Arvoisa puhemies! Hyvästä kehityksestä huolimatta Suomessa kuolee ja loukkaantuu vakavasti liikenteessä edelleen liian moni. Ennaltaehkäisevän liikenneturvallisuustyön tarve ei siis ole vähentynyt. Tällä lakiesityksellä turvataan ennaltaehkäisevän liikenneturvallisuustyön tärkeää rahoitusta. 

Liikennevakuutusmaksuihin on jo 1950-luvulta asti sisältynyt liikenneturvallisuuden edistämiseksi suoritettua maksuosuutta. Vuodesta 2017 alkaen ennaltaehkäisevän liikenneturvallisuustyön rahoituksesta on säädetty liikenneturvallisuusmaksusta annetussa laissa. Liikenneturvallisuusmaksu on tällä hetkellä 1 prosentti maksuvelvollisen vakuutusyhtiön vuosittain liikennevakuutuksesta saamasta maksutulosta. Maksuvelvollisia ovat kaikki Suomessa liikennevakuutusta harjoittavat vakuutusyhtiöt. 

Lain voimaan tullessa liikenneturvallisuusmaksun arvioitiin tuottavan vuosittain suurin piirtein yhtä paljon kuin ennaltaehkäisevään liikenneturvallisuustyöhön tarvitaan varoja. Samaan aikaan liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain kanssa toteutettu liikennevakuutuslainsäädännön uudistus lisäsi kuitenkin merkittävästi vakuutusyhtiöiden välistä kilpailua ja laski liikennevakuutusten hintoja. Tästä syystä liikenneturvallisuusmaksun tuotto on ollut odotettua pienempi. Tämä on aiheuttanut liikenneturvallisuusmaksulla rahoitettavien valtionavustusten saajille eli Liikenneturvalle, Liikennevakuutuskeskuksen liikenneturvallisuustyölle ja Ahvenanmaan maakuntahallitukselle epävarmuutta toimintaan myönnettävän rahoituksen määrästä, ja rahoitusta on jouduttu eduskunnan toimesta lähivuosina paikkailemaankin. 

Liikenneturvallisuusmaksua ehdotetaan nyt korotettavaksi nykyisestä 1 prosentista 1,3 prosenttiin. Korotuksen tarkoituksena on, että liikenneturvallisuusmaksulla kerätyt varat kattaisivat paremmin ennaltaehkäisevään liikenneturvallisuustyöhön tarvittavan rahoituksen eikä muuta budjettirahoitusta tarvittaisi. Liikenneturvallisuusmaksun arvioidaan jatkossa tuottavan vähintään noin 9 miljoonaa euroa vuodessa. 

Liikenneturvallisuusmaksun korotus voi tarkoittaa pientä korotusta liikennevakuutusmaksuihin, koska vakuutusyhtiöt kanavoivat liikenneturvallisuusmaksun vakuutusmaksuihin ja siten vakuutuksenottajien maksettavaksi. Korotus on todennäköisesti hyvin pieni, joitain kymmeniä senttejä tai korkeintaan muutaman euron vuodessa, eikä muutos vaikuta autoilun ja liikenteen yleiseen kustannustasoon. 

Liikenneturvallisuusmaksun lisäksi tässä samassa hallituksen esityksessä esitetään joitakin muutoksia liikennevakuutuslakiin. Muutokset liittyvät EU:n liikennevakuutusdirektiivin uusien säännösten täytäntöönpanoon. 

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2023 alussa, ja liikenneturvallisuusmaksun osalta muutokset huomioidaan vuoden 2023 talousarviossa. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä eduskunnassa on käsittelyssä muitakin liikenneturvallisuuteen vaikuttavia lakihankkeita, esimerkiksi ajokorttilaki. Se, että 17-vuotiaat jatkossa saisivat — ihan sinänsä perustellusti toki — ajo-oikeuden, varmasti lisää tällaisen yleisen liikenneturvallisuustyön tarvetta, ja varsinkin kun tämä tapahtuu aikana, jolloin maan hallitus on rajusti leikkaamassa poliisien voimavaroja tehdä tällaista liikennevalvontaa, tehdä esimerkiksi liikennevalistustyötä vierailemalla kouluissa, oppilaitoksissa ja niin edelleen, olemalla läsnä siellä nuorten kuljettajien arjessa, on tietenkin todella tärkeää, että myös tätä liikenneturvallisuustyötä sitten tehdään.  

