Arvoisa puhemies! Tämä liittyy samaan asiaan: Siis, hyvä hallitus, te olette päättäneet, että maakuntavero tulee, mutta te olette myös samaan aikaan luvanneet, että kenenkään verotus ei kiristy eikä kenenkään kokonaisverotus kiristy. Nyt te sanoitte nimenomaan, että te ette sellaista tee, että verotus kiristyy, mutta kun se on mahdotonta, niin ette kai te nyt vain, arvoisa ministeri Saarikko, puhu hieman väärää totuutta, koska tämähän on tulossa voimaan seuraavan hallituksen aikana? Kun maakuntaveroa ei asiantuntijoiden mukaan, ei edustaja Kivirannan vetämän parlamentaarisen työryhmän mukaan tai Veronmaksajain Keskusliiton Teemu Lehtisen mukaan, pystytä toteuttamaan ilman etteikö se johtaisi varsin nopeasti verotuksen kiristymiseen, niin jos Pohjois-Karjalassa nostetaan veroja, miten te estätte sen, että kokonaisvero ei näillä ihmisillä nouse? Ei sellaista ratkaisua ole. Kokoomus ei halua kiristää ei palkansaajan, ei eläkkeensaajan, ei yrittäjän verotusta. Maakuntavero tulee johtamaan siihen. Voisitteko aivan asiallisesti ja rauhallisesti vastata: miten te takaatte, [Puhemies koputtaa] että kenenkään verotus ei kiristy? 

Arvoisa puhemies! Yritän vastata asiaan parhaalla mahdollisella selkeydellä: 

Aloitetaan nyt siitä, mitä tämä uudistus sellaisenaan tarkoittaa ihmisten verotuksen kannalta. Eli se ratkaisu, joka on täällä eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä ja on edennyt pitkälle, pitää sisällään rahoitusratkaisun alueiden välillä, ja se kokonaisuus tarkoittaa sitä, että suomalaisten ansiotuloverotus kokonaisuudessaan kevenee 200 miljoonalla vuonna 2023, toisin kuin se ajatus, että uudistusta ei toteutettaisi, tarkoittaisi aivan todellisten laskelmien mukaan kuntaveron merkittävää nousua, eli siinä tilanteessa, että palvelut ja rahat jäisivät jatkossakin kiertämään kuntiin.  

Mitä tulee kysymykseenne maakuntaverosta, niin on tärkeää erottaa — ja toivon, että voin sanoa tämän riittävän selvästi — vaihe 1 eli se vaihe, jota eduskunta nyt käsittelee, kivijalka, lainsäädäntö, jolla muodostuvat uudet vastuualueet sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluille, ja vaihe 2, se, mitä muita tehtäviä tulevat maakunnat saavat, [Puhemies koputtaa] ja se, miten maakuntavero niille valmistellaan. 

Arvoisa puhemies! Eli siis vastaus on se, että vaiheessa 2, jonka te siis päätätte sisällöllisesti jo tällä kaudella, maakuntavero tulee ja se tulee kiristämään ihmisten verotusta. Näin siinä vain käy, tämä on asiantuntijoiden näkemys.  

Mitä tulee koko uudistukseen, niin sehän ei paranna ihmisten palveluihin pääsyä, koska rahat käytetään uuden hallinnontason rakentamiseen. Se ei myöskään tule säästämään rahaa nykyjärjestelmään verrattuna, vaan se tulee maksamaan paljon enemmän aina 30-luvulle asti. TNS-tutkimus teki tutkimuksen suomalaisille viime viikolla. Yli 60 prosenttia suomalaisista vastustaa maakuntahallintoa, yli 60 prosenttia suomalaisista ei halua maakuntaveroa, ja yli puolet on sitä mieltä ja pelkää, että hallituksen sote-malli heikentää palveluita. Me ollaan menossa kuntavaaleihin, ja tämä pakka on aivan sekaisin muun muassa rahoituksen osalta. Nyt pitäisi olla selkeitä vastauksia, tai teidän pitäisi ottaa aikalisä, vetää tämä koko revohka pois ja aloittaa valmistelu uudestaan.  

