Senast publicerat 05-06-2021 15:52

Punkt i protokollet PR 94/2018 rd Plenum Onsdag 3.10.2018 kl. 14.01—17.48

12. Regeringens proposition till riksdagen om godkännande av avtalet om ändring av överenskommelsen mellan de nordiska länderna om tillträde till högre utbildning

Regeringens propositionRP 151/2018 rd
Remissdebatt
Förste vice talman Mauri Pekkarinen
:

Ärende 12 på dagordningen presenteras för remissdebatt. Talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till kulturutskottet. 

För remissdebatten reserveras högst 30 minuter. Om vi inte inom den utsatta tiden hinner gå igenom hela talarlistan avbryts behandlingen av ärendet och fortsätter under dagens plenum efter att de övriga ärendena på dagordningen blivit behandlade. Om debatten om ärendet däremot avslutas före den reserverade tiden gått ut går vi över till nästa ärende på dagordningen, det vill säga ärende 13.  

Minister Berner — inte närvarande. Debatten är avslutad. [Katri Kulmuni ber om ordet] Nå, om ledamoten trots allt kunde få ordet. Det här eftersom jag tycker att jag redan sade att debatten är avslutad, men det kan hända att det inte ännu klubbats av. — Varsågod ledamot Kulmuni. 

Debatt
16.45 
Katri Kulmuni kesk :

Kiitoksia puhemiehelle tästä armollisuudesta. Koetin varata puheenvuoron myös aikaisemmin, mutta siinä vaiheessa, kun ministerin nimi tuli siihen, jostakin syystä oma puheenvuoroni katosi varauslistasta. Haluan kuitenkin kommentoida tätä asiaa lyhyesti, vaikka nyt esittelyä ei saatukaan. 

Tässähän ei ole kysymys suuresta lainsäädäntöteknisestä asiasta, vaan ainoastaan meidän korkeakouluja koskeva sopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi, mikä on hyvä asia. Mutta kiinnittäisin huomiota siihen, kun kysymyksessä on viiden Pohjoismaan yhteinen korkeakoulujen liikkuvuussopimus, että kuitenkin Suomesta lähtee vuosittain, viime vuosinakin on lähtenyt, yli 2 000 opiskelijaa muihin Pohjoismaihin mutta Suomeen vastaavasti saapuu vain noin 200 opiskelijaa. Elikkä täältä lähtee 2 000 ja meille saapuu 200, ja tämä ehkä kertoo jotain meidän houkuttelevuudestamme muiden Pohjoismaiden opiskelijoiden silmin. Etenkin kun olemme kaksikielinen maa ja meillä olisi tarjolla varsin laaja repertoaari monenlaisia koulutusohjelmia korkeakouluissa myös ruotsin kielellä ja kansainvälisesti myös muilla kielillä, niin kannattaisi kyllä suomalaisessa korkeakoulukentässä miettiä, miten me voisimme pohjoismaisessa perheessä koettaa luoda tiiviimpiä yhteistyömuotoja eri korkeakoulujen välille. 

Tähän tietenkin liittyy ylipäänsä se työ, mitä Pohjoismaiden neuvostossa tehdään. Edelleenkin nuorten, jotka lähtevät opiskelemaan, täytyy avata pankkitili esimerkiksi Ruotsiin ennen kuin pystyy saamaan vuokra-asuntoa sieltä. Ihan tämmöisissä käytännön pikku jutuissa on ongelmia olemassa. Meidän keskiryhmä on esittänyt esimerkiksi tätä pohjoismaista e-kansalaisuutta. Koska kaikilla Pohjoismailla on erittäin korkeat sosiaaliturvatasot olemassa ja tunnukset olemassa ja tunnistautumismenettelyt, miksi ei voisi olla yhteistä sopimusta siitä, että nämä ovat vastaavia kussakin maassa? Ehkä tämä voisi osaltaan tehdä myös Suomesta houkuttelevamman paikan muille pohjoismaisille opiskelijoille. 

Pidän tätä epäsuhtaa, että jos meiltä lähtee yli 2 000 ja meille tulee vain 200 opiskelijaa, erittäin huolestuttavana sen kannalta, miten vaikkapa koko meidän elinkeinoelämämme on verkottunut Pohjoismaissa ja miten vahva perusta ja pohja se on koko meidän valtiollemme ja sille liiketoiminnalle, mitä täällä harjoitetaan. Joten on hyvä, että tämä sopimus saadaan aikaiseksi ja se nyt on toistaiseksi voimassa, mutta toivon, että korkeakoulupolitiikassa huomioitaisiin se epäsuhta, että suomalaiset varsin huonosti pystyvät ottamaan vastaan tällä hetkellä pohjoismaisia opiskelijoita. Hyvä tietenkin, että meiltä lähtee ulkomaille ihmisiä. 

Riksdagen avslutade debatten. 

Riksdagen remitterade ärendet till kulturutskottet.