Arvoisa rouva puhemies! Rokotteita on armottomasti liian vähän. Rokotusvalmiutta meillä on, ja jo nyt olemme rokottaneet enemmän kuin monet muut Euroopan maat. Koronaepidemian yhteydessä on ollut perusteltua tehdä rokotetilaukset yhteishankintana, mutta valmistus ja toimitusketju eivät ole pysyneet aikataulussa. Tulevaisuudessa suomalaisten terveys ei saa olla kiinni ylikansallisten lääkeyhtiöiden monimutkaisista sopimusjärjestelyistä, vaan rokotteiden saatavuus on turvattava. 

Oma rokotetuotantomme loppui vuonna 2003. Kymmenen vuotta vasemmistoliitto on vaatinut tuotannon uudelleenkäynnistymistä. Nyt on nähty, että tarve suomalaiselle tuotannolle on akuutti. Meillä tehdään jo nyt maailmanluokan tutkimusta ja kehitystä. Tutkimusrahoituksen turvaamisen lisäksi on edistettävä omaa rokotetuotantoa nopeasti. Kysynkin: onko ministeri Lintilä joukkueineen valmis toteuttamaan toimenpiteitä tki-rahoituksen ohjaamiseksi rokotetutkimukseen ja suomalaisen tai yhteispohjoismaisen laajemman rokotetuotannon edistämiseen? 

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä on, ja itse asiassa meillä on valmistauduttukin jo tähän. Aivan kuten kysyjä sanoi, niin kansallinen rokotetuotantohan loppui vuonna 2003 ja meillä ei sen jälkeen ole sitä ollut. Yleensä nämä rokotteet valmistetaan, voisiko sanoa, isojen massojen lähellä ja isoille massoille, ja tämä on täysin poikkeuksellinen tilanne, mutta meillä on tällä hetkellä hallituksen puolelta jo rahoitusvalmius siihen, että me pystytään tämä rahoittamaan, mikäli tällainen tulee. 

Nyt pitää erottaa kaksi asiaa. On kaksi asiaa: se tutkimus ja se rokotteen valmistaminen. Ja ehkä voisi sanoa sillä tavalla, että meillä ehkä se valmistamispuoli olisi paremmin kunnossa, sen tutkimuksen puolelta meillä taitaa olla tällä hetkellä kolme yliopistoa, jotka ovat hyvin pitkällä. Meillä on valmius heitä auttaa, mutta heillä täytyy olla se lähtö siihen, että me voimme kansallista rahoitusta valtion puolelta heille osoittaa. Me emme voi esimerkiksi pöytälaatikkoyritykselle osoittaa rahoitusta, vaan pitää olla aito yritys, joka lähtee sieltä tulemaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Alkuperäinen kysymys tästä aiheesta liittyi rokotuksiin. On totta, että EU-maat ovat saaneet rokotteita hitaammin ja vähemmän kuin on toivottu. Mutta kun vertaamme keskenään EU-maiden rokotustahtia, kärjessä on Tanska, tänään 7,8 prosenttia väestöstä rokotettu, kakkosena Suomi, 7,5 prosenttia. Sen jälkeen tulevat muut, esimerkiksi suuri Ranska on edelleen noin neljässä prosentissa. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: oletteko vakuuttunut siitä, että kun me saamme ja kun me tulemme saamaan lisää rokotteita, meidän terveydenhuoltojärjestelmämme pystyy erittäin nopeaan rokottamiseen? Minun ikäluokkani muistaa kevään 84, jolloin viidessä viikossa koko Suomi rokotettiin poliota vastaan. 

Arvoisa puhemies! Suomessa on kyllä hyvää rokoteosaamista, ja me olemme näyttäneet kykymme jo menneinä vuosikymmeninä. Siltä osin olisin kyllä aika lohdullisissa tunnelmissa siinä, että kyllä tämä kenttä osaa ja pystyy, mutta me tarvitsemme laajasti kaikki mukaan, niin julkisen sektorin toimijat kuin työterveyshuollon, ja tarvitsemme myöskin yksityisiä apuun. Ja jotta tämä saadaan mahdollisimman nopeasti tehtyä, niin se edellyttää kaikkien panosta tässä asiassa. Lähtökohdaksi on otettu se, että nyt nopeus on valttia. Se, joka nopeiten toimii, se sitten tässä toiminnassa sen potin korjaa, eli siltä osin tärkeintä on se, että kun rokotevalmisteita saadaan, ne laitetaan saman tien jakoon ja saman tien jäädään odottamaan seuraavaa erää. Tässä me olemme nyt sitten onnistuneet, ja se näkyy tietysti näissä EU-tasoisissa tilastoissa.