Arvoisa puhemies! Jos nyt sanon ihan suoraan, minkä suhteen se pakka on sekaisin: Se on sekaisin sen suhteen, että kokoomus on ollut tässä maassa vallassa ja vastuussa, aika monena vaalikautena istunut täällä aitiossa eikä ole saanut valmiiksi uudistusta, joka on Suomelle ja suomalaisten palveluille, lääkäriin ja hoitoon pääsyyn, perusteellisen tärkeä asia. Pakka on sekaisin sen suhteen, että en ole ymmärtänyt viime kuukausina, mitä ihmettä tarkoittaa vapaaehtoiselta pohjalta valmisteltu malli, josta ei syntyisi mitään muutoskustannuksia, ja mikä sen rahoitusratkaisu pohjimmiltaan olisi, kun se meidän tietojemme mukaan itse asiassa nostaisi ihmisten verotusta. En aivan nyt tarkkaan edes muista, mitä te tässä yhteydessä kysyitte, mutta totean lähtökohtaisesti sen, että tämä uudistus on suomalaisten taloudelle ja terveydelle pitkän päälle hyvä asia, ja pakka on sekaisin siinä asiassa, miten on mahdollista, että kokoomus, joka viime kaudella kannatti tätä mallia, yhtäkkiä vastustaa tätä mallia. 

Arvoisa puhemies! Jostain syystä eduskunnassa on aina esillä se, että jos ei tehtäisi tätä sote-uudistusta, niin tehtäisiin joku parempi. No, vuodesta 2007 asti on sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistusta tehty, ja ensimmäistä kertaa se on saanut todellisen valon, koska perustuslakivaliokunta on todennut, että tämä esitys ei sisällä perustuslaillisia ongelmia vaan asia voi edetä, ja nämä kysymykset voidaan ratkaista tällä kertaa täällä parlamentissa ja sote-uudistus on nyt menossa läpi. Sen sijaan täällä annetaan ymmärtää, että voitaisiin aloittaa jälleen uudelleenvalmistelu, tehtäisiin se täysin vapaaehtoiselta pohjalta tilanteessa, jossa moni alue on jo järjestäytynyt ja tehnyt tämän sote-uudistuksen rakenteiden osalta kuntoon mutta sieltä puuttuu vielä valtion rahoitus. Ja te annatte ymmärtää, että se ei maksaisi mitään, jos vapaaehtoiselta pohjalta tehtäisiin. Tässä maassa tulee erittäin kalliiksi se, että kaikki tekevät itse kaiken. Nyt onkin kysymys siitä, voitaisiinko tehdä yhteistyössä nämä asiat ja kuinka edulliseksi se voisi tullakaan. Sote-muutoskustannusten osalta esimerkiksi tämä veroratkaisu, joka on tässä mukana, [Puhemies koputtaa] nimenomaan luo kustannuksia mutta keventää verotusta. Se on mukana tässä.  

Arvoisa puhemies! Tässä ministerit Saarikko ja Kiuru todistivat hyvin, että hallituksen liima on se, että huono sote-uudistus kannattaa hyväksyä, koska se viimein voidaan tehdä, kun kokoomus ei ole häiritsemässä. 

Mutta veroista: On hyvin epämääräistä kuunnella, mitä hallitus aikoo. Fakta on se, että kehysriihen päätöksissä kirjoitettiin 150 miljoonan euron veronkorotukset, jotka tarkennetaan budjetissa. Tältä osin ihmettelen valtiovarainministerin vastausta edustaja Sipilälle, että ei ole korotuksia tulossa. Tämän sote-uudistuksen yhteydessä on ikään kuin rahoitusvaje, jonka valtio ottaa piikkiinsä, 200 miljoonaa euroa, jonka Saarikko kertoo veronkevennyksinä. Sehän on ihan puhtaasti valtion piikkiin otettua velkarahaa, lykättyä verotusta tai mahdollisesti jopa valtionverotuksen korotusta. Osittainhan se rahoitetaan tällä 150 miljoonan korotuksella, joka kehysriihessä päätettiin. Mutta nyt tuotte vielä kolmannen eli maakuntaveron. Ja nyt kun tästä on ollut todella vaikea, valitettavasti, saada selvää, tuleeko se, [Puhemies koputtaa] niin voisivatko sekä pää- että valtiovarainministeri vastata, aikooko tämä hallitus antaa lakiesityksen maakuntaverosta [Puhemies: Aika!] vaiko ei? 

