Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä tosiaan tekemäni lakialoite siitä, että Malmin lentokentän alue niittyineen, kaikkine päivineen kokonaisuudessaan liitettäisiin osaksi Sipoonkorven kansallispuistoa. Tämä lakialoite on täysin samansisältöinen kuin edustaja Biaudet’n viime kaudella tekemä lakialoite, jota silloin ei ehditty käsitellä, koska hallituskausi loppui kesken.  

No, äkkiseltään saattaa tulla mieleen, että mitä ihmeen järkeä on siinä, että toimiva lentokenttä liitettäisiin osaksi kansallispuistoa — sehän kuulostaa ihan järjettömältä — mutta itse asiassa se ei ole niin järjetöntä kuin miltä se kuulostaa, koska täällä Malmin lentokentän alueella, silloin kun siellä vielä lentotoiminta jatkui, tämä lentotoiminta, siis ihmisen toiminta, ylläpiti siellä aivan poikkeuksellisen hienoa luontoympäristöä. Siellä oli paljon lajeja. Se niittyalue niitettiin. Ihmiset niittivät sen sen takia, että se ei pääse kasvamaan, että lentokoneet pääsevät nousemaan siitä. Tämä niitto köyhdytti sitä ja ylläpiti sitä niittyä, joka on itse asiassa jääkauden ajoilta saakka, arvoisa puhemies, säilynyt siellä. Se on tämmöinen pieni saareke, jossa jääkauden aikainen luontotyyppi on säilynyt. Ja koska siellä eivät ihmiset kulkeneet, niin eläimet saattoivat siellä aika häiriintymättömästi sitten elää. Tämä lentomeluhan, jota nyt siellä jonkun verran oli, ei häiritse hyönteisiä. Siellä oli tämmöinen direktiivilaji kuin viheryökkönen, jonka esiintymispaikkojen vaarantaminen EU:n direktiivin perusteella on kielletty. Sitten siellä on kimolepakko, useita lepakkolajeja. Kimolepakko on niistä kaikkein harvinaisin, äärimmäisen uhanalainen laji sekin. Se elää sen takia, koska siellä on paljon näitä hyönteisiä — lepakoille ikään kuin pöytä oli katettu — ja lepakot viihtyivät siellä. No, siellä on muitakin lajeja. Tanja Karpelan koirat, jotka on koulutettu tähän tehtävään, löysivät sieltä liito-oravien papanoita. Ne aistinvaraisesti nähtiin, että kyllä siellä oli niitä papanoita ja koloja ja pesiä puissa. No, mitä Helsingin kaupunki teki? Sinne kaatamaan metsää tulivat Staran työntekijät, jotka sattumalta menivätkin väärään osoitteeseen ja kaatoivat nämä liito-oravien puut. No, nyt ei ole liito-oravia Malmilla enää. Siitä ongelmasta päästiin.  

Nämä kaikki seikat eivät painaneet mitään silloin, kun Helsingin kaupunki teki tämän valitettavan päätöksen, että Malmin lentokenttään vedetään rastit päälle ja siitä tehdään asuntoja ihmisille, noin 25 000 ihmistä oli tarkoitus sinne majoittaa. No, nythän on käynyt ilmi — tai ei se ole käynyt ilmi, kyllä se on tiedetty jo aikaa sitten — että se maa on täysin rakentamiseen sopimatonta. Se on sulfidisavea. Sinne joudutaan paaluttamaan teräsbetonia sillä tavoin, että se riittäisi tästä paikasta Souliin ja takaisin, jos ne betonipaalut laitettaisiin peräkkäin. Kaiken lisäksi tämä teräsbetoni ei kestä siellä, koska sulfidisavi muuttuu kosketuksessa ilman kanssa rikkihapoksi, joka syövyttää tätä. No, miten ilmastopäästöt tästä Helsingissä? Kun kysyin siitäkin, minulle sanottiin, että eivät nämä teräsbetonipaalujen valmistamisesta koituvat ilmastopäästöt tule Helsingin taseeseen, koska sitä sementtiä ei tehdä Helsingissä vaan se tehdään muualla, jolloin se kohdistuu sinne muualle. Aivan uskomatonta, aivan uskomatonta.  

