Arvoisa puhemies! Me kaikki varmasti jaamme sen tilannekuvan, mikä valiokunnassakin oli esillä, että kuntatalouden tila on huolestuttavan heikko ja alijäämän itse asiassa arvioidaan tänä vuonna vielä syvenevän. Tämä tietenkin osittain johtuu tehdyistä valtionosuusleikkauksista mutta myös siitä, että kuntien menot ovat kasvaneet odotettua nopeammin ja verotulojen kasvu taas on ollut ennakoitua vaimeampaa. Sote-menot ovat ne, jotka erityisesti ovat kasvaneet, ja toisaalta kuntien tuloverokertymää ovat alentaneet verotusjärjestelmän muutokset, jotka vaikuttavat tähän kiertymisrytmiin. Arvio on jopa niin suuri, että verotulokertymä on 900 miljoonaa euroa alempi kuin keväällä arvioitiin.
Jos katsotaan, mitä kuntien valtionavuissa on tapahtunut, niin summahan on 11,6 miljardia euroa, joka on itse asiassa 8 prosenttia suurempi kuin tänä vuonna, ja se on noin 900 miljoonaa euroa, ja peruspalvelujen valtionosuus tästä on 7,1 miljardia. Se kasvaa noin 550 miljoonalla eurolla verrattuna tähän vuoteen, ja jos mietitään, mistä se kasvu tulee, niin se tulee kustannustenjaon tarkistuksesta, joka lisää valtionosuutta 102 miljoonaa euroa, sekä lakisääteisestä indeksikorotuksesta, joka on 166 miljoonaa euroa. Valtionosuuden kasvuun vaikuttavat myös kilpailukykysopimuksen liittyvät valtionosuuden leikkaukset, ja sen vaikutus on 264 miljoonaa euroa.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että valtionosuuden mitoituksessa on otettu huomioon varhaiskasvatuksen laajentaminen ja ryhmäkokojen pienentäminen, ja tästä hallitukselle kiitos. Jos katsotaan tämän hetken tilannetta, niin paikallishallinnon rahoitusasema kohenee ensi vuonna hieman, mutta näistä korotuksista huolimatta, kun suurin osa valtionavuista ajoittuu ensi vuoteen, niin tämän vuoden perusteella noin 50 kuntaa on nostamassa veroprosenttiansa, ja kun näissä kunnissa asuu lähes 0,5 miljoonaa asukasta, korotus on silloin aika merkittävä.
Valiokunta itse asiassa omassa kannanotossaan korostaa sitä, että pitäisi miettiä, miten vakaata kuntataloutta ja kunnan tarkoituksenmukaista taloudenpitoa voitaisiin edistää. Meillähän on poistoissa ollut aika ajoin erilaisia ajatuksia, esimerkiksi että poistojen aikaa on lyhennetty sen vuoksi, että näitä sopeutustoimenpiteitä ei siirrettäisi tulevaisuuteen, mutta nyt nähdään, että rytmitys on aika ohut ja se aiheuttaa isoja vaikeuksia kunnille. Sen vuoksi valiokunta toivoo, että ministeriössä ihan vakavasti mietitään, mikä olisi se optimaalinen malli. Ei sellainen malli, jolla kunnat voivat luistaa omasta vastuustansa, mutta jolla kunnat eivät joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen näiden aikarytmitysten takia.
Valiokunta myös korostaa sitä, että kuntien omilla toimilla, laajan itsehallinnon kautta on paljon merkitystä siihen, mikä niiden talous on, ja painottaa sitä, että pitää etsiä kustannustehokkaita toimintatapoja, pitää jalkauttaa hyviä käytäntöjä ja miettiä, miten ennaltaehkäiseviä palveluita voidaan tehostaa, koska sitä kautta kustannuksia saadaan alaspäin.
Mutta ihan yhtä tärkeätä on kiinnittää huomiota siihen, miten luodaan elinvoimaisuutta ja taloudellista toimeliaisuutta kuntien alueelle ja miten voidaan työttömyydestä aiheutuvia menoja alentaa. Tähän tietenkin liittyy kuntakokeilu, jossa oleellista on se, että kuntien ja valtion välinen yhteistyö toimisi hyvin ja että kunnat pystyisivät panostamaan erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja pidempään työttömänä olleiden, heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten pääsyyn markkinoille.
Valiokunnan näkemyksissä korostui vielä esimerkiksi hankintaosaaminen ja se, että siinä pitää pystyä hyödyntämään myös erilaisia digitalisaatioita ja siihen liittyviä tehostamisia näissä hankkeissa. Valiokunta halusi kiinnittää huomiota kuntien eriytymiseen, siihen, että jos katsotaan vain keskiarvoja, niin se ei aina kerro sitä todellisuutta, mikä kunnissa on ja miten kunnat selviävät lakisääteisistä palvelujen järjestämisvelvoitteista. Sen vuoksi on hyvä, että hallitus on tekemässä tilannekuvaa, jossa sitten arvioidaan sitä, mikä kuntakohtainen väestökehitys on, miten elinvoima kehittyy, millaiset ovat taloudelliset tiedot ja niin edespäin, ja tätä kautta tulevat kuntakohtaiset painelaskelmat, jotka osoittavat sitä, miltä tulevaisuus näyttää.
Sote-uudistuksesta valiokunta halusi nostaa sen vaikutukset kuntatalouteen ja pitää tärkeänä, että nämä sote-kustannukset siirtyvät yksittäisten kuntien kontolta pois. Moni on ajatellut, että se toisi ikään kuin helpotusta sinne kuntatalouteen, mutta kun valtionosuusjärjestelmässä sote on painottunut osuus, niin saattaa olla niin, että nämä pienimmät ja heikoimmassa asemassa olevat kunnat eivät tästä huolimatta selviä omista tehtävistänsä. Sen takia valiokunta haluaa korostaa, että kuntien lakisääteisistä tehtävistä pitää kuntien pystyä selviytymään.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Edustaja Vähämäki. — Anteeksi, ministeri Paatero. [Sirpa Paatero: Arvoisa puhemies! Hämmennyin vain siitä, että onko Vähämäellä joku toinen jaosto tähän liittyen. — Ville Vähämäki: Hallintojaosto! — Sirpa Paatero: No niin. Siksi tämä hämmennys, anteeksi. Jos sovitaan niin, että toinen jaosto esittelee tämän?] — Näin ajattelin. Edustaja Vähämäki.