Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä on tarkoitus antaa välttämätöntä kansallista lisäsääntelyä koskien EU:n yhteisen kalastuspolitiikan valvontaa ja seuraamusjärjestelmää koskevaa asetusta muuttamalla yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta vuonna 2014 annettua lakia. 

Tätä kyseistä asetusta muutettiin 9.1.2024 voimaan tulleella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella. EU:n muutosasetuksella on sen tultua kokonaisuudessaan sovellettavaksi merkittäviä vaikutuksia merellä tapahtuvaan kaupalliseen ja vapaa-ajan kalastukseen sekä kalakauppaan. Kansallista lakia pitää tällöin myös päivittää huomattavasti suuremmilta osilta kuin nyt tällä hetkellä tässä käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä tehdään. 

Vaikka muutosasetus tulikin voimaan 9.1., sen soveltaminen alkaa porrastetusti neljänä ajankohtana: ensinnäkin 9.1. kuluvaa vuotta, 10.7. kuluvaa vuotta ja 10.1.2026 ja 10.1.2028. Tässä hallituksen esityksessä on tarkoitus antaa teknisluonteista täydentävää lainsäädäntöä kahteen ensimmäiseen soveltamisajankohtaan liittyen eli tähän nyt kuluvaan vuoteen. Seuraavaa soveltamisajankohtaa, 10.1.2026, varten tarvitaan huomattavasti enemmän muutoksia kyseessä olevaan lakiin, mutta nyt esitettävät muutokset mahdollistavat EU-lainsäädännön noudattamisen sinne 10.1.26 saakka. 

Laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta koskee kaupallista kalastusta merellä sekä kalakauppaa. Nyt näin esitettävillä muutoksilla ei ole vaikutuksia vapaa-ajankalastajiin eikä siihen kalakauppaan. 

Sallittua poikkeamaa koskevaa säännöstä muutettiin muutosasetuksella, ja sitä koskien säädettiin uusi vakava rikkomus. Kansalliseen lakiin otetaan viittaus uutta vakavaa rikkomusta koskevaan EU-säännökseen. Sallitulla poikkeamalla tarkoitetaan merellä kalastuspäiväkirjaan kirjattujen saalisarvioiden ja saalista purettaessa punnittujen tai tarkastettujen saalismäärien välistä eroa, joka on hyväksyttävissä unionin säädösten perusteella. 

Kansallisen lainsäädännön rakenteesta johtuen kaikki vakavat rikkomukset on nykyisessä laissa koottu yhteen pykälään, ja tarkoituksenmukaista on lisätä pykälään viittaus uutta vakavaa rikkomusta koskevaan EU-säännökseen. Viittauksella taataan, että Suomi pystyy noudattamaan valvonta-asetusta 10.7.2024—10.1.2026. 

Sallittua poikkeamaa ja sen noudattamatta jättämistä koskevat säännökset ovat suoraan sovellettavaa oikeutta 10.7.2024 alkaen. Lisäyksellä helpotetaan lain soveltajan työtä ja tehdään helpommaksi toimijoille hahmottaa heitä koskevat rangaistussäännökset. 

Sitten toinen muutos: hallinnollinen maksu. Tämä tulee määrätä jokaisesta rikkomuksesta ja vakavasta rikkomuksesta erikseen. Komission auditoidessa jäsenmaiden seuraamusjärjestelmiä huomattiin, että Suomen seuraamusjärjestelmässä saatavilla tiedoilla ei pystytä seuraamaan yksittäisiä rikkomuksia tai vakavia rikkomuksia epäillystä teosta hallinnollisen seuraamuksen määrittämisen ja maksun perintään asti. 

