Arvoisa rouva puhemies! Kun perhe alkaa odottaa vauvaa, suomalainen neuvolajärjestelmä on alusta asti mukana varmistamassa jokaiselle lapselle turvallisen saapumisen maailmaan. Suomalainen neuvolajärjestelmä on huipputasoa ja suomalaisten eniten arvostama palvelu. Monet asiantuntijat, kuten THL, ovat todenneet, että äitiys- ja lastenneuvolapalvelut on syytä jättää yhtiöittämisen ulkopuolelle sote-ratkaisussa. Huolensa on esittänyt myös lapsiasiainvaltuutettu, ja lapsiperheet ovat ymmällään. Kysynkin asiasta vastaavalta ministeriltä: aikooko hallitus yhtiöittää maailman parhaan neuvolajärjestelmän? 

Arvoisa rouva puhemies! Arvo Ylpön perintö on yksi niistä vaalimisen arvoisista asioista, jotka 100-vuotiaassa Suomessa ovat vaalimisen arvoisia. Meillä on lainsäädäntö, joka on vuosikymmenten varrella ohjannut neuvolajärjestelmän siihen asentoon, että esimerkiksi suomalainen lapsikuolleisuus on niin minimitasolla kuin se vain voi olla, maailmalla täysin vertailukelpoinen luku, joka on seurausta siitä, että Arvo Ylppö on aikanaan neuvolajärjestelmän Suomeen luonut. 

Toisekseen, hallitus varmuudella huolehtii siitä, että se lainsäädäntö, joka säädetään, varmistaa, että neuvolapalvelut ovat jatkossakin ylpeytemme aihe. Siitä voi olla varma, on sitten hallintomalli mikä tahansa. [Vasemmalta: Ei!] 

Arvoisa rouva puhemies! Nyt ei kyllä tullut vastausta minun kysymykseeni. Soten tavoitteena oli alun perin korjata se, mikä ei toimi, mutta ei rikkoa sitä, mikä toimii. Meillä on maailmalla ihasteltu neuvolajärjestelmä, jonka suomalaiset ovat jopa äänestäneet parhaaksi kotimaiseksi keksinnöksi. Nyt on jotain, mikä toimii kaikille tasapuolisesti. Yhtiöittäminen ja markkinoille pilkkominen johtaa täysin päinvastaiseen lopputulokseen kuin mikä on koko soten tavoite. Jokainen tietää, että kun lapsi tarvitsee apua, ei mielessä ole ensimmäisenä paikkojen kilpailuttaminen tai vertailu. Kertokaa nyt meille, mikä teidän mielestänne neuvoloissa oikein on vikana, kun ne pitää laittaa tähän markkinamuottiin. Eikö pikemminkin pitäisi olla niin, että kaikki palvelut toimisivat niin hienosti kuin neuvolat tänä päivänä Suomessa toimivat? 

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Haatainen, te kerrotte nyt varmana tietona sellaista, josta minulla ei ole tietoa. [Välihuutoja vasemmalta — Paavo Arhinmäki: Me kysytään sitä teiltä!] — Edustaja Haatainen ja koko oppositio välihuutoinenne, te kerrotte nyt totuutena jotakin sellaista, josta minulla ei ole tietoa. 

Toisekseen, valinnanvapauslainsäädäntö, johon tiedän teidän viittaavan, on tällä hetkellä lausuntokierroksella, joka päättyy ensi viikolla. Sen jälkeen on lausuntopalautteen yhteenvedon aika, jonka perusteella esimerkiksi lainsäädäntöä ja mahdollisia avoimia kohtia täsmennetään niin, että epäselvyyksiä ei jää. 

Ja kolmas asia: hallitus ei, sataprosenttisella varmuudella, ole tuhoamassa suomalaista neuvolajärjestelmää, joka on lainsäädännöllä ohjattua. [Jukka Gustafsson: Se nyt vielä puuttuisi!] 