Arvoisa puhemies! Maakuntaverokokonaisuutta valmistellaan. Ensimmäisenä eduskunta käsittelee tämän sosiaali- ja terveydenhuollon rakennekokonaisuuden ja sen osana myös tämän rahoitusratkaisun, ja seuraavassa vaiheessa, toisessa vaiheessa, tätä maakuntaverovalmistelua viedään eteenpäin, kuten ministeri Saarikko on useaan otteeseen todennut. [Kai Mykkäsen välihuuto] Toivottavasti myös kokoomus on näitä vastauksia kuunnellut. 

Mutta sitten tämä verotus ja sen taso. Mikäli me emme tekisi tätä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, mikäli tulevaisuudessakin nämä sosiaali- ja terveydenhuollon painavat palvelutehtävät olisivat kuntien käsissä, niin me todennäköisesti tulisimme näkemään erittäin mittavan kuntaverotuksen kiristymisen — niinhän on käynyt tähänkin asti — ja nyt kun me siirrämme tämän laajemmille hartioille, hyvinvointialueille, niin todennäköisyys sille, että tällaista veronkorotusaaltoa ei tule, on paljon isompi. Eli me itse asiassa teemme ratkaisun, joka keventää ihmisten verotaakkaa sen sijaan, että me jättäisimme nämä palvelut kuntien harteille ja jälleen kunnat sitten kiristäisivät verotustansa. Eli asia on juuri päinvastoin kuin mitä kokoomus täällä esittää. [Puhemies koputtaa] Hallitus ei halua kiristää verotusta. Me haluamme, että palvelut toimivat ja että kustannukset eivät kasva. 

Arvoisa puhemies! Kun tässä nämä veroteemat ovat vahvasti esillä, niin kai nyt on sitten syytä kertoa siitä, mitä on tapahtunut nyt, ilman tätä sote-uudistusta. Ymmärtääkseni suurista kaupungeista pääkaupunkiseudulla viimemmäksi kuntaveroa on nostanut juuri Espoo. Ettekö te, edustaja Mykkänen, ole siellä päättäjänä? [Välihuutoja] Eli onko kuitenkin niin, että meidän pitäisi olla suomalaisille avoimia siitä tosiasiasta, että me voimme täällä vängätä verotuksen tasoista ja minä voin yhä uudelleen kertoa, että eduskunnassa on olemassa soten valmis kokonaisuus, joka on aivan kelpo hyväksyttäväksi, ja sitten on uudistuksen jatkoaskeleet, joita valmistellaan, mutta me emme pääse pakoon millään sitä tosiseikkaa, että Suomi ikääntyy ja se tarkoittaa lisäeurojen tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluihin ja hoivapalveluihin. Me oletamme, että me olemme kaikki sitoutuneet siihen. 

Ja kyllä sanon avoimesti myös, että siitä ei tule tälle kansakunnalle helppoa, [Puhemies koputtaa] että löydetään siltikin tärkeät rahat koulutukseen ja kaikkiin muihin palveluihin... 

...mutta ei viitsitä väittää, että veronkorotukset liittyisivät jollain tavalla tähän uudistukseen, [Puhemies: Ja aika on täynnä!] kun sellaisia tehdään jo nyt. 

Arvoisa puhemies! Espoossa nyt ei tälle vuodelle kuntaveroa korotettu demarien esityksestä huolimatta, mutta kaikkihan me sen tiedämme, että kuntaverot ovat viimeisen 30 vuoden aikana nousseet itse asiassa keskimäärin noin 16,5 prosentista noin 20 prosenttiin. Sehän on selvä käsitys. Se johtuu ikäsidonnaisten menojen kasvusta. Nythän pointti tässä on se, että te kerrotte, että tulee veronkevennys, kun kuntaverojen korotuspaine vähenee ja te siirrätte sen korotuspaineen maakuntaveroon. Eikö niin? Jos te katsotte sote-uudistuksen laskelmia, niin kertokaa minulle se laskelma, joka vähentää soten menoja tällä vuosikymmenellä tämän esityksen mukaan. Eihän sellaista ole. Asiantuntijoiden mukaanhan nämä sote-menot kasvavat tämän esityksen perusteella vähintäänkin tällä vuosikymmenellä muutoskulujen takia. Mutta jostainhan se raha tulee. Se tulee joko velasta tai veroista, ja auttaako se kuntalaisia, että kuntaveroa ei korotetakaan niin paljon ja maakuntaveroa korotetaan vähintään sen verran? Ja kun se maakuntavero on pieni, niin sitä on helppo korottaa psykologisesti, ja sitä kautta tässä tulee kokonaisveroasteen [Puhemies koputtaa] korotus hyvin todennäköisesti, kuten veronmaksajat pelkäävät. 

