Arvoisa puhemies! Aluksi kiitän puhemiesneuvostoa siitä, että tämä tärkeä asia, velkaantuminen, on tänään salikeskustelussa. Samoin kiitän niitä edustajia, jotka allekirjoittivat tämän keskustelualoitteen. On erittäin hieno asia, että allekirjoituksia tuli yli puoluerajojen.
Arvoisa puhemies! Velkaantuminen Suomessa on ollut jo pitkään kasvu-uralla. Tämän trendin ei saa antaa jatkua. Vuoden 2019 aikana ulosoton perintätoimien kohteena oli peräti 562 144 henkilöä. Suomen Asiakastiedon mukaan vuonna 2019 yksityishenkilöille rekisteröitiin ennätysmäärä maksuhäiriömerkintöjä. Lukumäärä oli vajaa 1,9 miljoonaa. 387 000 — näin monella on maksuhäiriömerkintä. Hiljaiseksi vetää. Tämäkin luku on uusi ennätys.
Miettikää, hyvät kollegat, kuinka suuresta ongelmasta on kyse. Nykytilanne on hälyttävä, ja on päivänselvää, että velkaongelmat räjähtävät käsiin jo lähitulevaisuudessa, ellei asialle tehdä pikaisesti jotakin. Yleinen talous- ja työllisyystilanne vaikuttaa luonnollisesti velkaantumiseen, joten toivon vilpittömästi hallitukselta onnistumisia tällä rintamalla. Se on Suomen etu.
Tarvitaan purevia toimia velkaongelmien voittamiseksi. Ensinnäkin on panostettava velkaantumisen ennaltaehkäisyyn, esimerkiksi talouskasvatuksen ja varhaisen vaiheen neuvonnan sekä muiden tukitoimien kehittämiseen. Myös tuotteiden ja palvelujen markkinointiin tulee kiinnittää huomiota. Toiseksi meidän on panostettava velallisten aseman parantamiseen. Veloissa kärvisteleviltä ei saa sammuttaa toivonkipinää paremmasta huomisesta. Ylivelkaantumisen taustalla on valtava syiden kirjo, ja usein nämä syyt ovat varsin inhimillisiä. Vähävaraisten suomalaisten velkaongelmat saattavat saada alkunsa yhdestä pienestä sairaalamaksusta. Kolmanneksi velkaantumiseen liittyvää lainsäädäntöä on arvioitava ja kehitettävä jatkuvasti. Valtionjohto ei voi vain sivusta seurailla vuositolkulla, kuinka pikavippien korot ja perintäkulut hipovat pilviä. Lainapalvelujen sääntely ja korkojen rajoittaminen ovat tärkeitä toimia myös velkaongelmien ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Luoton myöntämiseen tarvitaan myös vastuullisuutta, ja vakuudettomien luottojen maksimimäärää on rajattava.
Kannan syvää huolta kulutusjuhlan keskellä varttuvista nuorista. Nykyisin mahdollisuudet kuluttaa, tehdä velkaa ja elää yli varojensa ovat rajattomat. Kouluissa on jonkin verran talouskasvatusta, mutta sen lisäämiselle olisi varmasti tarvetta. On hienoa, että esimerkiksi Suomen Pankki on aloittanut vuoden kestävän kansallisen koordinaatiotyön nuorten taloudenhallintataitojen lisäämiseksi. Myös teknologia tarjoaa konstinsa tukea taloudenhallintaa, tästä esimerkkeinä Penno-palvelu sekä pankkien omat sovellukset. Tällaisten taloudenhallintaa helpottavien työkalujen kehittämiseen tulisi satsata. Esimerkiksi neuvoloissa voitaisiin tarjota evästystä perheille talousasioissa.
Markkinointi on tänä päivänä erittäin aggressiivista. Toisinaan hinnat ilmoitetaan varsin epämääräisesti ja kuluttaja ei hahmota, mihin sitoutuu. Tältä osin tarvitaan selkeyttä pelisääntöihin, ja myyjän vastuuta tulee alleviivata. Luotolla maksamisen tarjoamista käteismaksun sijaan tulisi mielestäni myös rajoittaa. Myös lainatuotteiden ja luottokorttien markkinoinnin rajoittamista pitäisi arvioida uudemman kerran siltä osin kuin se on mahdollista EU-sääntöjen puitteissa.
Velkaantuneita on autettava selättämään ongelmansa. Osalla velat saattavat olla peruja jo 1990-luvun laman ajoilta. Monia ovat kohdanneet elämässä yllättävät haasteet, kuten työkyvyn tai työpaikan menetys. Myös korkeakorkoiset pikalainat näkyvät velkaongelmien lisääntymisenä. Perinnän epäkohtiin on puututtava. Perintäkuluille on saatava kohtuullinen katto. Sen lisäksi perintätoimia on valvottava tiukasti, ettei velallisen selkänahasta revitä voittoa perusteetta. Tällä hetkellä perinnässä vallitsevat villin lännen säännöt ja ihmisiä laskutetaan jopa aivan törkeästi ilman perusteita. Myös ulosoton toimintaa on ohjattava oikeudenmukaisempaan suuntaan. Suojaosuutta on korotettava nykyisestä, ja tulospalkkiot eivät saa ohjata ulosottomiesten toimintaa.
