Senast publicerat 05-06-2021 23:49

Punkt i protokollet PR 62/2019 rd Plenum Tisdag 12.11.2019 kl. 14.01—20.37

16. Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om ändring av 148 § i lagen om lantbruksföretagares olycksfall i arbetet och yrkessjukdomar

Regeringens propositionRP 42/2019 rd
Utskottets betänkandeShUB 7/2019 rd
Första behandlingen
Andre vice talman Juho Eerola
:

Ärende 16 på dagordningen presenteras för första behandling. Till grund för behandlingen ligger social- och hälsovårdsutskottets betänkande ShUB 7/2019 rd. Nu ska riksdagen besluta om innehållet i lagförslaget. 

Debatt
19.18 
Anu Vehviläinen kesk 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 7/2019 vp käsittelee maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 148 §:n muuttamista. Tässä pykälässä määritellään kokonaiskustannusten rahoituksen säädetyt prosenttiosuudet, joilla eri rahoittajaosapuolet osallistuvat maatalousyrittäjien työtapaturma- ja ammattitautivakuutusjärjestelmän kokonaiskustannusten kattamiseen. Muutokseen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. 

Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan pakollisen tapaturmavakuutuksen kokonaiskustannuksiin luetaan korvauskulut, työturvallisuuskulut ja kohtuulliset hoitokulut. Kokonaiskustannukset rahoitetaan perusturvaosuudella, maatalousyrittäjien ja apurahansaajien vakuutusmaksuosuudella, valtion osuudella ja sijoitusten tuotolla. Perusturvaosuudella katetaan sellaista sosiaalivakuutuksen etuutta, johon maatalousyrittäjällä olisi oikeus ilman maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjestelmääkin mutta joka etuusjärjestelmien ensisijaisuusjärjestyksen vuoksi maksetaan sen kautta. 

Perusturvan rahoitukseen osallistuvat perusturvan etuuksista vastaavat laitokset, Kansaneläkelaitos järjestelmästä säästyvien sairausvakuutuslain ja kansaneläkelain mukaisten etuuksien osalta ja Maatalousyrittäjäin eläkelaitos järjestelmästä säästyvien maatalousyrittäjän eläkelain mukaisten etuuksien osalta. Muut maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjestelmän kustannukset ovat lisäturvaa, joka katetaan vakuutusmaksuilla ja valtion varoin. Lisäksi valtio osallistuu välillisesti perusturvaosuuden rahoittamiseen, koska valtio vastaa sairausvakuutuslain, kansaneläkelain ja maatalousyrittäjäin eläkelain perusteella osasta Kansaneläkelaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen etuusmenoista. 

Maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen rahoittajaosapuolten rahoitusosuudet tarkistetaan määrävuosin, koska etuuksissa tapahtuvat ja niihin vaikuttavat muutokset muuttavat perus- ja lisäturvan suhdetta sekä rahoitusosuuksia. Hallituksen esityksen perusteena on viimeisin tarkistuslaskenta, jonka pohjana on Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen rekisteritiedot maksetuista tapaturma- ja ammattitautikorvauksista sekä työeläkkeistä vuonna 2018. 

Esityksen mukaan Kansaneläkelaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen rahoittaman perusturvan suhteellinen osuus järjestelmän noin 35,8 miljoonan euron kokonaiskustannuksista alenee 37 prosentista 31,6 prosenttiin ja vakuutettujen ja valtion rahoittaman lisäturvan osuus vastaavasti nousee 63 prosentista 68,4 prosenttiin. 

Kansaneläkelaitoksen osuus järjestelmän kokonaiskustannuksista alenee 27,6 prosentista 24,8 prosenttiin eli euromääräisesti noin 1 miljoonalla eurolla. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen osuus järjestelmän kokonaiskustannuksista alenee 9,4 prosentista 6,8 prosenttiin eli euromääräisesti noin 0,9 miljoonalla eurolla. Lisäturvalla rahoitettavan osuuden noustessa vakuutettujen ja valtion rahoitusosuus kasvaa. Vakuutettujen rahoitusosuus nousee 33,5 prosentista 37,3 prosenttiin eli noin 1,4 miljoonalla eurolla. Vakuutettujen rahoitusosuuden nousu aiheuttaa vakuutusmaksuun noin 15 prosentin korotustarpeen. Valtion suora rahoitusosuus nousee 29,5 prosentista 31,1 prosenttiin eli 0,5 miljoonalla eurolla. Valtion osuuden perusturvaosuudesta arvioidaan kuitenkin alenevan 1,5 miljoonalla eurolla. Kaiken kaikkiaan valtio osallistuu vuonna 2020 järjestelmän kokonaiskustannuksiin noin 16,8 miljoonalla eurolla, mikä on noin 1 miljoonaa euroa vähemmän voimassa olevan lain mukaiseen tilanteeseen verrattuna. 

Valiokunta puoltaa rahoitusosuuksien muutosten hyväksymistä esityksen mukaisina. Valiokunnan mietintö on yksimielinen. 

Riksdagen avslutade den allmänna debatten. 

Riksdagen godkände innehållet i lagförslaget i proposition RP 42/2019 rd enligt betänkandet. Första behandlingen av lagförslaget avslutades.