No, nyt mennään vähän tästä... Pahoittelen, arvoisa puhemies, vähän harhauduin tästä itse asiasta, koska ajatus on se, että Sipoonkorven kansallispuistosta, joka nytkään ei ole täysin yhteinen alue, vaan siellä on siis tällaisia hyvin arvokkaita luontotyyppejä — osa on ripoteltu, osa yhtenäistä, osassa on väliä. Siitä kansallispuistosta on noin viisi kilometriä matkaa sinne Malmin lentokentälle. Se, että Malmin lentokentän alue liitettäisiin osaksi sitä kansallispuistoa, tarkoittaisi sitä, että myös ilmailutoiminta siellä voisi jatkua. Yksi kiitotie voitaisiin pitää auki. [Mikko Lundén: Erinomaista!] Erittäin harvinaiset luontotyypit, erittäinkin uhanalaiset lajit, voisivat säilyä siellä, ihmisen toiminta jatkuisi. Sinne voitaisiin luoda tämmöisen ilmailuosaamisen klusteri, joka siellä jo oli muodostumassa mutta joka nyt sieltä on valitettavasti hävinnyt, ja kaikki tämä tapahtuisi niin, että se koko alue, ne niityt, olisi osa kansallispuistoa. Voitaisiin säilyttää tämä sadan hehtaarin yhtenäinen niittyalue, joka on koko eteläisen Suomen mittakaavassa aivan poikkeuslaatuinen. Siellä ovat linnut, muuttolinnut, jotka levähtävät siinä. Ne voivat käyttää sitä. Se on aivan poikkeuslaatuinen alue.  

Nyt meillä on tässä salissa ja valiokunnassa mahdollisuus käsitellä tämä aloite ja katsoa sitä — ei vain sitä, miltä se alun perin voi näyttää, nopeasti kun katsoo, että hyvänen aika, lentokenttä osaksi kansallispuistoa, ei mitään järkeä. Itse asiassa se on hyvin järkevä ajatus. Siinä on paljon järkeä. Toivon, että tässä salissa, ja tiedänkin, että valtaosa puolueista suhtautuu tähän kiihkottomasti, analyyttisesti, järkiperusteisesti ja argumentoivat faktoin, niin kuin minäkin teen, mutta sitten meillä on valitettavasti tiettyjä puolueita, jotka Helsingin valtuustossa ovat kokonaisuudessaan äänestäneet Malmia vastaan. Toivon, että tässä salissa järki on palannut tähän ja voidaan suhtautua analyyttisesti ja kiihkottomasti näihin asioihin ja katsoa vain sitä, mitkä ovat ne faktat, ja jos joku haluaa vastustaa tätä, niin argumentoi sitten vastaan faktoin, ei tunteeseen, ideologiaan perustuen. — Kiitos, arvoisa puhemies.  

Kiitos, arvokas puhemies! Luonto ja ympäristö ovat hyvin tärkeä osa hyvinvointiamme ja tulevaisuuttamme. Käsittelyssä oleva lakialoite Sipoonkorven kansallispuiston laajentamisesta on esimerkki siitä, miten voimme konkreettisesti edistää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja samalla rakentaa kestävää yhteiskuntaa.  

Tässä aloitteessa esitetään Malmin lentokentän niittyalueiden ja niiden ympäristön liittämistä Sipoonkorven kansallispuistoon. Kyse on siitä, että säilytämme ja suojelemme sellaista luontoa, jota ei voi korvata.  

Luonnon monimuotoisuus on turvattava — se on lähtökohta — ei pelkästään lakialoitteilla vaan myös teoilla. Aloitteessa tuodaan esille, kuinka alueella on erityisen arvokkaita uhanalaisia niittytyyppejä, monipuolinen eläinlajisto sekä ainutlaatuinen lepakkokanta. Nämä alueet tarjoavat ihmisille myös mahdollisuuksia virkistykseen, luontoharrastuksiin ja tutkimukseen keskellä pääkaupunkia. Tällaisia yhdistelmiä ei synny helposti, eikä niitä saa varta vasten rakentamalla. Vastuuttomalla toiminnalla ne voidaan tuhota hetkessä, ja siksi päätöksissä on painotettava ympäristön arvoa.  