Tässä mielessä, kuten ministerikin omassa esittelypuheenvuorossaan kertoi, kun vakuutusmarkkinoilla on entistä enemmän kilpailua ja sen seurauksena vakuutusmaksut kuluttaja-asiakkaille ovat pääasiassa laskeneet viime vuosina ja sitä myötä sitten myös tämä raha tähän liikenneturvallisuustyöhön on pienentynyt, tämä maksun korottaminen on varmastikin perusteltua, koska tämän liikenneturvallisuustyön merkitystä ei sovi vähätellä.  

Toki varmasti nyt valiokuntatyön aikana on hyvä perehtyä siihen, ettei tämä aiheuta kohtuuttomia kustannuskasvuja esimerkiksi vaikka taksiyrittäjille tai muulle ammattiliikenteelle, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] joka nyt sitten monista syistä johtuen, kun tämä yleinen kustannuskehitys on, mikä se tällä hetkellä on, on suurissa vaikeuksissa. Eli tässä mielessä tämä on varmasti hyvää tarkoittava esitys, ja näin oppositionkin näkökulmasta uskon, että valiokunnassa tulemme tähän vakavasti paneutumaan ja asiaa sinänsä edistämään, mutta tähän liittyy näitä näkökulmia, joihin on vielä syytä perehtyä. [Mikko Lundén: Erinomainen puheenvuoro!] 

Arvoisa puhemies! Vanhaa sanontaa mukaillen: parasta terveydenhuoltoa on ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Me puhumme tässä liikenneturvallisuudesta. Voi hyvin suoraan sanoa, että tämä liikenneturvallisuustyö, mitä Suomessa on puoli vuosisataa harjoitettu, on poikkeuksellisen tuloksellista toimintaa. Se on nimenomaan ennaltaehkäisevää toimintaa ja poikkeuksellisen vakuuttavaa. Jos muistan tilastoja oikein, niin liikenneonnettomuuksien määrät ovat kymmenesosaan pudonneet, jos vertailuun otetaan myöskin se, paljonko ajoneuvoliikenne ja liikennemäärät ovat kasvaneet, eli kun ne suhteuttaa toisiinsa — ratkaisevan merkittävä parannus Suomessa. Siinä mielessä kaikki se työ, jota tehdään liikenneturvallisuustyön ja liikennevalistuksen osalta ja niin edelleen, on tähdellistä ja tarpeellista. Tässä lakimuutoksessa nyt halutaan saada hieman lisää voimavaroja tähän ennaltaehkäisevään työhön. 

Herra puhemies! Kun ministeri on tässä paikalla, minulla on vähän toinen kysymysalue kuin suorastaan tämä vakuutusmaksuasia, liittyy liikenneturvallisuuteen myöskin suoraan, liittyy valojärjestelyihin ja risteyskolareihin ja näihin vastaaviin. Onko tätä selvitetty, kun maailmalla niissä maissa, joissa on pidemmälle mennyt liikennekulttuuri kuin Suomessa, pyritään tietoisesti siihen, että risteysalueilla olisi kiertoliittymiä niin paljon kuin mahdollista — niin paljon kuin mahdollista? Se on sekä sujuvaa, ympäristöystävällisempää että myöskin jopa turvallisempaa kuin se, että meillä on näitä valokäytänteitä. Helsinki on täynnä näitä liikennevaloristeyksiä. Ymmärrettävästi kaupunkialueilla kyllä näin, mutta kun on jo vähänkin väljempää se asujaimisto esikaupunkialueilla ja muualla, niin pitäisikö pyrkiä systemaattisesti siihen, että nimenomaan suosisimme kiertoliittymiä? Se on myöskin liikenneturvallisuuskysymys. 