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Saarikko tässä äskeisessä puheenvuorossaan hyvin kuvasi, meidän väestö ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat, ja mikäli me emme tekisi mitään, nämä kustannukset tulisivat kasvamaan erittäin merkittävästi tulevaisuudessa. [Välihuutoja oikealta] Sen vuoksi me teemme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, jossa kootaan palveluita yhteen: sosiaalipuolen palvelut, terveydenhuollon palvelut, erikoistason palvelut [Kai Mykkäsen välihuuto] ja perustason palvelut. Tehdään asioita saman organisaation sisällä fiksummin, yhdessä toimien ja myös niin, että demokraattiset päätöksentekijät näistä asioista päättävät, toisin kuin tällä hetkellä. Tällä me voimme estää kustannusten kasvuvauhtia olemasta niin kovaa kuin mitä se muutoin olisi. Eli itse asiassa tällä uudistuksella pyrimme parantamaan ihmisten palveluita, nopeuttamaan hoitoonpääsyä ja sitä kautta estämään ongelmia kasaantumasta ja kustannuksia kasvamasta. Eli juuri tämä uudistus parantaa palveluita ja estää kustannusten kasvua, joka muutoin olisi todella rajua ja hurjaa johtuen siitä, että väestö ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat. 

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan nyt, että rahaa, veroja, rahaa, veroja. Minusta tuntuu, että aivan välttämättä suomalaiset eivät tästä kysymyksestä nyt sitä oleellisinta hahmottaneet, mutta yritän vastata, kun kysyitte, mistä sitä rahaa oikein tulee. Se on aivan oleellinen kysymys näin valtiovarainministerin näkökulmasta, ja minä voin mielelläni kertoa, [Välihuutoja] että se raha tulee työstä ja yrittäjyydestä. Se raha tulee tälle maalle työstä ja yrittäjyydestä, ja edustaja Mykkänen, sopii erinomaisesti, että tehdään yhteistyössä kaikkemme sen eteen, että tässä maassa on työtä ja yrittäjyyttä — Espoossa, ihan koko tässä maassa, joka ikisessä kunnassa, jonne ne työpaikat yrityksiin syntyvät. Se on tämän hallituksen politiikan keskeisin ydin. 

Arvoisa puhemies! Maakuntavero johtaisi väistämättä työn verotuksen kiristämiseen. Palkansaajan, yrittäjän ja eläkeläisen kukkarolle ei saa päästää enää yhtään lisäeuroa hamuavaa kättä. Suomi ei tarvitse maakuntauudistusta, jossa luodaan uusi hallinnon taso. 60 prosenttia suomalaisista on tätä mieltä. Suomalaiset myös pelkäävät, että hallituksen sote-uudistus heikentää merkittävästi oman kunnan palveluita. Huoli on perusteltu. 

Pääministeri, te hoette, että tavoitteenne on parantaa sote-palveluita. Kysyn: oletteko te unohtanut, että Tampereen kaupunginvaltuusto, jossa molemmat istumme, on yksimielisesti ilmaissut huolensa, että hallituksen sote-malli uhkaa heikentää tamperelaisten palveluita? [Oikealta: Ohhoh!] Eiköhän kuopata maakuntavero ja huono hallituksen sote-malli, joka ei palvele tavoitteitaan eikä paranna ihmisten palveluita. 