Neljäs asia: Olennaista on se, että palveluihin pääsee. Ja kun te, edustaja Haatainen, virititte kysymyksenne niin, että hallitus on luopunut tavoitteesta: lapsilla ja lapsiperheilläkin on oikeus palveluihin jonottamatta. [Ben Zyskowicz: Näin on! — Välihuutoja] 

Arvoisa rouva puhemies! Neuvola tavoittaa lähes kaikki lapsiperheet. Me tiedämme, että varhaislapsuusvaiheella on erittäin suuri merkitys koko ihmisen elämänkaarelle. Kunnat ovat halunneet panostaa neuvolatoimintaan, varhaiskasvatukseen, ja tämä on näkynyt muun muassa siinä, että neuvoloita on entistä enemmän rakennettu päiväkotien yhteyteen, ja tässä on ollut tavoitteena nimenomaan luoda kokonaisvaltainen, lapsen kannalta hyvä palvelukokonaisuus. Arvoisa ministeri Rehula, te ette äsken vastannut kysymykseen: oletteko te mahdollisesti yhtiöittämässä neuvolatoiminnan ja rikkomassa sitä hyvää kehitystä, jota kunnissa tällä hetkellä tehdään lapsiperheiden ja lasten hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi? 

Arvoisa rouva puhemies! Samanaikaisesti kun eduskunnassa on käsittelyssä sosiaali- ja terveydenhuollon muutokseen, hallintoon, rahoitukseen liittyvä lainsäädäntö, valmistellaan valinnanvapauslainsäädäntöä, jossa yksityiskohdat täsmentyvät lausuntokierroksen jälkeen. 

Toisekseen, samanaikaisesti kun tätä hallintoa, rahoitusta ja montaa muuta avoinna olevaa kysymystä ratkotaan, on palvelujen sisältöjen kehittämistyö menossa, mikä tarkoittaa tässä kohdassa sitä, että lapsien ja perheiden näkökulmasta palvelukokonaisuus on mahdollisimman ehyt ja se tunnistaa, niin kuin neuvolassa tunnistetaan, syrjäytymisuhan alla olevia. Toisaalta annetaan tukea perheille vanhemmuuteen. Tämä kehitystyö on menossa. 

Kolmas asia on se, että meillä on ensi viikolla päättyvä lausuntokierros. Aidosti on kerrottu, että meillä on avoimia asioita, ja toivon, että kun on avoimia asioita, niin tekään ette oppositiossa tekisi johtopäätöksiä, ennen kuin on faktat pöydällä. 

Arvoisa puhemies! Äitiys- ja lastenneuvolatyö on meidän kaikkien suomalaisten ylpeys. Se on suomalaisen ennalta ehkäisevän terveydenhuollon kivijalka. Mutta neuvolapalveluiden yhtiöittäminen tarkoittaisi sitä, että ne olisivat osa tulevia sote-keskusyhtiöitä, siis Neuvola Oy. Mitä ihmettä neuvolatoiminnan yhtiöittämisellä ja viemisellä markkinoille voitaisiin saavuttaa? 

Te, ministeri, puhuitte jonoista. Itse olen neljän lapsen äiti, enkä ole yhtään kertaa joutunut neuvolaan pääsyä lasteni kanssa odottamaan. 

Mutta kysymys kuuluu, minkälaista se toiminta sitten olisi yksityisenä toimintana. Neuvoloiden vahvuus on aina ollut pitkäkestoisissa asiakassuhteissa. Neuvoloissa lapsi tarkastetaan jopa 15 kertaa ennen kouluikää, ja tämä kaikki julkisin varoin. Neuvolajärjestelmämme toimii todella hienosti, ja nyt kysynkin: minkä ihmeen takia haluatte altistaa nämä hyvät tulokset markkinavoimien armoille? 

