Arvoisa puhemies! Jos todella tässä ajassa sallitaan, niin hieman itsekin kiipeän tänne pönttöön aluepolitiikasta puhumaan. (Petri Honkonen: Se on oikein!)
Siihen, mitä edellä edustaja Blomqvist totesi tähän Y-junaan liittyen, on helppo yhtyä. On todella valitettavaa, että sellaisessa ajassa, missä esimerkiksi viime viikolla sovittu Pariisin ilmastonsopimus tähtää siihen, että siirtyisimme myös liikenteessä pitkällä aikavälillä täysin hiilineutraaleihin vaihtoehtoihin, nyt sitten niitä hiilineutraaleja vaihtoehtoja, mitä meillä on esimerkiksi junaliikenteessä, paikallisliikenteen osalta ajamme alas. Tätä pitäisi muka sitten kumipyöräliikenteellä korvata — ei varmaan kovin kestävä ratkaisu myöskään ympäristön kannalta.
Mutta se asia, mihin itse ajattelin tässä puheessa puuttua, koskee nyt sitten tätä omaa muutosehdotustani, mikä liittyy tähän läntisellä Uudellamaalla hyvin keskeiseen hankkeeseen, Hanko—Hyvinkää-radan sähköistykseen. Se on Etelä-Suomessa ainut rataosuus, mitä nyt ei ole sähköistetty. Tämä olisi hyvin perusteltua varsinkin elinkeinoelämän näkökulmasta, jotta myös tätä logistista ketjua sitten kumipyöriltä saataisiin raiteilla kulkemaan. Se lisäisi liikenneturvallisuutta ja totta kai myös toisi kustannuksia alaspäin teollisuudelle, joka sitten esimerkiksi Hangon satamaa voisi paremmin käyttää ja logistisella ketjulla operoida, jolloin myös tulemme siihen, että tämä olisi varmasti monelle sellaiselle yritykselle, joka tekee ulkomaankauppaa, toimii vientisektorilla, myös kustannuskilpailukykyä parantava hanke. Toivoisi, että tässä asiassa nyt pystyttäisiin siirtymään hieman eteenpäin. Nämä ovat aina ongelmallisia, jos nämä sähköistyshankkeet viivästyvät pitkälti ja tuovat sitten epävarmuutta sinne niille yrityksille, jotka tätä logistiikkaa haluaisivat käyttää. Tässä yhteydessä on hyvä myös muistuttaa, että tämä ratayhteys kuuluu tähän yleiseurooppalaiseen TEN-verkostoon, mistä täällä myös on keskusteltu, ja olisi myös perusteltua sitten Euroopasta tukea tähän investointiin hakea.
Ylipäätänsähän on ihan lohdullista, että tässä hallituksen esityksessä, mitä nyt sitten täällä käsitellään valiokunnan mietinnön pohjalta, tähän perusväylänpitoon sitä lisärahoitusta on tulossa. Se on tietenkin aina hyvä asia, mutta sitten pitää muistaa se kääntöpuoli, että se valitettavasti tarkoittaa vähän sitä, että yhä vähenevässä määrin uusia hankkeita laitetaan liikkeelle, niitä vähennetään, mikä ei tietenkään tällaisessa investointilamassa, missä Suomi on, kun myös tarvitsisimme niitä julkisia panostuksia eri hankkeiden muodossa, ole koskaan hyvä asia.
Niin kuin monesti täältä pöntöstä on myös tullut ilmi, on aika valitettava tosiasia, että viime aikoina, jo edellisen hallituksen aikana ja tämänkin hallituksen aikana, tulemme liikkumaan yhä enemmän siihen suuntaan, että niistä valtion väylänpidoista perusväylänpitoa siirretään kuntien harteille. Ja varmaan jokainen kuntapäättäjä on sen omassa toiminnassaan nähnyt, että yhä enenevässä määrin kuntien pitäisi sitten vastata suuremmalta osuudelta esimerkiksi niistä hankkeista, mitkä tehdään sitten valtion tieverkkoon. Ihan itse tässä Lohjalla kun toimin kunnallispolitiikassa, niin se on jokavuotinen kysymys, että kun eri väyliä pitäisi peruskorjata ja kun niiden rahoituksesta sovitaan esimerkiksi ely-keskuksen kanssa, niin aika eioota sieltä myydään ja kehotetaan enemmän kuntia vastaamaan itse näistä investoinneista. Se ei voi olla tarkoitus. Siitä, mikä on valtion vastuulla, valtio vastatkoon, ja se, mikä on kuntien vastuulla, on sitten tietenkin kuntien vastattavaa.
Ehkä vielä tähän loppuun tuosta Hanko—Hyvinkää-radan sähköistämisestä, mikä todella olisi niin elinkeino- kuin työllisyysperustein merkittävä hanke. Tässähän kokonaissumma liikkuu siellä 50 miljoonan euron hujakoilla koko hankkeen osalta, mutta tähänhän jo edellisellä vaalikaudella tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa helmikuussa myönnettiin myös lisämäärärahaa, jolla tätä hanketta saataisiin eteenpäin, joten nyt olisi hyvin keskeistä, että tämä eduskunta voisi nyt sitten tähän myöntää esimerkiksi tämän 10 miljoonan euron määrärahan, jolla tätä hanketta voitaisiin jatkaa, jolloin ei ainakaan tultaisi siihen, että laitettaisiin taas tämän, kuitenkin elinkeino- ja työllisyyspoliittisesti merkittävän hankkeen päälle lisää kysymysmerkkejä ja annettaisiin sillä myös jälleen kerran niille yrityksille, mitkä haluaisivat käyttää omassa logistiikassaan esimerkiksi tätä rahtiyhteytenään, enemmän epävarmuutta siitä, mitä tässä tulee tapahtumaan.
Muistuttaisin myös siitä, että esimerkiksi Länsi-Uusimaa hyvin pitkälti nyt sitten maksaa sitä hintaa, mikä liittyy tähän teollisuuden rakennemuutokseen ja siihen, että myös työllisyyttä siltä alueelta on hävinnyt. Tämä olisi myös siinä mielessä kädenojennus sille alueelle, että myös valtio pitää siitä huolen, että elinkeinopoliittiset mahdollisuudet pidetään korkealla ja valtio myös tuo sen auttavan kätensä silloin, kun sillä oikeasti on merkitystä. — Kiitoksia.