken sanomaani sen verran, että perussuomalaisethan olivat päättämässä, [Jussi Halla-aho: Onko tämä parasta, mihin hallitus pystyy?] että viime kauden hallitus kasvatti bio-osuuden 30 prosenttiin. Tämä teidän ilmastotoimenne nostaa polttoaineen hintaa vuonna 2030 niin, että ainakin 200 miljoonaa euroa se vaikuttaa. Ja palautatteko myöskin sen 100 miljoonaa euroa, jonka korotitte polttoaineveroa viime hallituksessa? [Paavo Arhinmäki: Mölinällä yritätte peittää osallisuutenne asiassa!] Onko tämä päässyt unohtumaan?  

Tähän liittyen eduskunnassa äänestettiin 31. toukokuuta 2017 liikennepäästöjen puolittamisesta. Ilmastotoimien puolesta äänestivät edustajat Eerola, Elomaa, Immonen, Kankaanniemi, Lehto, Mäkelä, Niikko, Savio ja Tavio. Onko tämä suvivirsi päässyt teiltä unohtumaan? [Oikealta: Onko tämä vastaus kysymykseen?] Mutta me tähtäämme siihen, että fossiilittoman liikenteen tiekartta tuo Suomen ilmastoteollisuuteen työtä, [Puhemies: Minuutti!] investointeja ja hyvinvointia.  

Arvoisa rouva puhemies! Biopolttoaineet ovat tietenkin maailman mittakaavassa väliaikainen ja pistemäinen ratkaisu, sillä biomassan määrä maapallolla on kuitenkin hyvin rajallinen. 

Suomessa sen sijaan on tehty uraauurtavaa tutkimusta synteettisten polttoaineiden, niin sanottujen sähköpolttoaineiden, kehittämiseksi. Tällaista tutkimusta ovat tehneet meidän yliopistomme ja johtavat yritykset. Kysymykseni kuuluu, ministeri Harakka: kuinka tämän tutkimuksen tuloksia saataisiin paremmin käyttöön siten, että nämä ilmastohaasteet voitaisiin ratkaista tieteen ja teknologian keinoin kansalaisia kurittamatta? 

Arvoisa puhemies! Kiitän aivan erinomaisesta kysymyksestä. 

Polttoaineen hintaan, vastatakseni aikaisempaankin kysymykseen, vaikuttaa monta tekijää. Harva olisi arvannut kymmenen vuotta sitten, että vuonna 21 bensan hinta on sama kuin vuonna 2011, siis sama kuin kymmenen vuotta sitten, vaikka kaikki muu on kallistunut. Bio-osuuden nostaminen nostaa bensiinin ja dieselin hintaa, samoin sitten, jos ja kun sähköpolttoaineet ensimmäisenä tulevaisuuden polttoaineena tulevat mukaan jakeluvelvoitteen piiriin, kuten hallitus fossiilittoman liikenteen tiekartassa tavoittelee. Mutta paljonko hinta nousee, se riippuu muun muassa sähköautojen yleistymisestä. Hallituksen esityksen arviota on pidetty suurena, mutta myös autojen maahantuojien järjestö melkein kaksinkertaisti oman tavoitteensa 600 000 ladattavaan autoon 2030. Se taas puolittaa polttoaineen hinnannousun tarpeen, eli näillä hallituksen toimilla nousu voi olla hyvin huomaamaton, ja siihen tietenkin pyrimme. Sanoisin, että nämä teidän täällä esittämänne luvut ovat monikymmenkertaisia siihen, mitä tulee tapahtumaan, [Leena Meri: Eivät ne ole meidän esittämiä, ne ovat asiantuntijoiden! — Puhemies: Minuutti!] mutta sähköpolttoaineiden yleistyminen on paitsi puhtaamman liikenteen myös Suomen teollisen innovaatiokyvyn ja vientiteollisuuden kannalta aivan erinomainen asia, ja sitä tämä hallitus tukee ministeri Lintilänkin toimin [Puhemies: Minuutti on kulunut! — Perussuomalaisten ryhmästä: Puolitoista minuuttia on vastattu!] erittäin voimakkaasti. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Kopra nosti esiin erittäin tärkeän ja hyvän kysymyksen. On totta, että me tarvitsemme monenlaisia ratkaisuja ilmastohaasteen ratkaisemiseksi, ja esimerkiksi juuri synteettiset polttoaineet, joissa Suomessakin on erittäin hyvää osaamista, voivat olla avain, millä tavalla siirrymme fossiilittomaan liikenteeseen ja muutoinkin ilmasto- ja ympäristökestävällisempään yhteiskuntaan. [Leena Meren välihuuto] Itsekin olen käynyt tutustumassa muun muassa Lappeenrannassa näihin suunnitelmiin näiden uusien teknologioiden osalta. Myös Vaasan alueella tehdään erittäin tärkeää työtä ilmasto- ja energiaklusterin puitteissa. Eli kyllä Suomessa on vahvaa osaamista, ja uskon, että tämä on sellainen kysymys, mikä voisi yhdistää puolueita hallitus- ja oppositiorajat ylittävästi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on totta, se on eri asia!] Kiitän erittäin tärkeästä ja hyvästä kysymyksestä. 