Arvoisa rouva puhemies! Perustavaa laatua oleva kysymys. Me olemme luomassa julkisin varoin, julkisin euroin, julkisella järjestämisvastuulla, julkisella vastuulla olevaa ensinnäkin palvelujen järjestämistä ja myös merkittävältä osaltaan jatkossakin julkisesti julkisen taustan omaavan toimijan toimeenpanemaa palveluratkaisua. Te yritätte luoda mielikuvan privatisoinnista, yksityistämisestä, tilanteessa, jossa julkisilla euroilla ollaan julkisella vastuulla olevaa palvelutoimintaa viemässä eteenpäin ja kehittämässä. Millaisia palveluntuottajia meillä jatkossa onkin, niitä koskee kaikkia, riippumatta taustastaan, se sama lainsäädäntö, joka ohjaa sitä, että meillä on jatkossakin ylpeydenaihe, jonka nimi on neuvola. 

Arvoisa puhemies! Tässä on hyvin todettu tämä neuvolan ylivertaisuus tällä hetkellä palveluissa. Minäkin olen neljän lapsen osalta niitä käyttänyt ja olen pitänyt niitä erittäin toimivina tässä vuosien mittaan. 

Kysyn nyt uudelleen, samalla tavalla kuin edustaja Haatainen kysyi: onko hallituksen esityksen mukaan mahdollista yhtiöittää tai joudutaanko sen pohjalta yhtiöittämään neuvolapalvelut — siis tämänhetkisen, lausunnolla olevan esityksen perusteella — vai ei? Pelkästään näin yksinkertainen kysymys: onko hallituksen esityksessä mukana se, että neuvolapalvelut yhtiöitetään eli ne tulevat laajan valinnanvapauden piiriin, vai ei? [Ben Zyskowicz: Lukekaa se luonnos! Ei jouduta!] 

Arvoisa rouva puhemies! Siinä esityksessä, joka on lausuntokierroksella, ei ole täsmällisesti kerrottu, mikä on neuvolapalvelujen tulevaisuus. [Välihuutoja vasemmalta — Erkki Tuomioja: Juuri siitä me haluamme tietää!] Sitä varten on lausuntokierros, jota käytetään lainvalmistelun prosessin aikana avuksi, muun muassa siksi, että tähän kysymykseen, jonka te, edustaja Rinne, esititte, saadaan yksiselitteinen vastaus. 

Ja toisekseen, älkää tekään johtako harhaan ihmisiä siinä, että se palvelujen sisältö ja luonne ja se kehitystyö, jota neuvoloissa ja ylipäätänsä perhepalveluissa tehdään, tämän ratkaisun osalta tässä kohdassa — kun on kyse siitä, että on lausuntokierroksella oleva lainsäädäntö — romutettaisiin. 

Arvoisa puhemies! On hyvin ikävää, että meillä on nyt sellainen tilanne, että lausuntokierroksella olevassa laissa tämä neuvolatoiminnan tulevaisuus on ilmaistu niin epäselvästi, että kukaan ei tiedä sitä lakia lukemalla, mikä se tulevaisuus on, ja ministerikään ei nyt suostu sanomaan, miten tämän asian pitäisi hänen mielestään tulevaisuudessa olla. Pystyttekö nyt vastaamaan siihen yksinkertaiseen kysymykseen, pitäisikö teidän mielestänne neuvolatoiminnan olla valinnanvapauden piirissä? Minun ymmärrykseni mukaan — ja monen asiantuntijan mielestä, joiden lausuntoja olen lukenut — valinnanvapauden avaaminen myös neuvolatoimintaan vaarantaisi sen integraation eri palveluiden ja toimijoiden välillä, johon tällä uudistuksella tähdätään. Mitä mieltä te olette? 

Arvoisa rouva puhemies! Kokenut kansanedustaja Alanko-Kahiluoto tietää varsin hyvin, että olemme tällä hetkellä hallituksen kyselytunnilla. Omalta osaltani valmistelusta vastuussa olevana ministerinä minun tehtäväni on huolehtia siitä, että hallituksen esitys etenee, aikatauluista pidetään kiinni ja niistä sisällöistä, jotka kuuluvat aihepiiriin, huolehditaan. 

Meillä on avoimia kysymyksiä — olen sen hyvin avoimesti kertonut, koko hallitus on sen kertonut. Sitä varten meillä on lausuntokierros, että mahdolliset epäselvyydet saadaan täsmennettyä. 