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite liittyy olennaisesti siihen, millaisen ympäristön jätämme lapsille ja nuorille. Helsingin Sanomat uutisoi jälleen valtionvelan suuruudesta yksittäisen kansalaisen näkökulmasta, siis siitä, kuinka jokainen suomalainen syntyvä lapsi saa meiltä lahjaksi hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palvelut ja yli 40 000 euroa velkaa. Pelkän talouskeskustelun lisäksi meidän pitäisi puhua myös siitä luontovelasta, jonka me jätämme tuleville sukupolville. Sitä velkaa ei makseta korkoineen, vaan sen seuraukset näkyvät luonnon muutoksena, katoavina lajeina eli ympäristöjen köyhtymisenä.  

Arvoisa puhemies! Tässä aloitteessa esitetty suojelutoimi on investointi tulevaisuuteen. Se kertoo siitä, että emme ajattele luontoa pelkkänä esteenä rakentamiselle. Luonto on meille voimavara, joka tukee ihmisten hyvinvointia ja ekologista tasapainoa. Näillä toimilla edistämme luontotavoitteiden saavuttamista. Meillä on velvollisuus ottaa vakavasti luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Siksi kannatan lämpimästi tätä lakialoitetta. — Kiitos, arvoisa puhemies.  

Kunnioitettu rouva puhemies! Kiitoksia edustaja Kalevalle tästä lakialoitteesta. Todella tärkeä lakialoite. Ja tosiaan viime vaalikaudella edustaja Biaudet, RKP:n edustaja, teki tämän samantyyppisen lakialoitteen. Se sai 56 nimeä lakialoitteeseen, ja harmillisesti sitä ei ehditty käsittelemään. Toivottavasti tämä edustaja Kalevan lakialoite ehditään käsittelemään asianmukaisesti. Helsinkiläistä ja oululaista kokoomuksen kansanedustajaa, samoin kuhmolaista keskustalaista kansanedustajaa kiinnostaa Malmin lentokenttä ja lentokentän harvinaislaatuinen luontoalue. Meitä yhdistää luonnonsuojelu — luonnonsuojelu pääkaupungissamme, maan pääkaupungissa Helsingissä. 

Niin kuin edustaja Kaleva totesi, tämä pitää käsitellä kiihkottomasti ja järkiperusteisesti — asiantuntevasti, niin kuin edustaja Kaleva tämän lakialoitteen esitteli. Ihan muutamalla sanalla, kun tämä on ollut niin tärkeä itsellenikin aiheena viime vaalikaudella, kun tätä asiaa käsiteltiin: Tämä Malmin lentokenttä ei ole pelkästään lentokenttä vaan luontoarvo monessa mittakaavassa. Malmin lentokenttä ei ole vain vanha kiitorata ja muutama rakennus. Se on osa suomalaista ilmailuhistoriaa, se on osa Helsinkiä ja ennen kaikkea osa meidän tulevaisuuttamme, jos vain niin haluamme. Tätä kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta on käytetty siviili-ilmailuun jo vuodesta 1936 lähtien. Malmin lentokenttä on Euroopan parhaiten säilyneitä 1930-luvun lentokenttiä, ja se on valittu useaan otteeseen maailman uhanalaisimpien kulttuuriperintökohteiden joukkoon. Sillä ei ole väliä, olemmeko me ilmailun harrastajia vai emme, mutta Malmin lentokenttä kuuluu kaikille suomalaisille. 

Mutta kyse ei ole pelkästään historiasta. Malmi on toimiva, nykyaikainen, elinvoimainen kenttä, — jos sitä halutaan kehittää — jota ovat käyttäneet lentokoulut, pelastus-, viranomaisliikenne, ensihoitolennot sekä tuhannet yleisilmailijat. Jos ja kun tätä Malmin lentokentän lentotoimintaa on ajettu alas, niin se ei ole ainoastaan kulttuurillinen tappio vaan myös käytännöllinen virhe. Lentokoulutus ei kyllä katoa mihinkään tästä maasta vaan siirtyy muualle, kauemmas, usein epätarkoituksenmukaisiin paikkoihin, kauemmas pääkaupungista Helsingistä, suuremmilla kustannuksilla ja suuremmilla ympäristökuormituksilla. 