Nykytilanteessa Ruokavirasto käsittelee usein useampia eri aikoina tehtyjä rikkomuksia yhdessä ja antaa niistä yhteisen hallinnollisen maksun. Käytäntö ei täytä EU-vaatimuksia, ja komissio on kiinnittänyt tähän asiaan huomiota. Rikkomuksia ja vakavia rikkomuksia koskevia pykäliä tarkennetaan siis niin, että todetaan, että hallinnollinen maksu määrätään erikseen jokaisesta teosta tai laiminlyönnistä. Tekojen ja laiminlyöntien teonkuvaukset ja rangaistusasteikot selviävät jo olemassa olevista pykälistä, niitä ei siis muuteta. Selvennyksen katsotaan lisäävän toimijoiden tasa-arvoisuutta, koska jokaisesta yksittäisestä teosta tulee määrätä aina rangaistus eikä tekoja enää sattumanvaraisesti niputeta yhteen. Kun jokaisesta yksittäisestä teosta annetaan erikseen rangaistus, voidaan olettaa, että hallinnollisia seuraamuksia koskevat tekokohtaiset perustelut tehdään tarkemmin ja toimijoiden oikeusturva näin paranee. 

Kansalliseen lakiin on myöskin tarpeen lisätä EU-lainsäädäntöä koskeviin määritelmiin uusi kalastuksenvalvonnan muutosasetus, koska siihen viitataan tässä lakitekstissä. 

Ja muutosasetuksella lisättiin kalastuksenseurantakeskuksen tehtäviä koskeva uusi artikla neuvoston valvonta-asetukseen, ja kansallisessa lainsäädännössä on muutettava viittaus koskemaan oikeaa artiklaa. Kalastuksenseurantakeskuksen tehtäviä on hoitanut Rajavartiolaitos Turun toimipisteessään vuodesta 2014 asti. 

Arvoisa puhemies! Maailman merien ja niiden kalakantojen tila on huolestuttava. Nykymenolla vaarana on, että kalastamme meret tyhjiksi. Kalakantojen romahdus olisi yksi suurimmista ympäristökatastrofeista ihmiskunnan historiassa. Tällä hetkellä lähes kolmannes maailman kalakannoista on ylikalastettuja. Ylikalastuksen lisäksi suuri ongelma on, että valtava osa pyydetyistä kaloista heitetään takaisin mereen kuolleena, ei-toivottuna sivusaaliina. Kalojen lisäksi myös merinisäkkäät, merikilpikonnat ja linnut ovat vaarassa. Lähes 300 000 pientä valasta, delfiiniä ja pyöriäistä kuolee joka vuosi takertuessaan kalanpyydyksiin. Samalla monet pyyntimenetelmät, kuten pohjatroolaus, tuhoavat muuta meriluontoa. Siksi tarvitsemme EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa, joka koskee meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä sekä kalastuksen hallinnointia ja valvontaa unionin vesillä ja sen ulkopuolisilla vesillä. 

Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on varmistaa, että kalastusta ja vesiviljelyä harjoitetaan ekologisesti kestävällä tavalla pitkällä aikavälillä siten, että myös sosiaalisten, taloudellisten ja työllisyyteen liittyvien hyötyjen saavuttaminen on mahdollista. Ekologisesti kestävän kalastuksen ja vaikuttavan yhteisen kalastuspolitiikan edellytys on tehokas ja yhdenmukainen kalastuksen valvonta, ja tällä hallituksen esityksellä viedään EU-tason sääntelyä kansalliseen lainsäädäntöön. 

Saalisarvioiden sallittua poikkeamaa ja vakavaa rikkomista koskevat uudet säännökset alentavat vakavien rikkomusten määräämiskynnystä. Tällä on pelotevaikutus, jonka odotetaan parantavan säännösten noudattamista. Euroopan unionin säännökset edellyttävät, että jokainen rikkomus on kirjattu rikkomusrekisteriin siten, että sen käsittelyä pystytään seuraamaan rikkomuksen havaitsemisesta aina mahdollisen rangaistuksen täytäntöönpanoon saakka. Tehokkaasti toimiva seuraamusjärjestelmä vähentää osaltaan epäiltyjen rikkomusten lukumäärää. 