Olennaista on vastata yhteen väittämään, jonka te olette nyt näissä kysymyksissänne esittäneet, eli siihen, että lapsiperheiden kannalta hajotettaisiin jotakin sellaista, mikä ei nyt ole rikki: Ei varmuudella hajoteta. Lakiehdotuksessa, joka lausunnolla on, on useita kohtia, joiden mukaan riippumatta siitä, mitä on palveluntuottajan taustalla, on huolehdittava siitä, että kokonaisuus, palveluintegraatio, toimii. Toisekseen, maakunnan tehtävänä on huolehtia viime kädessä siitä, että tuo ketju varmuudella toimii. 

Arvoisa puhemies! Suomalaiset todella luottavat neuvoloihin. Meidän erittäin asiantuntevat terveydenhoitajamme tapaavat perheitä perhesuunnittelusta aina sinne lapsen kouluikään asti. Neuvolat tavoittavat lähes kaikki lapsiperheet, lähes sataprosenttisesti.  

Arvoisa ministeri, te tuossa puheenvuorossanne vetositte ensi viikolla päättyvään lausuntokierrokseen. Ennen lausuntokierrosta olette kuitenkin rajanneet opiskelijaterveydenhuollon tämän valinnanvapauden ulkopuolelle. Miksi neuvolapalveluita ei samassa yhteydessä rajattu valinnanvapauden ulkopuolelle, kun kysymyksessä ovat erittäin toimivat, kaikki lapsiperheet tavoittavat palvelut? Arvoisa ministeri, mitä te olette mieltä tästä asiasta? Voidaanko neuvolapalvelut todella yhtiöittää ja laittaa valinnanvapauden piiriin?  

Arvoisa rouva puhemies! Retorisesti taitavasti muotoiltu kysymys, [Välihuutoja] ja vastaan samaan tyyliin. Suomalaiset lapsiperheet, niin nykyiset kuin tulevatkin, voivat olla rauhallisin mielin siitä, että neuvolapalveluja tässä maassa, jotka ovat suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kruununjalokivi, Arvo Ylpön perintö, sitä perintöä, vaalitaan, siitä pidetään huolta. Mutta lainsäädäntöä, jolla ohjataan lapsiperheiden palveluja ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia, sekä lainsäädäntötasolla että parasta aikaa esimerkiksi alueilla, maakunnissa, tällä hetkellä valmistellaan ja tehdään yhdessä asiantuntijoiden kanssa töitä, jotta tuo kokonaisuus, jossa tuetaan perheitä, mahdollistetaan lapsen mahdollisimman hyvä lapsuus terveenä, voisi olla nykyistä paremmalla tolalla. Sitten jos laissa on epäkohtia, jos laissa on avoimia kysymyksiä, sitä varten on lausuntokierros, ja sitä työtä tässä nyt parastaikaa tehdään, lausuntopalautetta odotetaan. 

Arvoisa puhemies! Ministeri Rehula, totesitte juuri, että neuvolat ovat suomalaisen terveydenhuollon kruununjalokivi. Olen täysin samaa mieltä asiasta. Neuvolassa pystytään löytämään raskauden, lasten kehityksen poikkeavuudet, huolehtimaan rokotuksista ja antamaan tukea myös perheille. Tällä hetkellä neuvolat ovat kuitenkin ylikuormittuneita, sen tuen antaminen ei edes nykyisillä resursseilla tahdo onnistua. Varhaislapsuus ja sen kehitys on tulevalle aikuiselle aivan keskeistä. Miten tulisi teidän mielestänne neuvolatoimintaa kehittää? Mitä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoja tulisi yhdistää neuvolatoimintaan, jotta neuvolat tukisivat lasten ja perheiden hyvinvointia entistä paremmin? 

