Arvoisa herra puhemies! Meillä on käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
Valiokunnan puheenjohtaja Lohi tässä jo hyvin valottikin tämän lain taustoja. Ja on myönnettävä, että tämä kokonaisuus oli aika vaikeasti hahmotettava ja laaja käsiteltäväksi myös valiokunnassa.
Valiokunnassa kiinnitettiinkin vakavaa huomiota siihen, että hallituksen esitykseen on ollut tarpeen tehdä lukuisia muutoksia eduskuntakäsittelyn aikana sekä perustuslakivaliokunnan lausunnon että sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisten johdosta. Eduskuntavaiheen käsittely ei vaivatta sovellu laajojen muutosten tekemiseen.
Valiokunta totesi myös, että yksityisinä sosiaalipalvelujen tuottajina on paljon pieniä palveluntuottajia, joiden antamat sosiaalipalvelut ovat merkittävä osa palvelujärjestelmää. Tällä lakiuudistuksella ei saa vaarantaa pienten palveluntuottajien olemassaoloa ja toimintaedellytyksiä. Olennaista on, että valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittyminen tehdään mahdollisimman helpoksi ja edulliseksi.
Valiokunnan kuulemisissa tuotiin esille myös huoli ehdotetun asiakastietolain toimeenpanon liian kireästä aikataulusta. Valiokunta ehdottikin jäljempänä siirtymäsäännöksiin muutoksia, jotka perustuvat sosiaali- ja terveysministeriöltä saatuun selvitykseen. Kuitenkin valiokunta painotti sitä, että ministeriön on seurattava uudistusten toimeenpanon toteutusta ja arvioitava ja esitettävä oikea-aikaisesti mahdollisia muutostarpeita siirtymäaikoihin. Lisäksi on tärkeää toimeenpanon yhteydessä huolehtia säännösten kohteena olevien tahojen sekä kansalaisten informoinnista ja yleisestä viestinnästä sekä tietojärjestelmien toiminnallisuuksien muutoksiin liittyvästä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kouluttamisesta.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan käsittelyssä on noussut esille eri esitysten yhteydessä myös asiakas- ja potilastietojen käsittelyä koskevien lakien osin epäselvä suhde toisiinsa. Ja tämä nousi hyvin monessa asiantuntijalausunnossa. Erityisesti sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain suhde muuhun sääntelyyn on osoittautunut haasteelliseksi, minkä johdosta valiokunta painotti tämän toisiolain päivittämisen tarvetta.
Valiokunta sai kuulla, että sosiaali- ja terveysministeriössä olisi käynnistetty sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintasäädösten kokonaisuudistus, jonka yhteydessä kyseisiä puutteita on tarkoitus korjata. On kuitenkin huomioitava, että nämä tietojenkäsittelyyn liittyvät asiat ovat sen verran kiireellisiä, että toivotaan niihin kiireellistä tarttumista.
Olisi tärkeää myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittelyn säädöspohjaa uudistaa niin, että se muodostaa selkeän ja yhdenmukaisen kattavan kokonaisuuden, joka vastaa Euroopan perusoikeuskirjan, perustuslain ja Euroopan yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksia sekä tukee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Sääntelyn tulisi olla yhtenäistä ja selkeää niin, että siellä ei olisi tulkintaepäselvyyksiä ja että ymmärretään myöskin, mitä lailla tarkoitetaan, ja laki on yksiselitteinen. Myös lakien suhdetta toisiinsa on välttämätöntä selkiyttää. Tämä lain epäselvä tulkinta on noussut esille käytännössä kentältä, ja paikoin myöskin viranomaiset itse eivät ole osanneet vastata, miten lakia tulisi tulkita.
Pidän tärkeänä sitä, että valiokunta teki yhteisen lausumaehdotuksen, ja lausumaehdotus kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa koskevan säätelyn kokonaisuudistuksen valmistelua.”
Tämän asian käsittelyn ja tietojenkäsittelyn lakikokonaisuuksien kehittämisen on mentävä eteenpäin.