Arvoisa puhemies! Meillä on vastuu merellisen luonnon suojelusta ja kalakantojen elinvoiman vaalimisesta, ja siksi on välttämätöntä, että kalastusta säädellään ja valvotaan tehokkaasti myös EU:n tasolla. Pidän tärkeänä, että Suomi on aktiivinen kalakantojen elinvoiman ja meriluonnonsuojelua koskevan sääntelyn valmistelussa ja toimeenpanossa. 

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille esityksestä. Haluan kuitenkin osoittaa monia tarkentavia kysymyksiä. Nimittäin silloin, kun tätä EU-säännöstöä kalastuksen valvonnasta ja seuraamusjärjestelmästä käytiin EU-tasolla, meidän valiokunta muistaakseni yksimielisesti oli sitä mieltä, että tämän pitäisi olla kohtuullista Suomen kalastuksen näkökulmasta. Nythän meillä jo on puolitoistakertaisesti kalastajien määrän verran virkamiehiä seuraamassa ja tarkkailemassa ja tutkimassa ja kaikkea tätä. Silloin kiinnitettiin huomiota erityisesti siihen, että nämä seurantalaitteet ovat aika järjetön ajatus suomalaisessa yhteiskunnassa. Sitten mietittiin sitä, mitenkä siellä kohmeisin sormin kännykällä ilmoitetaan niitä saalistilastoja silloin, kun on kyse sekakalastuksesta, ja pohdittiin sitä asiaa, että jos nämä rantautumispaikat ovat harvassa, niin se aiheuttaa vaikeuksia kalan säilyvyyteen ja kustannuksia sitten kalastajille. Ylipäätään turhan byrokratian luominen, uusien virkojen luominen — valiokunta ei sitä kannattanut. 

Nyt minä haluaisin kysyä ministeriltä: Onko nyt tosiaan, että perustetaan tämmöiseen seurantakeskukseen uusia virkoja, jotka päätyökseen käyttävät taas aikaansa meillä edelleenkin vähenevän kalastuksen valvontaan? Elikkä kun ammattikalastajien määrä vähenee, niin byrokratian määrä lisääntyy. Onko ministeri tehnyt kaikkensa, että tämä olisi mahdollisimman järkevää? Luulen, että on, mutta haluan sen kuulla ministeriltä. Ja miten nämä erilaiset asiat, mitä valiokunta silloin nosti, tulevat huomioiduiksi tässä lainsäädännössä? 

Arvoisa puhemies! Tosiaan aivan valtaosa kaikesta lainsäädännöstä nykyään saa jo alkunsa Euroopan unionista, ja niin myös tässä tapauksessa. Tosiaan oma asiansa on se, mikä on tällainen seuraamusjärjestelmä ja miten kulloinkin noudatettavaa kalastuspolitiikkaa valvotaan, ja sitten oma asiansa on se, millainen on tuo politiikan sisältö. 

Oikeastaan ajattelen niin, että kun tässä edustaja Kalmarin esille ottamiin kysymyksiin siitä, että onhan tässä tehty EU-lainsäädännön sisällä sen salliman liikkumavaran puitteissa mahdollisimman tarkoituksenmukainen lainsäädäntö Suomeen, saadaan ministeriltä vastaus, niin varmasti esitys on hyvä ja maa- ja metsätalousvaliokunta pystyy tämän hallituksen esityksen pohjalta hyvin implementoimaan Suomen lainsäädäntöön tämän seuraamusjärjestelmän ja kaiken kaikkiaan tämän yhteisen kalastuspolitiikan valvonnan. 

