Arvoisa puhemies, ärade talman! Ministerit Lintilä ja Tiilikainen ovat linjanneet, että muovin käyttöä tulee rajata ja että Suomen tulisi ylittää EU:n asettama tavoite muovin vähentämisessä. 

Det här är i sig bra, eftersom plast förorenar, minskar på trivseln, utmanar olika maritima verksamhetsformer och hotar djuren och växtligheten i våra hav. Men plasten är ingen ny utmaning. Vad har regeringen gjort tills nu? 

Kysyn siksi vastaavalta ministeriltä, ja nyt en kaipaa luetteloa noista suunnitelmatalouden serkuksista, kärkihankkeista: mihin konkreettisiin toimiin hallitus on jo ryhtynyt ja tulee ryhtymään muovin vähentämiseksi? Muovin haittavaikutukset ovat jo vuosikausia olleet meillä tiedossa. Jos pohtii hallituksen toimia tällä saralla, niin tietenkin metsätalouteen on panostettu, mutta samalla on vähennetty roimasti rahoitusta tutkimuksesta ja yliopistoista, ja siellähän se oleellinen tutkimustyö tämän asian tiimoilla tehdään. Näettekö ristiriidan tässäkin asiassa? 

Arvoisa puhemies! Edustaja kysyy tärkeää asiaa. Tässä maailmassa muoveja tuotetaan ja käytetään ja tärvätään luontoon aivan liikaa. 

Suomi tavoittelee hallituksen linjausten mukaisesti kiertotalouden kärkimaan asemaa, ja siihen liittyy osana myös se, että muoveja opitaan käyttämään paljon nykyistä vastuullisemmin. Tämän vuoksi olen asettanut työryhmän laatimaan tämmöisen muovitiekartan: Mitkä ovat ne keinot, millä erityisesti muovien kertakäyttöä voidaan vähentää? Millä tavoin muovien kierrätystä voidaan helpottaa niin, että kuluttajille on helpompaa lajitella, viedä muovit kierrätykseen ja myös löytää uusia kierrätysmenetelmiä, jotta muovi saadaan paljon nykyistä paremmin hyötykäyttöön? Ja kolmantena kohtana tässä tiekarttatyössä tulee nimenomaan tuo muovia korvaavien tuotteitten kehittäminen. Tähän on muun muassa näiden hallituksen mainioitten kärkihankkeitten avulla suunnattu tutkimus- ja kehityspanoksia, [Puhemies: Aika!] jotta uusiutuvia materiaaleja saadaan tilalle.