Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Nästa fråga, ledamot Myllykoski.
Arvoisa herra puhemies! Nälkää näkevien ihmisten määrä maailmassa oli hälyttävä jo ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa. Massiiviset nälänhädästä johtuvat pakolaisvirrat eivät ole valitettavasti painajainen, vaan realismia. Koronapandemia, ilmaston kuumeneminen ja energian hinnannousu sotkivat globaalit ruokajärjestelmän markkinat.
Toiseksi suurimman vehnän viejän, Intian, satonäkymät ovat joidenkin arvioiden mukaan vain 60 prosenttia normaalista. Intian lisäksi Egypti, Turkki ja Indonesia ovat kertoneet rajoituksista ruoan vientiin. Ukrainan vilja- ja öljykasvien vienti on käytännössä pysähtynyt sodan vuoksi. Viljan hinta on noussut yli puolella tämän vuoden alusta. Puolitoista miljardia ihmistä ei enää voi olla varma siitä, että he saavat riittävästi syödäkseen, ja 250 miljoonaa ihmistä on nälänhädän partaalla.
Ministeri Haavisto, mitä Suomi voisi tehdä ruokakriisistä kärsivien ihmisten auttamiseksi? Kuinka saamme Ukrainan viljan pääsyn helpottamaan globaalia ruokakriisiä voidaksemme ehkäistä miljoonien pakolaisten kärsimykset?
Ministeri Haavisto.
Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski, puutuitte todella tärkeään asiaan.
Jos katsoo viime vuoden tilannetta, niin maailmassa oli noin 200 miljoonaa nälänhädästä kärsivää ihmistä, ja tilanne oli todella jo silloin hälyttävä. Ja sitten on tullut näitä negatiivisia uutisia huonosta ilmastotilanteesta Intiassa, Pakistanissa — siellä karsitaan kuivuudesta — ja sitten on tullut Venäjän sota Ukrainaa vastaan, joka on todella tyrehdyttänyt myöskin viljakaupan Ukrainan suunnasta maailmanmarkkinoille.
YK:n pääsihteeri on pyrkinyt neuvottelemaan nyt tälle Ukrainan viljalle reittiä ulos maasta niin, että Odessan satamaa voitaisiin käyttää. Suomi tietysti tukee näitä neuvotteluja: saataisiin tämä vilja markkinoille, samaten muut Ukrainan maataloustuotteet. Ja Suomi on tukenut jo tänä vuonna maailman ruokaohjelmaa, WFP:tä, 26 miljoonalla eurolla ja muita järjestöjä, jotta ne pystyvät sitten auttamaan tässä akuutissa ruokakriisissä. Suomi on myöskin ollut tässä kouluruokaohjelmassa kansainvälisesti erittäin aktiivinen, jotta maailman köyhimmissä maissa lapset saisivat myöskin koulujen yhteydessä ruokaa.
Frågan slutbehandlad.