Tosiaan tässä, kun koko eduskunta on nyt koolla, haluan esittää myös sen vetoomuksen, että Suomi todella aktiivisesti nyt vaikuttaisi sitten osaltaan EU:n yhteisen kalastuspolitiikan sisällä ja erityisesti tietysti EU:n sisällä sitten Baltfishin osalta, joka on tietysti tämä meidän merialueemme eli Itämeri ja siihen laskevat vesistöt, siihen, että kalakannat tulevat sillä tavoin kestävään tilaan, että silakka, joka on monella tapaa koko ravintoketjujen tämmöinen keskeinen avainlenkki, on vahvassa kunnossa. Tässä mielessä itse asiassa voisi antaa tietysti ministerille ja ministeriölle kiitosta siitä, että silakan pyynnin osalta nyt tehdäänkin voimakkaita rajoituksia, joilla sitten tätä kutua pyritään turvaamaan niin, että silakkakannat saadaan vahvistumaan. 

Arvoisa puhemies! Vielä tähän aivan lopuksi haluan vedota, että toivottavasti löytyy samalla tavalla rohkeutta nyt sitten tehdä vastaavalla tavalla voimakkaita ja riittävän vaikuttavia toimia myöskin lohikantojen turvaamiseksi, koska ei ole merkitystä sillä, mikä on seuraamusjärjestelmä, jos ei se harjoitettava politiikka ole sellaista, että se takaa kestävyyden. Ja tosiaan viime kesän tilastojen perusteella tietysti koko Itämeren alueen tärkeimpään lohen kutujokeen elikkä Tornion-Muonionjokeen nousi hälyttävän vähän lohia. Jos se nousulohien määrä on noin 20 000:n tasossa, kun sen pitäisi olla ainakin 50 000 ja mieluiten 100 000 lohta, niin ollaan todella hälyttävässä tilanteessa. Toivon, että ministeri tähän tietysti erityisesti huomiota kiinnittää, kun sekä Suomen omia päätöksiä että EU-tason päätöksiä yhdessä tehdään. 

Arvoisa herra puhemies! Hieman huolestuneena luin tätä hallituksen esitystä ja enkä ihan vähääkään vaan ihan todella paljon, koska kirjoitin tuohon paperilleni kysymyksen: onko tällä EU:lla tähän mandaattia? 

Meillä alkaa tämä Suomi mennä semmoiseen asentoon, että Euroopan unioni ottaa itselleen asioita Suomen asioista hoidettavaksi ilman minkäännäköistä epäilystä siihen, olemmeko liittymissopimuksessa jotain hyväksyneet. Tämähän on ihan käsittämätöntä. Yhtäänkään ei tule määräämään kalastuksesta. Sitten kun tähän vielä liitetään — niin kuin vähän edustaja Auttokin jo kosketteli tällä Tenojoki-asialla — tätä meidän omien sisävesiemme kalastusta, niin voidaan tietysti viisastella, että no kun sisävesi ja sitten sellaiset vedet, jotka laskevat mereen. No, kaikkihan nämä laskevat mereen. Minun kesämökin pieni järvikin sieltä lähtee Saimaan vesistöalueeseen, ylävesiä on siellä, ja laskee Suomenlahteen, anteeksi, menee Vuoksen kautta Suomenlahteen, ja sieltä sitten maailman merille. Nyt ollaan menossa semmoista totuutta kohti, että Euroopan unioni alkaa määräillä kalastuksesta, ja me kaikki tiedämme, mitä tämäkin esitys pitää sisällään, näitä valtavia byrokratioita, joita edustaja Kalmari äsken hyvin kuvasi ja aivan kiitettävällä tavalla, eli onko todella niin, että meidän on pakko tähän suostua? Ja onko tähän Euroopan unionilla mandaattia? 