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Onko nyt oikea aika lisätä liikenteen toimijoiden kustannuksia entisestään? Mielestäni ei missään tapauksessa. Vihreä siirtymä ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat lisänneet liikenteen toimijoiden kustannuksia vähintäänkin riittävästi. Erityisesti ammattiliikenne on suurten kustannuspaineiden alaisena. Mitään lisäkuluja ei pidä luoda juuri nyt liikenteen ammattilaiselle, ei takseille, ei busseille eikä tavaraliikenteelle. 

Liikennevakuutettavilta ajoneuvoilta peritään monia erilaisia lakisääteisiä maksuja. Liikenteen verot ja maksut ovat merkittävä tulonlähde valtiontaloudessamme. Liikennevakuutettavien ajoneuvojen vakuutusmaksuilla katetaan myös ne liikenteessä aiheutuvat vahingot, joiden aiheuttaja ei ole velvollinen vakuuttamaan kulkupeliään eikä osallistu mitenkään näiden kustannusten kattamiseen. Liikennevakuutusmaksuilla katetaan siis kevyen liikenteen vahingot, vaikka vakuuttamaton pyöräilijä tai sähköpotkulautailija olisi vahingon syyllinen osapuoli. Tämä on tärkeää huomata, koska viime aikoina liikenteeseen on tullut paljon erilaisia sähkömoottorilla toimivia menopelejä, jotka eivät ole liikennevakuutuksen piirissä mutta aiheuttavat merkittäviä liikennevahinkoja sivullisille, ja kuskien teloessa itseään myös yhteiskunnalle syntyy merkittävä kustannusrasite hoitokuluista. 

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni on täysin kohtuutonta, että liikennevakuutuksen maksuja korotetaan tilanteessa, jossa liikenteen kustannukset ovat muutoinkin erittäin voimakkaassa kasvussa. Samoin on täysin epäloogista, että tilanteessa, jossa liikennevakuutusmaksujen maksutaso on laskenut myönteisen liikenneturvallisuuskehityksen myötä, lisätään liikennevakuutettujen toimijoiden maksurasitetta. Liikenneturvallisuustyötä tulee maassamme jatkaa, mutta rahoituksesta eivät voi vastata yksin liikennevakuutettavien ajoneuvojen omistajat ja haltijat. Perusteltua olisi sen sijaan miettiä, tulisiko erilaiset sähkökäyttöiset kevyet kulkuneuvot saattaa liikennevakuutusvelvollisuuden piiriin. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on liikenneturvallisuutta koskeva ja kyllä kannatettava esitys. Liikenneturvallisuusmaksusta saatu tulokertymä on jäänyt viime vuosina pienemmäksi kuin ennaltaehkäisevään liikenneturvallisuustyöhön tarvittu rahoitus. Vajetta on tästä syystä siis jouduttu paikkaamaan muulla budjettirahoituksella. Koska liikennevakuutuksen maksutulon pienentyminen vaikuttaa pysyvältä, liikenneturvallisuusmaksun prosenttiosuutta on kyllä syytä tarkastella uudelleen. 

Tässä esityksessä ehdotetaan, että tieliikenneturvallisuuden edistämiseksi kerättävää liikenneturvallisuusmaksua siis korotettaisiin. Maksun suuruus olisi 1,3 prosenttia vakuutusyhtiön Suomessa saaman liikennevakuutuksen maksutulosta. Liikenneturvallisuusmaksun korotuksella olisi siis tarkoitus varmistaa, että nämä kerätyt varat kattavat paremmin liikenneturvallisuustyöhön tarvittavan rahoituksen. Tässä mielessä mielestäni logiikka on kyllä ymmärrettävä. Liikenneturvallisuusmaksun tuotto on noin 9—10 miljoonaa euroa vuodessa. 