Arvoisa rouva puhemies! Kysehän on muustakin kuin terveydenhoitajan, kätilön tai lääkärin vastaanottotoiminnasta. Silloin kun perhe tarvitsee tukea, se tarvitsee sosiaalityön tukea, se tarvitsee eri ammattialojen tukea. Varhainen puuttuminen, asioitten ennakoiminen, on parasta niin perheen kannalta kuin toisaalta yhteiskunnan näkökulmasta, jotta meillä ensinnäkin perheet pysyisivät ehyinä ja toisekseen sellaisia tilanteita, joissa lapsi syrjäytyy jo hyvin varhaisessa vaiheessa, pystytään välttämään. Se työ, jota lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa ollaan tekemässä, jonka valmistelu on menossa tällä hetkellä jokaisessa maakunnassa kenttätasolla, arjessa, tähtää siihen, että neuvoloiden ympärille muodostuu verkosto nykyistä paremmin, verkosto eri ammattialojen ihmisistä, joka mahdollistaa sen tuen, niin että tuo edustaja Taljan toivoma asia voi toteutua nykytilaa paremmin. 

Arvoisa puhemies! Kysymykseni sopii erittäin hyvin tähän jatkoksi, ja kysyisinkin siitä, kun — Ylppö kunniaan, mutta Ylpön ajoista on aika kauan aikaa — tänään ajatellaan, ja on ehkä jo yli kaksikymmentäkin vuotta ajateltu, että lasten ja perheiden ympärille pitää rakentaa tällaista moniammatillista tukea. Monessa kunnassa on lähdetty rakentamaan tällaisia perhekeskuksia, joissa on ei pelkästään terveyden- ja sosiaalihuollon vaan myöskin muiden alueiden yhteistyötä, esimerkiksi koulun ja varhaiskasvatuksen ympärillä. Tässä nyt, ilman että hirveästi miettii, tulee kuitenkin kysymyksiä eteen: Vaikeutetaanko tätä nyt, kun nämä vastuut ja järjestämisvastuut eriytetään tässä sote-uudistuksessa? Onko pohdittu, miten nämä voidaan turvata, että ei kuitenkaan hajoteta sitä, mitä on yritetty nyt rakentaa? 

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunta sääti noin kymmenen vuotta sitten lastensuojelulain, jossa lain tasolla lähdettiin siitä, että yli kuntarajojen kyetään löytämään niitä moniammatillisia tiimejä, niin kuin termi kuuluu, tilanteessa, jossa esimerkiksi yksittäisen kunnan sosiaalityöntekijän osaaminen ei ole sitä tasoa, mitä esimerkiksi vaativat lastensuojelupalvelut tarkoittavat. Nämä ovat ääritilanteita, mutta näitä tilanteita on valitettavan paljon. Nyt se kokonaisuus, jota ollaan hallinnollisesti rakentamassa maakuntapohjalle, mahdollistaa sen, että tämä teidän asettamanne kysymys on ainakin helpompi toteuttaa siitä näkökulmasta, että kuntarajat eivät ole este. Toisekseen tämä perhekeskusmalli on tämän lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman aivan ydin, se että näitä perhekeskuksia, sen kaltaisia toimijoita, joista on hyviä esimerkkejä eri puolilla maata, saataisiin koko maahan. Tämä on aivan olennainen asia. Kolmas näkökulma on sitten se, että se lainsäädäntö, jota nyt tehdään hallinnon näkökulmasta, ei saa olla estämässä, vaarantaa tätä perhekeskustoimintaa, jossa on sivistystoimen, terveydenhuollon, sosiaalihuollon ihmisiä. Sellaisia esteitä [Puhemies koputtaa] ei pidä synnyttää. 

Arvoisa rouva puhemies! Neuvoloilla on merkittävä vaikutus perheiden hyvinvointiin, ja myös pahoinvoinnin tunnistamisessa tehtävä on äärettömän tärkeä. Neuvolat ovat olleet haasteiden edessä myös näinä päivinä, ja muun muassa uusia tehtäviä on neuvoloille annettu, muun muassa isyyden tunnustaminen on nykyään mahdollista neuvoloissa. Kysyisinkin teiltä, ministeri: Miltä vaikuttavat neuvoloiden resurssit tällä hetkellä? Miten neuvoloissa jaksetaan? 