Samalla kun sain tämän puheenvuoron, niin esitän, arvoisa puhemies, hieman kalastusaiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, koska olen erittäin huolissani ollut siitä — kun meillä tavalliset onkikalastajat eli mato-onkea Suomen sisävesillä elikkä joilla ja järvillä käyttävät — että vieläkin siellä on se valtava virhe, mikä tehtiin aikanaan, että sinä et voi ollenkaan mennä kalastamaan mato-ongella semmoiseen paikkaan, jossa tulkitaan olevan virtaavaa vettä. Se tulkitaan, että siellä ollaan pyytämässä lohta, ja sitä ei saa tehdä. Siellä kalastuksenvalvojat kirjoittavat näille nuorille isille ja pienille pojille sakkoja, kun on muka joki ollut, ja siitä kirjoitetaan sakko, että olet muka lohikalalla. Ja toinen, sama kun menevät talvella pilkille, saavat sieltä pienen ahvenen — Ilomantsissa oli pari viikkoa sitten poliisin ja erävalvojan isku, kun tarkastivat pilkkijöitä siellä järven jäällä. Siellä kun nousi muutamia semmoisia pienen kahvilusikan mittaisia sinttejä ylös ja kun niitä ei ollut lopetettu asianmukaisesti, niin kirjoitettiinpa sille isälle sakko, kun oli asiatonta saaliin käsittelyä. Eihän tässä ole enää mitään järkeä. Tällä keinoin me lopetetaan koko Suomessa sisävesikalastus. Pannaan vaan lisää valvontaa ja niitä sakonkirjoittajia. Niitä kyllä tässä Suomessa löytyy, semmoisia ihmisiä, jotka mielellään menevät naapuria sakottamaan, kun ei sille ahvenelle sitä asianmukaista lopetusta tehty. 

Mitä tapahtuu merikalastuksessa? Valtavilla trooleilla vedetään ja särjetään merenpohjat ja kaikki ja kymmenentuhatta kiloa nostetaan kalaa kerralla. Kuka ne lopettaa? Eivät siellä ole poliisit kirjoittamassa sakkoja tai kuitteja näille ihmisille. Tuleeko tähän jotain järkeä? Minä toki olen Euroopan unionin suhteen, tämän velkaunionin suhteen, menettänyt jo toivoni, mutta olisiko tässä toivoa saada tätä kalastusasiaa edes hieman oikenemaan? [Antti Kurvinen: Painava puheenvuoro, hyviä kysymyksiä!] 

Arvoisa herra puhemies! Vielä toinen kysymys. Onneksi tämä EU-lainsäädäntö ei koske sinänsä sisävesiä, mutta muuten hyviä nostoja, joihin toivon kyllä ministerin vastaavan. 

Halusin vielä käyttää toisen puheenvuoron siksi, että on toki todella tärkeää, että siihen suurimittaiseen oikeaan salakalastukseen puututaan, mitä esimerkiksi Puolassa on systemaattisesti tehty Itämerellä. Mutta ne mittasuhteet suhteessa siihen, mitä kalastus kussakin maassa on ja miten se järkevästi voidaan toteuttaa, olisi tässä tärkeää huomioida. 

Ja samalla, kun sain puheenvuoron, haluan nyt kysyä ministeriltä toista kaloihin liittyvää asiaa, ja se on kalankasvatusasia. Teidän hallitusohjelmassanne on hyviä kirjauksia siitä, miten elinkeinoja edistetään, mutta käytännössä ei ole tapahtunut vielä mitään sille asialle, että Suomessa kuluttajat saisivat enemmän kotimaista kalaa lautaselleen ja meidän kalankasvattaminen mahdollistuisi. Tässä on ympäristöministeriöllä ja maa- ja metsätalousministeriöllä hyvin erilaiset näkemykset, ja se, mikä pystyy tapahtumaan vaikkapa Ruotsin puolella samassa Itämeressä, ei pysty tapahtumaan Suomen puolella meidän ylikireiden EU-tulkintojen vuoksi. Kysyn: tapahtuuko tässä liikkuja ja milloin? 