Arvoisa rouva puhemies! Sehän on poliittinen valinta, halutaanko koko Suomi pitää asumiskelpoisena. Vihreiden linja on se, että väestö on syytä keskittää kaupunkeihin. Vihreiden varapuheenjohtajahan taannoin totesi, että ihmiset haluavat asua maaseudulla voidakseen rauhassa harrastaa insestiä ja pahoinpidellä vaimoaan. [Keskeltä: Herranjestas!] Vihreiden kärkipoliitikko Helsingissä kehotti boikotoimaan kotimaisia elintarvikkeita. 

No, vihreillä on tietysti oikeus näihin kantoihin, mutta kysyisin lähinnä vihreiden hallituskumppani keskustalta: Miten te ymmärrätte maaseudun elinkelpoisuuden ja elinvoiman? Eikö ole niin, että avainasemassa ovat työpaikat, myös kuljetusalalla ja teollisuudessa, ja tavallisten ihmisten asumis- ja liikkumiskustannukset? Palveleeko punavihreä ilmastopolitiikka todella maakuntien elinkelpoisuutta, vai turvataanko elinvoima ainoastaan EU:n elpymispaketeilla? Tällaisen käsityksen on viime aikoina voinut saada monista keskustalaistenkin puheenvuoroista. 

Arvoisa puhemies! Tässä tapauksessa kysymys kohdistuu lähinnä ministeri Saarikolle. 

Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko vastaa omalla hallinnonalallansa kulttuurista ja tieteestä. Hän on tiede- ja kulttuuriministeri. [Puhemies: Juuri näin!] Me emme ole täällä vastaamassa puolueiden puheenjohtajina vaan ministereinä eduskunnalle. 

Voin vastata tähän edustaja Halla-ahon kysymykseen pääministerin ominaisuudessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuka täällä johtaa puhetta? — Timo Heinonen: Tämä on nyt sitä keskitettyä viestintää!] Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomessa on hyvinvointia, että Suomen alueista pidetään huolta, että kun me rakennamme yhteiskuntaa ilmastollisesti ja ympäristöllisesti kestävämmäksi, niin se tehdään sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Sen vuoksi esimerkiksi näissä kysymyksissä, joita me katsomme liikenteen päästöjen vähentämisen puolella, tavoitteena on se, että näissä huomioidaan myös alueelliset eriävyydet, näkökohdat, myös sosiaaliset näkökohdat. Meidän tavoitteemme on tehdä oikeudenmukaista politiikkaa, jolla Suomi menestyy tulevaisuudessa ja suomalaiset ihmiset voivat hyvin. 

Rouva puhemies! Nythän SDP on pääministeripuolue. Ette voi mennä aina vaan aiemman hallituksen ja keskustan pääministeri Sipilän aikoihin, niiden taakse. Autoilijoiden jatkuva kyykyttäminen on täysin epäoikeudenmukaista. Perussuomalaiset eivät tahdo korottaa veroja vaan laskea veroja. Perussuomalaiset katsovat, että autoilu on perustarve, joka ei saa muuttua kalliimmaksi, vaan siitä tulee tehdä halvempaa. Hallitus näyttää kieroilevan, kun se siirtää polttoainehintoja korottavat päätöksensä kuntavaalien jälkeen. SDP ja keskusta yrittävät siis, että autoilijat eivät arvaa suunnitelmianne polttoainehintojen korotuksista näin ennen vaaleja. Kansa näkee kyllä tämän hämäysyrityksenne läpi. [Mika Niikko: Kyllä näkee!] Ministeri Harakka, te kerroitte valmistelevanne mallia, jossa autoilijoiden pankkitileille tulee rahaa. Missä vaiheessa tämän asian valmistelu on, ja keiden tileille on tulossa lupaamaanne rahaa? [Perussuomalaisten ryhmästä: Verottajan!] 