No, monet haluavat rakentaa nyt tämän Malmin lentokentän päälle asuntoja. Aika hyvin edustaja Kaleva tässä huomioi sen, että kun kyseessä on tämmöinen savipitoinen maasto, — puhuitte sulfidisavesta ja ansiokkaasti toitte esille sen, miten paljon sitä kyseistä aluetta pitää paaluttaa — niin onkohan näitä hiilijalanjälkiä mitattu ja laskettu, miten paljon ympäristöpäästöjä siitäkin syntyy, kun kyseistä aluetta lähdetään paaluttamaan betonirakentamisen alle. 

Rouva puhemies! Ehkä kysyn: Onko oikea ratkaisu purkaa tämmöinen ainutlaatuinen toimiva infrastruktuuri lentokentän osalta? Onko ratkaisu tosiaan se, että lähdetään niitä luontoarvoja ajamaan alas betonirakentamisen alle? Niin kuin tässä jo aikaisemmissa puheenvuoroissa on tullut esille, kyseisellä alueella on hyvin harvinaislaatuinen luontoniittyalue, perhoslajeja asiantuntijoitten mukaan huomattavasti, ja kyllä se mieltä harmittaa ja sydämelle käy, että kyseiseltä alueelta nytten, oliko näin, että viime syksynä hakattiin metsäaluetta, jossa pesi liito-oravia. Kun me puhumme luontoarvoista, puhumme luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta ja kehittämisestä ja tämmöisistä asioista käydään keskustelua tässä salissa, niin toivoisin, että myös vihreät ja vasemmistoliitto, jotka ovat osallistuneet Helsingin kaupungin päätöksenteossa tämän Malmin lentokentän päättämiseen, olisivat täällä käymässä keskustelua lakialoitteesta, että totisesti Sipoonkorven kansallispuistoa laajennettaisiin Malmin lentokentälle asti. [Atte Kaleva: Erittäin hyvä puheenvuoro! — Mikko Lundén: Oli kyllä!] 

Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Sananen vihreiden äänestyskäyttäytymisistä. Puheissaan he korostavat luonnonsuojelua, mutta kun olisi tekojen aika, runnotaan läpi hanke, joka tuhoaa uhanalaisten lajien elinympäristön. Otan pienen lainauksen, puhutaan Malmin lentokentästä: ”Taistelu kentästä jatkuu, kiitotie on edelleen paikallaan. Toivottavasti tulevat päättäjät ovat edeltäjiään viisaampia ja Malmin lentokenttä jatkaa tehtäväänsä joskus tulevaisuudessa. Lentäkää turvallisesti, eläköön Malmi!” Näin sanaili Malmin lentoaseman kenttäpäivystäjä Pekka Aakko radioliikenteen viimeiset sanat vuonna 21. 

Meillä on täällä lähetekeskustelussa Atte Kalevan lakialoite laiksi Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamisesta Malmin lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueilla. Otin tämän puheenvuoron, sillä olen yksi aloitteen allekirjoittajista, ja kannatan Helsinki-Malmin lentokentän palauttamista lentokäyttöön. Olen tästä itsekin kirjoittanut mediassa. Tämä on ihan käsittämätöntä, mitä tässä maassa tapahtuu. 

Esityksessä ehdotetulla lailla on tarkoitus muuttaa Sipoonkorven kansallispuiston rajausta. Aloitteessa rajausta muutettaisiin siten, että kansallispuistoon liitettäisiin niin sanottu Malmin lentokentän alue, sen uhanalaiset niityt ja ympäristön metsäalueet sekä Longinojan valuma-alueet, noin 169 hehtaaria. Malmin lentokentän alue, sen uhanalaiset niityt ja ympäristön metsäalueet sekä Longinojan valuma-alueet muodostavat kokonaisuutena lukuisia uhanalaisia eläinlajeja suojelevan sekä uhanalaisia niittyluontotyyppejä käsittävän monipuolisen kokonaisuuden. Kansallispuistoon liitettävä alue suojelisi ja säilyttäisi Malmin lentokentän arvokkaat, aromaiset, uhanalaiset niityt ja muut luontoarvot jatkamalla ilmailutoimintaa, joka on synnyttänyt niityt ja ylläpitänyt niitä jo 90 vuotta. 