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Kestävä kalatalous on kaiken perusta. Kalastusta pitääkin säädellä — totta kai, valvonta on tärkeää — mutta Suomessa ammattikalastus on todella kovissa vaikeuksissa tällä hetkellä kannattavuuden takia, ja nuoria ei saada tulevaisuudessa kalastajiksi kovinkaan herkästi. Varsinkin meillä tuolla Lounais-Suomessa Kustavin tienoilla tilanne on aika vaikea ja on se ympäri Suomen muuallakin. On tärkeää, että kohtuuttomia säädöksiä ei lisätä. Byrokratiaa pitää kyllä kohtuullistaa. 

Suomessa kalastajat ovat hyvin vastuuntuntoisia. Kysynkin ministeriltä: miten Suomessa esimerkiksi ammattikalastajat ovat noudattaneet näinä vuosina ohjeistuksia? Käsittääkseni ihan kirjaimellisesti. Ja niin ei välttämättä ole muualla, jos sitä vertailee. Tämän vuoksi on tietysti tärkeää, että sitä valvontaa säädellään niin, että jos on ohjeistukset, niin niitä noudattavat kaikki. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! On tietysti kannatettavaa, että tasapuolinen kohtelu on koko EU:n tasolla, ja Suomessahan me ollaan tietysti tunnollisia. Meillä ovat nämä valvontasäädökset, ja viranomaiset tekevät hyvää työtä. Siinä mielessä toivon, että tässä tätä byrokratiaa ei sen enempää tämän myötä tulisi. Tätä sitten toki valiokunnassa pohditaan ja kuullaan. Olen tässä samaa mieltä kuin Kalmari — ja Elomaakin mainitsi — että ammattikunta pienenee ja virkoja tähän valvontaan tuskin tarvitsee sen enempää lisätä. 

Silakasta mainittiin. Taivassalossa kun silakkaa pöytään päivittäin tuodaan, niin silakan kunto on erinomainen tällä hetkellä. Tehdyt toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta. Mutta kuten tässä esityksessäkin todetaan, niin ehkä selkeys ja kriteerit kannattaa huomioida sitten tämän eteenpäinviemisen kohdalla. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille erittäin hyvistä huomioista ja tärkeistä nostoista ja myöskin kysymyksistä. 

Ensinnäkin edustaja Elo aloitti täällä nostamalla esille tärkeän huolen kalakantojen kestävästä kalastuksesta. Suomihan on alleviivannut yhteisessä kalastuspolitiikassa nimenomaisesti sitä, että noudatetaan tieteellistä neuvoa, ja oikeastaan edustaja Auttokin tähän viittasi. Yhteisen tieteellisen neuvon noudattaminen ja sillä perusteella toimiminen esimerkiksi näissä kalastuskiintiöissä viime syksynä nimenomaisesti pelastivat Suomen siltä, että meillä ei tullut totaalista silakan kalastuskieltoa, vaan me pystyimme osoittamaan, että juurikin nämä tieteelliset neuvot mahdollistavat sen, että pystymme silakan kalastusta edelleenkin jatkamaan. Toki jonkun verran kiintiöitä laskettiin, mutta siinä huomioitiin myöskin sosiaalinen kestävyys, mikä tarkoittaa siis sitä, että myöskin ne henkilöt, jotka saavat kalastuksesta elantonsa, selviävät sitten näitten muuttuneitten kiintiöitten kanssa. Voi sanoa, että se viime syksyn yhteinen neuvottelu oli kyllä varsinainen suomalaisten asiantuntijoitten voimannäyte, ja Suomi oli Baltfishissä tässä erittäin ratkaisevassa roolissa. 

Edustaja Kalmari nosti esille myöskin tärkeitä kysymyksiä tästä asianomaisesta säännöksestä ja näistä muutoksista, mitä lainsäädäntöön on tulossa. Meillähän näitten säännösten noudattamista tällä hetkellä valvoo Varsinais-Suomen ely ja myöskin Rajavartiolaitos, ja Ruokavirasto on taas sitten se taho, joka määrää hallinnollisia seuraamuksia, jos näitten säännösten vastaisesti toimitaan. Täällä esityksessä todetaan sivulla 11, että tällä esityksellä ei arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia, ja nimenomaisesti täällä on todettu, että nämä käsiteltävät tapaukset vaihtelevat noin 150—250 tapauksen välillä ja tällaisia vakavia tapauksia on noin 1—3 vuodessa. Tästä varmasti sitten valiokunnassa voitte vielä tarkemmin kysyä. 

