Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä tosiaan tekemäni lakialoite siitä, että Malmin lentokentän alue niittyineen, kaikkine päivineen kokonaisuudessaan liitettäisiin osaksi Sipoonkorven kansallispuistoa. Tämä lakialoite on täysin samansisältöinen kuin edustaja Biaudet’n viime kaudella tekemä lakialoite, jota silloin ei ehditty käsitellä, koska hallituskausi loppui kesken.
No, äkkiseltään saattaa tulla mieleen, että mitä ihmeen järkeä on siinä, että toimiva lentokenttä liitettäisiin osaksi kansallispuistoa — sehän kuulostaa ihan järjettömältä — mutta itse asiassa se ei ole niin järjetöntä kuin miltä se kuulostaa, koska täällä Malmin lentokentän alueella, silloin kun siellä vielä lentotoiminta jatkui, tämä lentotoiminta, siis ihmisen toiminta, ylläpiti siellä aivan poikkeuksellisen hienoa luontoympäristöä. Siellä oli paljon lajeja. Se niittyalue niitettiin. Ihmiset niittivät sen sen takia, että se ei pääse kasvamaan, että lentokoneet pääsevät nousemaan siitä. Tämä niitto köyhdytti sitä ja ylläpiti sitä niittyä, joka on itse asiassa jääkauden ajoilta saakka, arvoisa puhemies, säilynyt siellä. Se on tämmöinen pieni saareke, jossa jääkauden aikainen luontotyyppi on säilynyt. Ja koska siellä eivät ihmiset kulkeneet, niin eläimet saattoivat siellä aika häiriintymättömästi sitten elää. Tämä lentomeluhan, jota nyt siellä jonkun verran oli, ei häiritse hyönteisiä. Siellä oli tämmöinen direktiivilaji kuin viheryökkönen, jonka esiintymispaikkojen vaarantaminen EU:n direktiivin perusteella on kielletty. Sitten siellä on kimolepakko, useita lepakkolajeja. Kimolepakko on niistä kaikkein harvinaisin, äärimmäisen uhanalainen laji sekin. Se elää sen takia, koska siellä on paljon näitä hyönteisiä — lepakoille ikään kuin pöytä oli katettu — ja lepakot viihtyivät siellä. No, siellä on muitakin lajeja. Tanja Karpelan koirat, jotka on koulutettu tähän tehtävään, löysivät sieltä liito-oravien papanoita. Ne aistinvaraisesti nähtiin, että kyllä siellä oli niitä papanoita ja koloja ja pesiä puissa. No, mitä Helsingin kaupunki teki? Sinne kaatamaan metsää tulivat Staran työntekijät, jotka sattumalta menivätkin väärään osoitteeseen ja kaatoivat nämä liito-oravien puut. No, nyt ei ole liito-oravia Malmilla enää. Siitä ongelmasta päästiin.
Nämä kaikki seikat eivät painaneet mitään silloin, kun Helsingin kaupunki teki tämän valitettavan päätöksen, että Malmin lentokenttään vedetään rastit päälle ja siitä tehdään asuntoja ihmisille, noin 25 000 ihmistä oli tarkoitus sinne majoittaa. No, nythän on käynyt ilmi — tai ei se ole käynyt ilmi, kyllä se on tiedetty jo aikaa sitten — että se maa on täysin rakentamiseen sopimatonta. Se on sulfidisavea. Sinne joudutaan paaluttamaan teräsbetonia sillä tavoin, että se riittäisi tästä paikasta Souliin ja takaisin, jos ne betonipaalut laitettaisiin peräkkäin. Kaiken lisäksi tämä teräsbetoni ei kestä siellä, koska sulfidisavi muuttuu kosketuksessa ilman kanssa rikkihapoksi, joka syövyttää tätä. No, miten ilmastopäästöt tästä Helsingissä? Kun kysyin siitäkin, minulle sanottiin, että eivät nämä teräsbetonipaalujen valmistamisesta koituvat ilmastopäästöt tule Helsingin taseeseen, koska sitä sementtiä ei tehdä Helsingissä vaan se tehdään muualla, jolloin se kohdistuu sinne muualle. Aivan uskomatonta, aivan uskomatonta.
No, nyt mennään vähän tästä... Pahoittelen, arvoisa puhemies, vähän harhauduin tästä itse asiasta, koska ajatus on se, että Sipoonkorven kansallispuistosta, joka nytkään ei ole täysin yhteinen alue, vaan siellä on siis tällaisia hyvin arvokkaita luontotyyppejä — osa on ripoteltu, osa yhtenäistä, osassa on väliä. Siitä kansallispuistosta on noin viisi kilometriä matkaa sinne Malmin lentokentälle. Se, että Malmin lentokentän alue liitettäisiin osaksi sitä kansallispuistoa, tarkoittaisi sitä, että myös ilmailutoiminta siellä voisi jatkua. Yksi kiitotie voitaisiin pitää auki. [Mikko Lundén: Erinomaista!] Erittäin harvinaiset luontotyypit, erittäinkin uhanalaiset lajit, voisivat säilyä siellä, ihmisen toiminta jatkuisi. Sinne voitaisiin luoda tämmöisen ilmailuosaamisen klusteri, joka siellä jo oli muodostumassa mutta joka nyt sieltä on valitettavasti hävinnyt, ja kaikki tämä tapahtuisi niin, että se koko alue, ne niityt, olisi osa kansallispuistoa. Voitaisiin säilyttää tämä sadan hehtaarin yhtenäinen niittyalue, joka on koko eteläisen Suomen mittakaavassa aivan poikkeuslaatuinen. Siellä ovat linnut, muuttolinnut, jotka levähtävät siinä. Ne voivat käyttää sitä. Se on aivan poikkeuslaatuinen alue.
Nyt meillä on tässä salissa ja valiokunnassa mahdollisuus käsitellä tämä aloite ja katsoa sitä — ei vain sitä, miltä se alun perin voi näyttää, nopeasti kun katsoo, että hyvänen aika, lentokenttä osaksi kansallispuistoa, ei mitään järkeä. Itse asiassa se on hyvin järkevä ajatus. Siinä on paljon järkeä. Toivon, että tässä salissa, ja tiedänkin, että valtaosa puolueista suhtautuu tähän kiihkottomasti, analyyttisesti, järkiperusteisesti ja argumentoivat faktoin, niin kuin minäkin teen, mutta sitten meillä on valitettavasti tiettyjä puolueita, jotka Helsingin valtuustossa ovat kokonaisuudessaan äänestäneet Malmia vastaan. Toivon, että tässä salissa järki on palannut tähän ja voidaan suhtautua analyyttisesti ja kiihkottomasti näihin asioihin ja katsoa vain sitä, mitkä ovat ne faktat, ja jos joku haluaa vastustaa tätä, niin argumentoi sitten vastaan faktoin, ei tunteeseen, ideologiaan perustuen. — Kiitos, arvoisa puhemies.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Hänninen.