Arvoisa puhemies! Malmin lentokenttä palveli Helsingin päälentoasemana lähes 20 vuotta. Vuonna 1938 virallisesti käyttöön vihityn lentokentän avajaisia todisti muun muassa marsalkka Mannerheim. Viime ajat se on ollut kuitenkin julkisuudessa näkyvä kiistanaihe. Helsingin kaupunki suunnittelee muuttavansa Malmin lentokentän uudeksi asuinalueeksi. Asuntoja on tarkoitus rakentaa noin 25 000 ihmiselle, ja rakentaminen jatkuisi ainakin 2040-luvulle. Helsinki irtisanoi vuonna 2018 Malmin lentokenttäyhdistyksen vuokrasopimuksen. Lentokenttäyhdistys olisi halunnut jatkaa toimintaa kentällä. Viimeinen kone nousi Malmin kentältä maaliskuussa 21. 

Huoltovarmuuden näkökulmasta on täysin mielisairasta nykyisessä maailmantilanteessa tuhota tämä kenttä. Päätös olisi tullut kumota viimeistään Ukrainan sodan alettua. 

Perussuomalaiset asettui puolueena tukemaan Malmin lentoaseman säilyttämistä jo vuonna 2016. Puolue näkee lentoaseman säilyttämisen erityisen tärkeänä erityislaatuisen luontonsa ja ilmailuelinkeinojen tulevaisuuden näkökulmasta sekä myös viranomais- ja harrastustoiminnan puolesta. Lentokentästä luopumisella hukataan kulttuuriperintöä, lentokoulutusta, varalaskukenttä ja osa huoltovarmuutta. 

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä taas jätti vuonna 2021 palautusehdotuksen Malmin lentokentän kaavaa koskien. Palautusesityksen tehneistä valtuustoryhmistä perussuomalaiset oli ainoa, joka äänesti yhtenäisesti Malmin lentokenttäalueen luontoarvojen ja ilmailutoiminnan säilyttämisen puolesta. Valitettavasti perussuomalaisten vaatimukset kaikuivat kuuroille korville ja enemmistö Helsingin kaupunginvaltuutetuista äänesti lentokentän ja virkistysalueen tuhoamisen puolesta. Myöhemmin samana vuonna, 21, perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä esitti kuntalaisäänestyksen järjestämistä Malmin lentokentästä kaupunginvaltuuston kokouksessa. Kaupunginvaltuuston enemmistö torppasi Jussi Halla-ahon tekemän esityksen äänin 53—29. 

Arvoisa puhemies! Malmin lentokentästä luopuminen asuinrakentamisen vuoksi on kyseenalaista. Vielä kummallisempaan valoon päätöksen asettaa vastikään toukokuussa julkaistu uutinen. Yle uutisoi, kuinka Helsingin kuntapoliitikot etsivät keinoja herätellä rakennusyhtiöitä tarttumaan Malmin lentokentän asuntorakennushankkeisiin. Malmin tulevan keskustan hintataso uhkaa nousta niin korkeaksi muuhun Malmiin verrattuna, että asunnot eivät käy helposti kaupaksi. Hinta on karkaamassa muun muassa pysäköintivelvoitteiden ja talojen kalliiden perustamiskustannusten takia. Rakennuttajilta on tullut Helsingin kaupunkiympäristölautakuntaan viestiä, että heitä ei kiinnosta rakentaa Malmin kentän aluetta. Rakennusyhtiöt laskevat tällä hetkellä, että Malmin uusien asuntojen neliöhinta voi nousta 5 500 euroon, kun ympäröivillä alueilla vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat vain puolet siitä. 

Luen tästä puhelimesta pienen tekstin: ”Malmin paalutukseen tarvittaisiin yli 14 000 kilometriä teräsbetonipilareita. Paalujen valmistamisesta hiilidioksidipäästöjä syntyy yli 350 000 tonnia. Lisäksi kasvihuonekaasuja tulee paalujen asennuksesta ja alueen puhdistamisesta. Paalujen kustannukseksi arvioidaan jopa 470 euroa kerrosneliömetriä kohti. Tämä nostaisi sadan neliön perheasunnon hintaa 47 000 euroa.” Täytyy sanoa, että onhan tämä aika surkuhupaisa näytelmä. Ensin rynnätään tuhoamaan ainutlaatuinen ihmisten ja muiden eliöiden hyödyntämä alue rakentamisen nimissä. Sitten vasta aletaan ihmettelemään, että rakentaisiko tähän nyt joku jotakin. Helsingin Vihreät näytti Malmin luontoarvoille keskisormea. 