Samoin velkojen vanhenemista pitää tarkastella kriittisesti. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat 90-luvun laman uhrit, joista monien velkavankeus on kestänyt ikuisuuden. Tämä ei ole enää reilua. Ihmiset ansaitsevat toisen mahdollisuuden jatkaa elämässä eteenpäin. Perussuomalaiset ovat nostaneet usein 90-luvun laman uhrit esille, ja toivotaan, että saadaan parempi ratkaisu heidän kohdallaan.
Velallisen pitää saada ajan tasalla oleva tieto velkasaldosta, lyhennyksistä sekä kaikista kuluista. Myöskään saatavien myymisestä ei pitäisi voida rokottaa velalliselta. Se vasta on härskiä, kun velallinen maksaa, minkä pystyy, mutta velkasaldo vain kasvaa. Tälle touhulle on laitettava piste.
Maksuhäiriömerkintöjen säilymisaikoja tulisi lyhentää nykyisestä erityisesti siinä tilanteessa, kun velat on maksettu viimeistä senttiä myöten pois. Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa arkea monin tavoin, eikä ole oikein kiusata pientä ihmistä tarpeettoman pitkään. Maksuhäiriömerkintöjen kestoajan lyhentäminen on mainittu hallitusohjelmassakin, joten toivottavasti tämän osalta saadaan parannuksia aikaan mahdollisimman nopealla aikataululla.
Hallitus lupaa myös selvittää yksityishenkilön velkajärjestelyjä ja yrityssaneerausta koskevien lakien muutostarpeita. Kysyisinkin hallitukselta: onko tähän liittyen otettu edistysaskelia? Velkajärjestelyyn pääsemisen helpottaminen auttaisi isoa velallisten joukkoa, joten olisi ensiarvoisen tärkeää, että asia etenisi pian.
Koronkiskonta ja pikavippifirmat on saatava kuriin. Syyskuun alussa tuli voimaan korkokatto. Sen vaikutuksia pitää seurata aktiivisesti, ettei käy samalla tavalla kuin vuoden 2013 yritykselle suitsia korkoja. Silloin korkoihin pyrittiin vaikuttamaan lainsäädäntöä muuttamalla, mutta lakiin jäi paha porsaanreikä. Se johti käytännön tasolla vain velkasummien räjähdysmäiseen kasvuun ja ihmisten ahdingon syvenemiseen entisestään. Pyydän hallitusta olemaan hereillä tämän asian kanssa. Kokonaisvelkakattoa tulisi miettiä.
Myös vakuudettomille luotoille voisi harkita nykyistä tiukempia ylärajoja. Hallitusohjelmaan on kirjattu positiivisen luottorekisterin käyttöönotto vielä tämän vaalikauden aikana. Mikä tämän kanssa on ajankohtainen tilanne, hallitus?
Arvoisa puhemies! Miksi velkaantuminen on yhteiskunnallisesti iso asia? Ylivoimainen velkataakka on omiaan lamauttamaan pienen ihmisen. Se nakertaa tulevaisuudentoivon ja heijastuu enemmän tai vähemmän suorasti niin psyykkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiin. Velkaongelmat heijastuvat myös perheisiin ja muihin läheisiin. Moni ylivelkaantunut ei myöskään selviä arjestaan ilman yhteiskunnan tukia, mikä nostaa luonnollisesti valtion sosiaaliturvamenoja — kyse ei ole mistään pienistä summista. Kuten puheen alussa toin esille, kyse ei ole pienestä ongelmasta vaan mittavasta yhteiskunnallisesta haasteesta. On myös muistettava, että lähellekään kaikilla velkaongelmien kanssa kamppailevilla suomalaisilla ei ole maksuhäiriömerkintää ainakaan vielä.
Hallitusohjelmassa on mainittu paljon hyviä keinoja ylivelkaantumisen taittamiseksi. Aiemmin mainitsemieni lisäksi pidän erittäin hyvänä asiana sosiaalisen luototuksen kehittämistä sekä taloussosiaalityön osaamisen vahvistamista ja perintäkulujen euromääräistä ylärajaa. Nyt on aika toteuttaa hallitusohjelman kirjaukset käytännössä. Toivon kuulevani hallitukselta tänään selkeitä lupauksia siitä, mitä tullaan tekemään ylivelkaantumisen torjumiseksi ja millä aikataululla, nimittäin tällä asialla on todella kova kiire ja uudistusten kanssa ei voi vitkastella.
Arvoisa puhemies! Näin lopuksi: Tämän puheeni sisältö on ehkä vähän enemmän vielä velallisten puolesta, koska katson, että on ensiarvoisen tärkeää yhteiskunnan, velallisen, velanantajan, kaikkien ihmisten puolesta, että velat hoidetaan mutta että se seinä ei olisi heti vastassa. Se ei hyödytä silloin ketään. — Kiitos.