Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Meillä on nyt toisessa käsittelyssä luonnonsuojelulain muuttamista koskeva hallituksen esitys. Esitys koskee kolmen luonnonsuojelualueen perustamiseen liittyviä asetuksia, jotka on jo aiemmin valtioneuvoston toimesta annettu. Kun tässä nyt puhutaan luonnonsuojelusta ja luonnonsuojelualueista, on hyvä muistuttaa, että luonnonsuojelussa itsessään on kyse paljon muustakin. Siinä on kyse säilyttämisestä, mutta myös käyttämisestä ja näiden kestävästä yhteensovittamisesta. Puhumme suomalaisen metsätalouden aivan ydinajatuksesta.
Kun hiilinieluja koskevassa keskustelussa on päästelty viime aikoina höyryjä, monelle kansalaiselle on saattanut syntyä virheellinen mielikuva. Nielujen on nimittäin kerrottu romahtaneen ja ratkaisuna on esitetty hakkuurajoituksia Suomeen. Onko täällä siis hakattu metsää enemmän kuin sitä on ehtinyt kasvaa? Ei ole.
Viimeksi meillä Suomessa metsien puuston määrä on kokonaisuudessaan vähentynyt noin 50 vuotta sitten. Koko tämän ajan meille on siis kasvanut puuta vuosi vuodelta enemmän. On tullut puuta, ja niin on tullut myös työpaikkoja sekä hyvinvointia Suomeen. Metsähakkuiden rajoittaminen nykyisestä iskisi näistä kumpaankin, eikä tämä ole uhkakuvien maalailua, vaan täysin todellinen seuraus, joka ilmeisesti vihreille käy, kun hakkuurajoituksia vaaditte. Haluatteko te laittaa rajat kiinni Suomeen tulevilta investoinneilta? Se vasta on sitä kylmää politiikkaa.
Arvoisa puhemies! Hakkuurajoitusten kuolettava vaikutus talouteen on asia, josta jopa ay-liike ja sikariporras ovat samaa mieltä. Paperiliiton demaritaustainen puheenjohtaja vahvisti viime viikolla, että puusta on pulaa ja jos hakkuita nyt lyödään jäihin, aletaan suomalaisia pajoja sulkemaan ennätystahdissa. Voi kun kaikki muutkin demarit ymmärtäisivät tämän, mutta kun ei. Nyt on muotia poseerata niin, että pääsee maailmanmaineeseen.
Lamauttavia tehtaiden sulkemispäätöksiä on viime vuosina kuultu useampia, mutta tahti olisi siis Paperiliiton puheenjohtajan mukaan vieläkin kovempi. Sama viesti oli Björn Wahlroosilla, jonka mukaan jokainen vähennetty kuutiometri hakkuuta vähentää mahdollisuuksia investoida Suomeen, koska raaka-ainetta ei ole saatavilla. Tälle tiellekö meidän pitäisi lähteä: hakkuut jäihin ja pajat kiinni? Ei missään nimessä.
Suomalainen metsäteollisuus ei ole omaa oksaansa sahannut, eivätkä sitä nyt saa poliitikotkaan alkaa sahaamaan. Meillä on 13 prosenttia metsäalasta suojeltu, ja suojeltu pinta-ala on jopa viime vuosina kasvanut. Euroopan tiukasti suojelluista metsistä noin puolet on Suomessa. Siinä on terveisiä Brysselin pöytiin. Siellä ei tunnuta ymmärtävän metsäteollisuuden merkitystä Suomen taloudelle, mutta eniten ihmetyttää, että sitä eivät tunnu ymmärtävän kaikki täällä eduskunnassakaan. Puhumme kymmenistä tuhansista työpaikoista ja miljardien vaikutuksesta talouteen.
Arvoisa puhemies! Valtion talous on kuralla, ja suunta on käännettävä. Logiikka tässä on harvinaisen selvä: Jokainen talouskasvusta saatava lisäeuro vähentää tarvetta tehdä säästöjä. Jokainen talouskasvusta pois otettu euro taas kasvattaa tarvetta tehdä säästöjä. Lisäsäästöjä tuskin haluaa kukaan.
Lopputulemakin on harvinaisen selvä: suomalaista luontoa saa ja pitää suojella. Ilmastoakin me haluamme ilman ilmastoposeeraamista ja oikeasti vaikuttavien toimenpiteiden kautta suojella, mutta niin pitää suojella myös suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Teollisuuspakoa aiheuttava kiihkoilu, jota ilmastonsuojeluksi luullaan, ei saa vaarantaa meidän hyvinvointivaltiotamme. Silloin sitä omaa oksaa sahataan runkoa myöden. Tälle meidän on laitettava piste. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Edustaja Räsänen Joona.