No, sitten edustaja Autto myös viittasi näihin pohjoisen jokien lohikantojen sääntelyyn. Tässähän me yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa teemme yhteistyötä näitten sääntelyjen osalta, koska nämähän ovat niitä niin sanottuja rajajokia, jotka sitten… Tämä kalastusalue viittaa molempien maitten sääntelyyn ja myöskin viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Edustaja Hoskonen täällä myöskin kysyi näitten jokien sääntelyn perään. Tämä todellakin perustuu ihan siihen yhteistyöhön, mitä me teemme Norjan ja Ruotsin kanssa. 

Mutta sitten kalastuspolitiikka: Kalastuspolitiikkahan on EU:ssa yhteistä kalastuspolitiikkaa, ja se on ollut ensimmäisen kerran Rooman sopimuksessa, sitä on uudistettu Lissabonin sopimuksessa 2013, eli tämä ei ole aivan uusi asia, että näitä kalastusasioita yhdessä katsotaan. On todettu, että yhteisellä kalastuspolitiikalla halutaan varmistaa kalastuksen ja vesiviljelyn toisaalta ekologinen mutta myöskin taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys pitkällä aikavälillä, ja siksi näistä kiintiöistä aina neuvotellaan. Voisi sanoa, että lokakuun neuvosto on aina se niin sanottu kalastusneuvosto, jossa oikein erittäinkin tarkasti nimenomaisesti näistä kiintiöistä, jotka liittyvät niin Itämereen kuin myöskin sitten myöhemmin toisessa kokouksessa Atlantin kalastukseen, käydään joka vuosi jäsenmaitten kesken tätä neuvottelua. Tässä voi sanoa, että Itämeren osalta on se hyvä puoli, että kun siellä nyt esimerkiksi viimeksi hyvin herkällä korvalla kuultiin sitä, mitä Baltfishissä oltiin ensin jäsenmaitten kesken löydetty kompromissina, niin sitä sitten haluttiin myöskin neuvostossa mahdollisimman pitkälle noudattaa. Ja sanoisin, että tämä kalastuspolitiikka on juurikin tällaista yhteistä, eli sovitellaan yhdessä, ja toisaalta nimenomaisesti ajatellaan, että meidän pitää pystyä kestävällä tavalla meidän kalakannoista huolehtimaan, mutta toisaalta myöskin sitten meillä on kalastajia ja kalastuselinkeinosta leipänsä saavia, joitten tilanteesta pitää myös pitää huoli. 

No, sitten edustaja Elomaa kysyi juurikin näitten säännösten noudattamisesta. Tämä lainsäädäntö on osa sitä, että nimenomaan pyritään varmistamaan se valvonta ja myöskin sitten se noudattaminen, eli tällä juurikin pyritään siihen, että nimenomaan minkäänlaisia vapaamatkustajia tai laittomia kalastajia ei olisi. 

Arvoisa puhemies! Käsittääkseni suurin piirtein nyt vastasin niihin kysymyksiin, mitä tämän asian osalta oli esitetty. — Anteeksi, edustaja Kalmari kysyi vielä kalankasvatuksesta. Tästähän hallitusohjelmassa on myöskin kirjaukset siihen, että me pyrimme nimenomaisesti kotimaisen kalan käyttöä lisäämään ja myöskin sitten sitä, että sitä saadaan ruokapöytiin enemmän. Se on erittäin terveellistä, ja voi sanoa, että se on siinä mielessä myöskin terveyspolitiikkaa.