Arvoisa puhemies! Päivän Kauppalehdessä Antti Rinne on nostanut sote-valinnanvapauskeskusteluun uuden mörön väittämällä, että EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus estäisi Suomea muuttamasta sote-tuotantotapaa, jossa kertaalleen avataan tie valinnanvapaudelle. Tämä vapaakauppasopimus on tulossa väliaikaisesti voimaan huhtikuussa ja on tarkoitus tuoda myöhemmin ratifioitavaksi parlamentteihin ja myös Suomen eduskuntaan. Olisin nyt kysynyt hallitukselta: pitääkö tämä Rinteen väite paikkansa, vai onko nyt valinnanvapauden vastustamisessa otettu jo vaihtoehtoiset faktat käyttöön? [Eero Heinäluoma: Erittäin hyvä kysymys, ja nyt kuullaan vastaus!] 

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä väite on perätön. Ihan julkisista lähteistä löytyy Kanadan vapaakauppasopimus CETAn tulkintaväline, joka erikseen tehtiin vielä sopimuksen päälle, jotta asia olisi täysin selvä. Elikkä vapaakauppasopimus ei estä palauttamasta julkisen vallan yksinoikeudella tuotettavaksi sellaisiakaan palveluita, jotka on kilpailulle avattu. Todella toivon, että emme lähde hiekoittamaan tietä kauppasopimukselta, joka voi tuoda tuhansia, kymmeniätuhansiakin, työpaikkoja Suomeen pitkällä aikavälillä, erityisesti meriklusterissa, lääketeollisuudessa testausten poistumista. On erittäin tärkeä asia, että kauppasopimus tulee voimaan. Ei liity tähän kiistaan. 

Arvoisa puhemies! Tämä CETA-sopimus on sinällään vapaakauppasopimuksena tärkeä Suomelle, ja Euroopalle se on tärkeä asia, hyvä asia, ja sitä pitää edistää. Tuossa haastattelussa, josta on osa tuossa kokonaisuudessa, todella totesin sen näin, että täytyy selvittää todella tarkkaan se, mitä tämä vapaakauppasopimus tarkoittaa tilanteessa, jossa julkiset palvelut tulevat hallituksen mallissa yksityistettyä. Tätä edelsi keskustelu hallituksen muutaman keskeisen virkamiehen kanssa, jossa todettiin, tuossa keskustelussa, että sote-laissa täytyy olla todella tarkka, jotta tämän julkisen rahoituksen malli tulee siellä selville, jotta tämä uhkakuva ei toteudu. Kysyn nyt ministeri Mykkäseltä: pitääkö paikkansa, että sote-rahoituksen lakipykälä, tämä sote-laki, pitää kirjoittaa niin yksityiskohtaisesti, että tämän julkisen rahoituksen puoli ei jää millään tavalla epäselväksi, jotta tämä uhkakuva ei toteudu? 

Arvoisa puhemies! Kaikki meidän palvelutuotantoamme koskeva lainsäädäntö toki täytyy kirjoittaa siinä muodossa, että siinä otetaan huomioon se, mitkä ovat meidän sisämarkkinasäädökset EU:n sisällä, mitkä ovat WTO-säännökset, mitkä ovat meidän olemassa olevien vapaakauppasopimusten säännökset. Sama koskee tietysti myös Kanada-sopimusta. Mutta tosiaan Kauppalehden teksti "investointisuoja merkitsisi Rinteen mukaan sitä, että jos kanadalainen pääoma sijoittaa suomalaisiin terveyspalveluihin, siltä ei voida enää viedä bisnestä alta" — tietysti toimittajan tulkinta tuo kohta — on kyllä Kauppalehdeltä Rinteen haastattelussa pelottelua, joka ei pidä paikkaansa, ja toivon, että se ei saa väärää jalansijaa Suomelle erittäin edullisen kauppasopimuksen kannalta sen ratifiointivaiheessa. [Antti Rinne pyytää vastauspuheenvuoroa] 

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, hallituksen virkamiehet toteavat, että sote-pykälä pitää kirjoittaa sillä tavalla, että julkinen rahoitus tulee selväksi, ettei synny tilannetta, jossa voivat nämä CETA-sopimuksen ongelmat, jotka nostin esille tuossa, toteutua. Kysynkin nyt ihan suoran kysymyksen: pitääkö tämä väite paikkansa, ministeri Mykkänen? 

Puhemies! Varmasti pitää paikkansa, että rahoituksen pykälät pitää kirjoittaa selvästi.