Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää muutoksia julkisesti tuetuista vienti‑ ja alusluotoista sekä korontasauksesta annettuun lakiin. 

Vuonna 2012 voimaan tullut laki annettiin rahoitusmarkkinakriisin jälkeisessä tilanteessa, jossa pankkien mahdollisuudet pitkäaikaisten vientiluottojen myöntämiseen olivat heikentyneet. EU:n velkakriisi ja Yhdysvaltojen epävarma taloustilanne olivat edelleen vaikeuttaneet rahoitusmarkkinoiden toimintaa. Silloisessa markkinatilanteessa viennin edellyttämä pitkäaikainen rahoitusmarkkina toimi puutteellisesti. Koska viennin rahoitus oli pankeille matalatuottoista toimintaa, niiden pitkäaikaiset varat oli kohdennettu mieluummin paremmin tuottaviin kohteisiin. 

Asiaa koskeneessa talousvaliokunnan mietinnössä todettiin tuolloin, että pysyvällä luottomuotoisella vienninrahoitusjärjestelmällä oli pyritty turvaamaan suomalaisille vientiyrityksille tasavertaiset rahoitusmahdollisuudet tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna. Viejille oli tarkoitus tarjota rahoitusratkaisuja, joita markkinoilta ei ollut saatavissa. Velkakriisien vuoksi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla oli silloin häiriöitä, jotka vaikuttivat viennin rahoitukseen ja tämän saatavuuteen. 

Arvoisa puhemies! Nyt kysymyksessä olevassa lainsäädäntöhankkeessa on kyse pitkälti samasta perusongelmasta, nimittäin viennin rahoituksen markkinapuutteen korjaamisesta ja sen paikkaamisesta. Markkinapuute on nyt kohdistunut myös pieniin luottoihin ja niiden saatavuuteen, sillä rahoitussektori ei ole tarjonnut riittävässä määrin luottoja pienille vientihankkeille. Tästä rahoituksen saatavuuteen liittyvästä markkinapuutteesta vaikuttaisi kärsivän erityisesti yritysten pk-sektori mutta myös suuremmatkin yritykset pienemmissä vientihankkeissa. 

Näissä muutosesityksissä on pitkälti kysymys siitä, että nykyinen sääntely ei tarjoa riittäviä ja sopivia instrumentteja luoton hallinnointiin ja luoton myöntämisen tekniseen toteutukseen. Se on tehty nyt painopisteenä olevia luottoja suurempia luottoja silmällä pitäen. Tällä lainsäädäntöhankkeella parannetaan siis kyseessä olevan lain toiminnallisuutta myös pienempiä luottoja myönnettäessä. Samalla esitetään tehtäväksi säädöshuollollisia teknisiä korjauksia lakiin.