Arvoisa puhemies! Kiitos lakialoitteen tekijälle. Hienoa, että tämä asia nostettiin keskusteluun. Tämä todistaa vihreiden kauniit puheet täysin luontoarvojen vastaisiksi. Täällä salissa ei ole vihreistä ainuttakaan puolustamassa nyt luontoarvoja. Vihreät kohkaavat ennallistamisesta, ja mielestäni ennallistaminen tulisi aloittaa Malmilta ja palauttaa se siihen 50-luvun loistoonsa. 

Arvoisa puhemies, kiitoksia, ja eläköön Malmi. 

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on siis lakialoite laiksi Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamisesta Malmin lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueilla. Haluan kiittää suuresti arvostamaani edustaja Kalevaa tästä aloitteesta. 

Malmin lentokenttä ei ole vain historiallinen ilmailupaikka. Se on poikkeuksellinen esimerkki siitä, miten maamme pääkaupungissa on edelleen pystytty säilyttämään luonto ja asuminen sopusoinnussa. Lentokentän lähes 90 vuoden ajan jatkunut ilmailutoiminta on synnyttänyt ja ylläpitänyt ainutlaatuisia aromaisia niittyjä, joita ei ole syntynyt sattumalta, vaan juuri ihmistoiminnan ja luonnon herkässä tasapainossa. 

Ehdotettu alue, joka voitaisiin liittää osaksi Sipoonkorven kansallispuistoa, kattaa noin 100 hehtaaria näitä harvinaisia niittyalueita. Näillä niityillä elää useita uhanalaisia lajeja, ja ne ovat äärimmäisen arvokkaita. Ne ovat tilaa, valoa ja elämän monimuotoisuutta suurkaupungin kupeessa. Tätä erityislaatuista ympäristöä ei voida säilyttää pelkästään suojelemalla. Se vaatii hoitoa, jatkuvuutta, ja siksi ilmailutoiminnan säilyttäminen on ratkaisevaa. Juuri se on ylläpitänyt näitä elinympäristöjä tähänkin asti. Ilmailutoiminnalle osoitetut alueet ja rakennukset eivät ole vain rakennuksia, vaan ne ovat osa maisemaa, osa elävää perintöä ja historiaa. Tämän lisäksi Malmin kenttäalue toimii monille ihmisille tärkeänä luontoharrastus- ja virkistäytymispaikkana. Se on paikka, jossa luonto ja ihmisen läsnäolo eivät ole toistensa vastakohtia, vaan täydentävät toisiaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Valitettavasti, jos olen — ja olen — oikein käsittänyt, Helsingissä erityisesti vihreät haluavat rakentaa tämän historiallisen ja arvokkaan alueen täyteen asuinrakennuksia. Sen myötä menettäisimme tärkeän luontoympäristön, joka tuhottaisiin betonikuutioilla. Lentotoiminta, luonto ja eläimet korvattaisiin ihmismassoilla ja rakennuksilla. 

Alueen ylläpito on mahdollista toteuttaa tavalla, joka ei aiheuta valtiolle merkittäviä lisäkustannuksia ja kansallispuistoon liitettävän uuden alueen myötä. Tästä syystä esityksen ei arvioida aiheuttavan valtiontalouteen pysyviä tai merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, joten se on myös sen vuoksi erityisen kannatettava. 

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän vielä edustaja Kalevaa tästä loistavasta aloitteesta luonnon ja lentotoiminnan puolesta. — Kiitos. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos kaikille edellisille puhujille. Tässä on erittäin hyviä puheenvuoroja käytetty, edustajat Hänninen, Kettunen, Mäenpää, Lundén, todella hyviä puheenvuoroja. Ja kiitoksia kaikille niille edustajille, jotka allekirjoittivat tämän aloitteen ja jotka muuten tukevat sitä. 