Arvoisa puhemies! Tähän asti valtio on napannut polttoaineen hinnannousun hyödyn kokonaan itselleen. Nyt totean aivan selkeästi, että tämä hallitus ei korota polttoaineveroja. Tuliko tämä selväksi? [Perussuomalaisten ryhmästä: Te olette jo korottaneet!] — Tekin, arvoisat perussuomalaiset, edellisessä hallituksessa korotitte 100 miljoonaa euroa. — Mutta entäpä... [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Entäpä... [Perussuomalaisten ryhmästä: Te nostitte kaksi ja puoli kertaa enemmän!] Entäpä jo valtio... 

No, sekin olisi ihan mukava vaihtoehto. — Entäpä jos valtio ei ottaisikaan tätä hyötyä kokonaan itselleen? [Ben Zyskowicz: Mitä hyötyä?] Me teetimme erittäin laajan tutkimuksen autoilijoista, josta ilmeni, että on aika pieni joukko pienipalkkaisia perheitä, joiden tuloista polttoaineiden hinnan arvo on paljon merkittävämpi kuin keski‑ ja suurituloisilla. Jos valtio ottaisi siis noususta 100 prosentin sijaan vain 85 prosenttia, [Ben Zyskowicz: Mistä noususta te puhutte?] se riittäisi täysin korvaamaan tämän hinnannousun. Kysehän on enintään kympeistä, joita voidaan palauttaa automaattisesti yhdistämällä tulorekisterin ja ajoneuvorekisterin tulot, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kenen tilille ne tulevat?] ja tätä tarkoitin, että rahat tulevat automaattisesti tilille — ei mitään byrokratiaa. Eikö tämä oikeudenmukainen ratkaisu ole... 

...teidänkin mielestänne parempi kuin se, mitä itse toteutitte viime hallituskaudella? [Leena Meri: Ei saanut mitään selvää!] 

Arvoisa puhemies! Minulla on sellainen tunne, että tämän salin retoriikka ja normaalin autoilijan arki eivät kyllä ihan nyt kohtaa. Suomessa on paljon dieselautoja — niitä tulee olemaan seuraavat 15 vuotta — paljon bensa-autoja, ja kysymys on nimenomaan siitä, että jos me korotamme autoilun kustannuksia, niin eniten se kyllä rappaa Itä-Suomea ja Pohjois-Suomea, missä on pitkät välimatkat. Kyse on kokonaisuudesta, sillä me kaikki puolueet olemme viimeisen kymmenen vuoden aikana korottaneet täällä polttoaineveroa noin 60 prosenttia, sähköverokomponenttia 150 prosenttia, sähkönsiirrot ovat tuplaantuneet. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kuuleeko Orpo?] Kysymys alkaa olla siitä, miten vähävaraiset ihmiset ja sellaiset, jotka tarvitsevat paljon autoa, enää pystyvät näitä lisääntyneitä kustannuksia maksamaan. Kokonaisuus on otettava huomioon. Jos kokonaisuudesta puhutaan, niin minä esitän tämän kysymyksen pääministerille: aiotteko oikeasti korottaa autoilun veroa millä verukkeella tahansa? [Ben Zyskowicz: Ei veroja vaan kustannuksia!]  

Arvoisa puhemies! Me olemme sopineet pelisäännöistä minun käsittääkseni niin, että jos halutaan esittää tietylle ministerille kysymyksiä, [Timo Heinonen: Te vastaatte kokonaisuudesta!] niin ministeri pyydetään tänne paikalle. Veroista vastaa valtiovarainministeri Vanhanen, ja häntä ei ole tänään toivottu tänne kyselytunnille paikalle, [Perussuomalaisten ryhmästä: Uusi taktiikka! Tuo ei ole totta!] joten toivoisin, että voisimme yhdessä näitä yhdessä sovittuja sääntöjä noudattaa.  