Puhemies! Pidän tätä esitystä kyllä kannatettavana, mutta on myöskin totta, kuten edustaja Auttokin totesi, että valiokunnassa on varmasti vielä syytä näitä yksityiskohtia tarkastella. [Mikko Lundén: Kyllä!] 

Arvoisa herra puhemies! Itsekin kannatan tätä esitystä liikenneturvallisuusmaksun korottamiseksi, koska tällä hetkellä esimerkiksi meidän Liikenneturvaan on pitänyt aina joka vuosi lisätä varoja budjettivaroista ja tämä rahoituksen pitkäjänteisyys ja ennakointi on tärkeää myös näille alan toimijoille, jotka huolehtivat koko meidän erittäin tärkeästä liikenneturvallisuudesta ja tieliikenneturvallisuudesta. Pitäisin myös perusteltuna, että tätä rahoitusta tarkastellaan myös sen takia, että meille tulee koko ajan uudenlaisia asioita liikenteeseen ja myös tähän pitää saada resursseja. Esimerkiksi tällä hetkellä kaupungeissa, niin Helsingissä kuin vaikka meillä Tampereella, puhuttavat paljon nämä sähköpotkulaudat ja tämäntyyppiset asiat, jotka ovat tulleet uutena. Selvästi on paljon tämmöisiä turvallisuuteen liittyviä asioita, jotka pitää huomioida, niin että pidän perusteltuna, että näihin asioihin myös lisätään rahoitusta. 

Sinällään, kuten edellinenkin edustaja sanoi, valiokunnan on varmasti kiinnitettävä huomiota vielä tähän kokonaisuuteen ja autoilun kustannuksiin, mutta tämä määrärahojen lisääminen turvallisuuteen kestävällä tavalla on hyvä ja kannatettava esitys. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille keskustelusta. Aivan kuten edustaja Kiljunen totesi, tämä ennaltaehkäisevä liikenneturvallisuustyö on tärkeää, ja ennaltaehkäisy on myös halvinta, myös mitä tulee liikenneturvallisuuteen. 

Täällä kannettiin huolta tämän esityksen taloudellisista vaikutuksista autoilijoille. Ymmärrän huolen erityisesti tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa, missä kustannukset kasvavat, mutta haluaisin tuoda tähän mittakaavan esiin. Laskennallisesti tämä vaikutus on 50 sentistä 2 euroon vuodessa, eli muutamia senttejä kuukaudessa, puhutaan muutamista senteistä, se on hyvä hahmottaa. Eli tällä ei sellaista suurta tosiasiallista vaikutusta ole autoilun ja liikenteen yleisiin kustannuksiin. En näe tarkoituksenmukaisena sitä, että eduskunta toistuvasti joululahjarahoista paikkaa liikenneturvallisuusmaksukertymän puutteita. Se ei ole tarkoituksenmukaista, eikä se ole mielestäni myöskään kestävä budjettitekninen toimintatapa Suomessa. Joten siksi näen, että tämän muutoksen tekeminen on perusteltua, ja se on tarpeellista, jotta me tätä tärkeää ennaltaehkäisevää liikenneturvallisuustyötä ja sen rahoitusta pystytään myös tuleville vuosille turvaamaan kestävällä ja jatkuvalla tavalla. 

Pohdinta siitä, mistä kulkupeleistä näitä liikennevakuutusmaksuja kerätään, on nähdäkseni mielenkiintoista ja ajankohtaista pohdintaa, ja se on mielenkiintoinen kysymys varmaan myös valiokuntakäsittelyn kannalta, ottaen huomioon liikennevälineiden kehityksen ja myös liikenneturvallisuuteen liittyvät uudet haasteet. 

Mitä tulee kysymykseen kiertoliittymästä, niin ehkä liikenneministeri Harakka on parempi siihen vastaamaan. — Kiitos.