Arvoisa puhemies! Tamperelaisille ja suomalaisille sanon, että pelko pois, huoli pois. Jos me katsomme Tamperetta, niin sehän on yliopistosairaalakaupunki, palveluverkko on erittäin tiivis ja siellä on tehty merkittäviä satsauksia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, ei vielä riittävästi, niitä tarvitaan lisää, ja meidän pitää parantaa palveluiden laatua. Mutta huoli pois siitä: tämä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei palveluita vie, ei yliopistosairaalaa, ei muuta palveluverkkoa, jota siellä on. Sen sijaan ne kootaan nyt isommille harteille niin, että myös Tampereen ympäristökunnissa ja myös muualla alueella palvelut toimivat. 

Keskeistähän tässä ei ole vain tämä rakenneuudistus vaan keskeistä on ennen muuta palvelu-uudistus, se, että samanaikaisesti me teemme sisältöuudistusta, jolla pyrimme varmistamaan esimerkiksi sen, että hoitoon pääsee ajoissa, sen, että ihmiset pääsevät ajoissa hoitoon, saavat apua oikea-aikaisesti, jonottamatta, niin että ongelmat eivät kasaannu ja sitä kautta myös kustannukset kasva. Eli me teemme rakenneuudistusta, [Puhemies koputtaa] mutta ennen muuta me teemme myös palvelu-uudistusta, joten huoli ja pelko pois: palvelut tulevat paranemaan. 

Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko vakuutti tässä juhlallisesti jokin aika sitten, että verot eivät nouse, eivät palkansaajilla, eivät yrityksillä, eivät yrittäjillä, eikä bensaverojakaan nosteta, mutta teiltä jäi vastaamatta, ministeri Saarikko, siihen, aiotteko te ajaa kuitenkin läpi kilometriverot ja tietullit — ja itse asiassa myös tämän maakuntaveron. Itseäni kiinnostaisi, kun ette vastannut tietulleihin ja kilometriveroihin, aiotteko te nyt sieltä kerätä sitten nämä puuttuvat veroeurot, joita teiltä selkeästi tämän maan rahoituksesta puuttuu. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Vastaan sekä tähän kilometri- että maakuntaverokysymykseen.  

Tähän kilometriasiaan: Se on yksi vaihtoehto, se on yksi selvityksessä oleva vaihtoehto sille, [Jani Mäkelä: No niin, tulihan se sieltä!] että me emme keräisi polttoaineen yhteydessä veroa laisinkaan, ei polttoaineveroa vaan vaihtoehtona olisi malli, jossa esimerkiksi siellä, missä tiet ovat huonommassa kunnossa ja auton käyttö on välttämätöntä, kustannukset olisivat edullisempia. Minusta siinä olisi aika paljon järkeä ajatellen myös niitä teemoja, mitä itse olette pitänyt ansiokkaasti esillä.  

Maakuntaverotuksesta: Vaihe 1) Esitys on eduskunnassa. Siinä on rahoitus mukana, kaikki elementit hyväksyä ja sopia tämä kivijalka palveluiden järjestämisestä. Vaihe 2) Maakuntaveron valmistelu. Sen yhteydessä on seuraavien seikkojen toteuduttava: Maakunnalle siirrettävät muut tehtävät, kuten maakuntaverokomiteakin on todennut. On myöskin löydettävä tapa, jolla alueiden väliset erot silloinkin tasataan, ja se, mikäli verotus [Puhemies koputtaa] etenisi, miten pieni osuus olisi se maakuntaveron siivu. Ja kaikkein tärkein: [Puhemies: Nyt on aika jälleen täynnä!] kenenkään verotus ei voisi nousta. Vaativa tehtävä siis.  

Arvoisa puhemies! Tällainen veromörköily on hieman erikoista sikäli, että sosiaali- ja terveyspalveluiden verokuormituksen määrittää lopulta se, kuinka paljon ne maksavat. Maakuntavero fiksusti mietittynä on itse asiassa yksi tapa luoda kannustimia kustannusten hillitsemiseen, kuten tämä koko malli, kuten tässä ovat ministerit hienosti jo selittäneet moneen kertaan. [Kai Mykkäsen välihuuto] 

Ylipäänsä sosiaali- ja terveyspalveluissa pääsääntöisesti ennaltaehkäisy on hoitoa huomattavasti edullisempaa, ja kysyisin hallitukselta: miten tämä näkyy nyt sote-uudistuksessa ja muussa hallituksen politiikassa? 