Tässä on vaarana nyt se, että koska tämä asia on päässyt näin pahasti politisoitumaan ja tästä on tällä tavalla tullut arvovaltakysymys Helsingin kaupunginvaltuustossa... Kaikki järkiargumentit puoltavat sitä, että Malmilla lentotoiminta säilyisi. Sinne oltaisiin silti voitu rakentaa 10 000—15 000 ihmiselle asunnot, niin että se lentotoiminta olisi kyennyt siellä jatkumaan. Se ei käynyt. Se lentotoiminta piti saada sieltä seis. No, nyt rakennusliikkeet eivät halua rakentaa sinne, koska se kerta kaikkiaan, niin kuin täälläkin todettiin monessa puheenvuorossa, on liian kallista. Se maapohja ei sovellu rakentamiseen, mutta siltikään sitä lentotoimintaa siellä ei voida uudelleen käynnistää, koska siitä on Helsingissä päässyt muodostumaan tämmöinen arvovaltakysymys, jossa ovat olleet vihreät isona valtuustoryhmänä — valitettavasti myös kokoomuspuolueista on ollut valtuutettuja, jotka ovat Malmia pyrkineet tuhoamaan. Siinä on unohdettu faktat kokonaan. Tehtiin tämmöinen kuntalaisaloite, jossa vaadittiin, että järjestettäisiin äänestys, siis kansanäänestys, Helsingissä siitä, saako Malmilla lentotoiminta jatkua vai ei. Sen allekirjoitti niin moni, että se tuli sinne meidän valtuuston käsittelyyn, mutta siellä se hylättiin. Valtuutetut eivät uskaltaneet järjestää sitä kuntalaisäänestystä, joka olisi ollut vain neuvoa-antava, ei sitova. He eivät uskaltaneet järjestää sitä äänestystä, koska he pelkäsivät, että se tulos olisi ollut se, että valtaosa helsinkiläisistä olisi toivonut, että Malmilla lentotoiminta olisi voinut jatkua ja sitä kautta nämä erittäin arvokkaat luontoarvot säilyä. Sitä ei uskallettu ottaa äänestykseen. 

Tämä on kaiken kaikkiaan ollut hyvin surullinen näytelmä — voisi jopa sanoa, että tragikoominen farssi — Malmin ympärillä, joka on saanut hyvin ikäviä piirteitä ja jossa faktat on unohdettu tyystin, terve järki on unohdettu tyystin, jopa luontoarvot on unohdettu. Minuakin syytettiin siellä, eräs vihreitten varavaltuutettu syytti, että on tämä nyt aika erikoista, että kokoomuslainen valtuutettu täällä nyt sitten yhtäkkiä on keksinyt luontoarvot. Pyysin vastauspuheenvuoroa ja sanoin, että on se kieltämättä hyvin erikoista, että Helsingin kaupunginvaltuuston salissa kokoomuslainen valtuutettu joutuu taistelemaan luonnon puolesta vihreitä vastaan — erittäin poikkeuksellinen tilanne. No, se on tätä nyt, mitä se on. Nyt meillä on tässä salissa ja tässä talossa mahdollisuus korjata ne suuret virheet, mitä Helsingin kaupunginvaltuusto on lyhytnäköisyydessään tekemässä. Olen täysin varma siitä, että jälkipolvet, kun he miettivät tätä aikaa, tätä hullutusta, ajattelevat, että mikä ihme niitä Helsingin päättäjiä silloin on vaivannut, kun he ovat tämän arvokkaan, kulttuurihistoriallisesti korvaamattoman arvokkaan, luontoarvoiltaan erittäin arvokkaan, toimivan lentopaikan pistäneet kiinni ja pyrkivät rakentamaan sinne sulfidisaven päälle joitain ihme asuntoja. Ei mitään järkeä. Tässä ei ole mitään järkeä. 

Toivon ja uskon, että tässä salissa järki voittaa ja pystymme käsittelemään tätä faktapohjaisesti, asiallisesti, analyyttisesti ja siten, että Malmi kokonaisuudessaan arvokkaine niittyalueineen liitetään Sipoonkorven kansallispuistoon ja lentotoiminta siellä edelleen voi jatkua. — Kiitos.