Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Nästa fråga, ledamot Holopainen, Mari.
Arvoisa puhemies! Hallitus kutsui professori sir Partha Dasguptan eilen pääpuhujaksi Helsingissä pidettyyn talouskonferenssiin. Dasgupta on tullut tunnetuksi raportistaan, joka korostaa luonnon monimuotoisuuden merkitystä keskeisenä pääoman muotona. Ihmiskunta on täysin riippuvainen luonnosta ja sen tuottamista ekosysteemipalveluista, kuten hiilinieluista. Kuitenkin poliittisessa päätöksenteossa korostuu talousmalli, jossa luonnolle ei lasketa arvoa. Dasguptan keskeinen viesti on, että luontopääoman merkitys ihmiskunnalle ja taloudelle on tunnistettava nykyistä paremmin. Tarvitsemme perustavanlaatuisen muutoksen.
Ympäristöministeriö on käynnistänyt selvityksen Suomen talouden ja luontopääoman välisistä kytköksistä. Kysynkin valtiovarainministeri Saarikolta: Millaisiin muutoksiin Dasguptan elintärkeän viestin soveltaminen tulee johtamaan suomalaisessa päätöksenteossa? Miten valtion budjetin valmistelussa aiotaan ottaa luontopääoma nykyistä vahvemmin huomioon, [Puhemies koputtaa] jotta saamme luontokadon pysähtymään?
Ministeri Saarikko.
Arvoisa puhemies! Tuo vierailu oli hyvin merkityksellinen ja lisäsi ymmärrystämme luontoa rakastavana kansana siitä, että luonnonvarojen rajallisuus ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat tulevaisuuden kannalta aivan samaa mittaluokkaa olevia kohtalonkysymyksiä kuin ilmastonmuutoksen torjunnan velvollisuutemme.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa me olemme päässeet monessa asiassa kansainvälisessä yhteistyössä jo pitkälle. Johdan esimerkiksi itse yhteistyössä Indonesian valtiovarainministerin kanssa globaalia valtiovarainministeriöiden ilmastokoalitiota lisätäksemme ymmärrystä ilmastonmuutoksen ja talouden yhteydestä — mukana on maita jo 70. Muun muassa tuon verkoston piirissä me nyt otamme uusia askeleita myös ymmärtääksemme kaksoisilmiötä — ilmastonmuutoksen katalia seurauksia ja luonnon monimuotoisuuden tuhoutumista.
Uskon siis vahvasti, että me ensinnäkin tarvitsemme kansainvälisiä mittareita, jotta ymmärrämme ilmiötä paljon paremmin — sen laskenta ei ole aivan yksinkertaista, miten luonnon monimuotoisuus on häviämässä — ja me tarvitsemme myös kansainvälistä yhteistyötä, jotta tässä kaikessa tullaan onnistumaan.
Frågan slutbehandlad.