Arvoisa puhemies! Kiitän erittäin hyvästä kysymyksestä, koska sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta pitäisi katsoa juuri siitä näkökulmasta, että palvelutarpeen kasvua pitäisi hallita ja hillitä sillä, että ihmiset voisivat yhä terveempänä olla ja elää, ja siihen kannustaminen ja sitä tukeminen on aivan a ja o, kun mietimme tulevaisuuden kustannuksia. Siksi myös tässä rahoitusmallissa huomioidaan ennaltaehkäisyyn tukea, jotta kaikilla alueilla olisi intressinä se. Toisaalta jatkossa eivät vain sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat hyvinvointialueilla voi kantaa vastuuta tästä, vaan myös kunnilla on tärkeä tehtävä nimenomaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, esimerkiksi jo siinä, että kannustamme ihmisiä vaikka käymään uimassa siellä oman kunnan uimahallissa tai pyöräilemässä hyvin laitetuilla pyöräteillä. Siksi on kannustetta sekä hyvinvointialueille että kunnille olla mukana tässä hyvinvointityössä.  

Arvoisa puhemies! Teidän sote-uudistuksenne takia Etelä-Savo ja Pohjois-Savo häviävät siirtymäajan jälkeen lähes 30 miljoonaa euroa, ja kun me kaikki tiedämme täällä, että siellä väki vanhenee ja saattaa jopa vähentyä, niin on väistämätöntä, että teidän hyväksymänne maakuntavero tulee nostamaan verotusta, nimenomaan maakuntaveroa, ehkä jopa useampaan kertaan.  

Mutta kun mentiin näihin maakuntiin, ja esimerkiksi Pohjois-Savossa on seutukaupunkeja Varkaus ja Iisalmi, niin kun me katsomme teidän valtiovarainministeriönne painelaskelmia, näemme, että ne suurimmat ongelmat tulevat niihin kaupunkeihin, joissa on 20 000—40 000 ihmistä, ja näin ollen merkittävät korotuspaineet esimerkiksi Pohjois-Savossa, josta olen kotoisin, kohdistuvat nimenomaan Varkauteen ja Iisalmeen, jopa 2 prosenttiyksikköä. Minua pikkusen hämmästyttää teidän retoriikkanne, että palvelut paranevat ja verot pienenevät, ja tämän Pohjois-Savon esimerkin myötä pyytäisin teitä, arvoisa valtiovarainministeri, arvioimaan: [Puhemies koputtaa] miten tämä on mahdollista, kun tuplaveronkorotukset siellä ovat edessä? 

Arvoisa puhemies! Aiemmasta puheenvuorosta edustaja Harjannetta haluan kyllä erikseen kiittää tästä veromörköily-terminologiasta, joka taitaa nyt sopia tähän keskusteluun erittäin hyvin.  

Edustaja Eestilä, on arvostettavaa, että nostitte esiin seutukaupungit. Niiden asia on sydäntäni lähellä perustellusti, koska niillä alueilla itse asiassa, kuten hyvin varmasti tiedätte, Suomessa on erityisen vahvaa työtä ja yrittäjyyttä. Näidenkin alueiden talouden näkökulmasta kaikkein tärkeintä on ei keskustelu verotuksesta vaan siitä, että edellytykset merkittävien työllistäjien jatkolle ja lisäinvestoinneille toteutuvat. Se on kaikkein varmin pohja siinä tosiseikastossa, jota kuvailitte väestön vanhenemisesta ja kyllä, jopa väestömäärän vähenemisestä, ellei aluekehityksen suunta muutu, kuten tietenkin kovasti kuitenkin toivoisin. Eli lähtökohta on se, että kaikkein tärkeintä on nyt saada tämä uudistus tehtyä, jotta kuntaveronkorotuspaineet eivät entisestään jatku. Laki on vain kivijalka, mutta siellä Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja joka ikisessä maakunnassa ratkaistaan tapa, [Puhemies koputtaa] millä ne palvelut järjestetään, ja se voi säästää euroja.