Omalta osaltani voin tähän vastata sen, minkä aikaisemmin jo vastasin. Mielestäni on selvää, että me emme halua vaikeuttaa ihmisten elämää. Me haluamme tehdä ilmastollisesti toimia, koska se on välttämätöntä. Emme me voi paeta niiltä tosiasioilta, jotka me näemme edessämme, että meidän on tehtävä ilmastotoimia, [Perussuomalaisten ryhmästä: Palkatkaa lisää avustajia!] uudistettava yhteiskuntamme ilmastollisesti ja ympäristöllisesti kestäväksi, mutta me haluamme tehdä sen tavalla, joka ei kurita pienituloisia ihmisiä, joka ei kurita Itä‑ ja Pohjois-Suomen harvaan asutuilla alueilla asuvia ihmisiä. Me haluamme tehdä nämä toimet oikeudenmukaisesti niin, että juurikin alueellisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus [Puhemies: Minuutti!] huomioidaan päätöksiä tehtäessä.  

Tätä myös ministeri Harakka yritti omalta osaltansa tässä vastauksessansa hyvin kuvata, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei onnistunut!] mitkä voisivat olla niitä mekanismeja, joilla me tasaamme [Puhemies: Minuutti on kulunut!] näitä eroja, joita eri alueiden tai ihmisten välillä on.  

Arvoisa rouva puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]  

Anteeksi. — Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, kun nyt sitten liikenteestä voidaan puhua, niin nyt kun on puhetta muutenkin autoilijoiden kurittamisesta, niin tänään Traficom ilmoitti, ettei nippuromuttajille makseta suosiolla, vaan siitä tulee taistelu. Onko tällä, hallitus, oikeasti tarkoitus saada kansalaiset luopumaan autoista urakalla, vai kuka arvoisan ministeri Harakan mielestä on sekoilun saanut aikaiseksi? Onko se hallitus, ministeriö, Traficom vai itse ministeri? 

Arvoisa puhemies! Korkeasti kunnioitettu liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Laakso tässä esitti vähän oudon tulkinnan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tämänpäiväisestä tiedotteesta. Se nimenomaan toteaa tehneensä virheen romutuspalkkion osalta ja pyytää reilusti anteeksi nippuhakijoilta, joille on siitä aiheutunut haittaa, ja toteaa, että kansalaisen täytyy pystyä luottamaan viranomaiseen, kertoo neuvotelleensa Valtiokonttorin kanssa, jonne se auttaa näitä nippuhakijoita tekemään korvaushakemuksia. Tämä kaikki on erittäin kiitettävää. Virasto on yhteydessä jokaiseen nippuhakemuksen tekijään. Niitä, joilla hakemukset on ilmeisesti kunnossa, on puolitoistasataa. 

Mutta mikä on liikenne- ja viestintäministeriön osuus? Sitä kysytään. Kun eduskunta hyväksyi lain, siinä määrättiin toimivaltainen viranomainen. Se on Traficom. Se tekee työnsä itsenäisesti, vastaa lain toimeenpanosta ilman ulkopuolista ohjausta. Ja kuten tänään ilmenee, se on myös kansalaisen oikeusturvan kannalta välttämätöntä, jotta korvausvastuu määritellään kirkkaasti varsinkin, jos viranomainen tekee [Puhemies: Minuutti!] virheen.  

Arvoisa rouva puhemies! Aivan alkuun haluan todeta: Täällä edustaja Laakso kysyi, että kenen vika tai kenen syy. Edustaja Laakso tietää hyvin, että olemme liikenne- ja viestintävaliokunnassa yksimielisesti päättäneet tämän korjauksen, ettei tällaista pääse enää tapahtumaan. Edustaja Laakso tietää myös sen, että olemme valiokuntana pyytäneet selvitystä, millä pystymme jatkossa sitten tämänkaltaiset epäselvyydet ehkäisemään lainsäädännön keinoin. 

Mutta Suomi on siis sitoutunut siihen, että puolitamme liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Jatkamme siis sitä samaa päätöstä, joka edellisellä hallituksella on yhteisesti tehty. Olemme myös itse olleet sitä silloin tekemässä. Ja silloin kun puhumme polttoaineiden hinnan korotuksen tai verotuksen korottamisen paineista, niin silloin ei ole väärin keskustella niistä vaihtoehdoista, joilla pystymme välttämään [Puhemies: Minuutti!] näiden paineiden nousua. Siksi kysyisinkin ministeriltä: onko niin, että on järkevämpää miettiä autoilun kustannuksia kokonaisverouudistuksen kautta [Perussuomalaisten ryhmästä: Minuutti!] kuin keskittyä mustavalkoisesti yksistään polttoaineen verotuksen korottamispuheisiin, kuten perussuomalaiset [Puhemies koputtaa] täällä tekevät? [Perussuomalaisten ryhmästä: Veroista ei saanut kysyä!] 