Kysyisin myös äitiyspakkauksesta ja sen tulevaisuudesta. Ollaanko sitä mahdollisesti kehittämässä jotenkin, tai miten sitä voitaisiin vielä kehittää? Vielä kysyisin: eikö se olisi aivan mahtava vientivaltti meille Suomelle viedä tuonne ulkomaille, koska malliahan on ihasteltu ympäri maailmaa? 

Arvoisa rouva puhemies! Äitiyspakkauksen tulee elää ajassa, ja jos katsoo historiaa taaksepäin, sitähän on kehitetty siihen suuntaan, että se vastaisi ajan vaatimuksia ulkonäön, niin vaatteiden kuin muunkin sisällön ulkonäön, ja sitten niitten tavaroiden, välineiden, vaatteiden muotojen ja tapojen puolesta, joilla ne on toteutettu, ne ovat muuttuneet ajassa. Kyse on vientituotteesta. Ministeri Mattila puoliääneen sanoi, että hän on viimeksi vienyt New Yorkiin viime viikolla osana vierailuaan suomalaisen äitiyspakkauksen. Meidän on syytä olla ylpeitä siitä. Se voi olla vientituote. 

Sitten mitä tulee neuvoloiden resursseihin, niin kysehän on koko sosiaali- ja terveydenhuollon resursseista, jotka yritetään saada nykyistä paremmin riittämään palvelutarpeeseen nähden sillä, että tehdään periaatteellinen, iso, perusteellinen muutos niin hallintomalliin kuin sitten tapaan rahoittaa palvelut. Siksi sotea tehdään. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä sote-uudistus ja erityisesti nyt tämä lausunnolla oleva valinnanvapauslaki, tämä pakkoyhtiöittämis- ja markkinoilleviemislaki, on saanut paljon kritiikkiä, mutta minä yritän ymmärtää ja pysyä kärryillä hallituksen ajattelutavassa. Voisitteko nyt kuvata meille, mitä etua näette siinä, että neuvolat laitettaisiin yhtiöihin, että syntyisi tällainen Neuvola Oy Ab, jonne sitten lapsiperheet ja odottavat äidit menevät ja kilpailuttavat näitä eri yhtiöitä, joista kilpaillaan? 

Kysyisin myös: kun nyt näissä lausuntokierrokselta tulleissa kritiikeissä on paljon palautetta kunnista — muun muassa Helsingin kaupunki teki lausunnon tästä eilen, ja siinä on lukuisa joukko esityksiä ja kritiikkiä, joka kohdistuu nimenomaan yhtiöittämiseen ja palveluiden pistämiseen markkinoille — niin otatteko nyt nämä kaikki, mukaan lukien korkeimman hallinto-oikeuden vakavan viestin sosiaalipalveluiden osuudesta, jatkovalmistelutyöhön? 

Arvoisa rouva puhemies! Tuo Neuvola Oy Ab on kyllä teidän ihan oma keksintönne. Jatkossakin neuvolapalvelut ovat osa perustason matalan kynnyksen palvelutoimintaa — jatkossakin neuvolapalvelut ovat perustason matalan kynnyksen palvelutoimintaa — ja sen kynnyksen pitää olla niin matala, että jokainen äiti, mielellään jokainen isä, jokainen vanhempi, on mukana siinä lapsen kasvussa tilanteessa, jossa lapsi ei ole syntynyt vielä, ja sitten syntymän jälkeen. Näin on ollut ja näin tulee varmuudella olemaan.  

Toisekseen, mitä lausuntopalautteeseen tulee, myös tämä korkeimman hallinto-oikeuden eilinen lausunto on luettu viimeisen vuorokauden aikana useammankin henkilön toimesta erittäin tarkkaan, ja siinähän kiinnitetään erityistä huomiota sosiaalipalvelujen osuuteen tässä valinnanvapauslainsäädännön kokonaisuudessa.