Itsekin autoilijana seuraan kyllä polttoaineen hintoja, mutta uskon, että suurin osa meistä autoilijoista hyväksyy sen, että yhtenä ilmastonmuutoksen toimena kohtuullisesti yksinumeroisilla senttiluvuilla bensiinin hinta nousee näillä hallituksen päätöksillä. 

Mutta tässä puhutaan koko ajan menoista. Entä jos puhuttaisiin välillä tuloista? Kymmenen vuoden aikana, kuten sanoin, polttoaineen hinta on pysynyt samana. Saman kymmenen vuoden aikana maailman johtava biodieselyritys eli Neste on 20-kertaistanut arvonsa. Neste tulouttaa valtiolle satoja miljoonia euroja joka vuosi osinkoina, emmekä ole luopuneet siitä taistelusta, sijoittuuko uusi biojalostamoinvestointi Porvooseen vai Rotterdamiin. Emme voi kilpailla ehkä sijainnilla, mutta markkinaa yritämme luoda. Miljardi-investointia ja uutta innovaatiota suunnittelee myös UPM Kotkaan. Näistä investoinneista ja työpaikoista hallitus taistelee kynsin hampain [Mika Niikko: Ne ei tule jäämään tänne!] sen jo ilmoitetun 100 miljoonan Haminan biodiesel-investoinnin jälkeen. Eli kannattaa katsoa [Puhemies koputtaa] tulevaisuuteen, ilmastoteollisuuteen. 

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Hallitus yrittää harhauttaa kansaa. Hallituksen ylikireä ilmastotavoite on puolittaa liikenteen hiilidioksidipäästöt vuoteen 30 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus on valmis vaikeuttamaan yhteiskunnan toimintaa kuinka paljon tahansa. Se on unohtanut, että ihmisten ja tavaroiden kohtuuhintainen liikkuvuus on keskeinen osa Suomen menestymistä ja tuottavuutta. 

Hallituksen ilmastopolitiikan kärki on vastuuton. Se rajoittaa ilmastotavoitteisiin vedoten liikkumista ja kuluttamista korottamalla niitä veroja ja maksuja ovelasti ja rajattomasti. Asian saamiseksi mittakaavaan: Suomen tavoittelema koko päästövähennys vastaa Kiinan noin viiden tunnin hiilidioksidipäästöjä — viiden tunnin, ministeri Harakka. Arvoisa hallitus, kannattaako Suomen menestyminen todellakin uhrata Kiinan viiden tunnin päästöjen kuittaamiseksi? Onko tämä nyt sitä oikeudenmukaista politiikkaa? 

Arvoisa puhemies! Me kaikki tiedämme, että ilmastokriisin torjunnalla on kiire. Ja me olemme Suomena sitoutuneet siihen, EU on sitoutunut siihen, ja myös globaalisti eri maat, myös Kiina, ovat sitoutuneet siihen, että me vähennämme päästöjä merkittävästi. [Hannu Hoskonen: Rakentaa lisää hiilivoimaloita koko ajan! — Perussuomalaisten ryhmästä: Luottaako ministeri Kiinaan?] Me kaikki tiedämme, että fossiilisten päästöjen vähentäminen on aivan ytimessä, ja myös liikenteen fossiilisten päästöjen vähentäminen on osa tätä. 

Me, ei vain tämä hallitus vaan todellakin jo edellinen hallitus ja eduskunta sitoutuivat itse asiassa kahdesti siihen, että liikenteen päästöjä vähennetään: sekä kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa 2016 että keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa 2017. Nyt tämä hallitus on tehnyt suunnitelman siitä, miten tuo päästövähennys toteutetaan. Ja jos olette tutustuneet tähän fossiilittoman liikenteen tiekarttaan, siellä on valtava kirjo erilaisia toimia, koska me hyvin ymmärrämme sen, että Suomi on laaja maa, olosuhteet ovat erilaisia, meillä täytyy olla erilaisia vaihtoehtoja siihen, miten liikenteen päästöjä vähennetään. [Puhemies: Minuutti!] Osa toimii kaupungeissa, osa toimii maaseudulla, osa toimii sillä välillä, mutta kaikkia keinoja tarvitaan.