Arvoisa herra puhemies! Ministerit! On hauska huomata, että täällä on poliisitieteen tohtoreita, varsinkin siviilien joukossa. Tosiasia on se, että viime vuonna poliisin käyttömenot olivat 838 miljoonaa. Nyt te olette ”lisänneet” tällä 10,6 miljoonalla sen niin, että se on 805 miljoonaa suunniteltuna. Se gäppi on 33 miljoonaa. Lakkautammeko me näin ollen Itä-Suomen poliisilaitoksen, otammeko puolet pois Sisä-Suomen poliisilaitoksesta, lopetammeko me poliisin paljastavan rikostutkinnan, siirrämmekö edelleen väkeä pois keskustaajamista, missä 90 prosenttia kaikista rikoksista ja tapahtumista on? Olkaa hyvä ja valitkaa näistä vaihtoehdoista, koska te itse olette kertonut, että te olette lisänneet rahaa. Ja tosiasiassa te ette ole päässeet edes siihen, mitä on käytetty. [Suna Kymäläinen: Sama aihe edelleen!] 

Arvoisa puhemies! Tässä edellisessä keskustelussa moneen kertaan painotin sitä, että korona on tuottanut paitsi uusia tehtäviä poliisille myös sen, kuten hallitus on luvannut, että viranomaisille korvataan koronasta aiheutuvat kustannukset. Nämä korvatut kustannukset ovat näkyneet siellä piikkinä, poliisin korkeampana rahoituksena, ja nyt kun alamme selviämään tästä koronasta, niin poliisilla ei tällaisia menoja enää samalla tavalla ole. Mutta kuten sanottu, se budjettirahoitus on silti korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin siinä esityksessä, joka tänne pian tuodaan. 

Arvoisa puhemies! Ministeri! Ymmärrän kyllä, että tätä asiaa voidaan pyöritellä ikään kuin muna- ja kanaleikkinä, mutta tosiasia on kuitenkin se, että ensi vuonna poliisi joutuu sopeuttamaan toimiansa todella raakasti ja vuodesta 23 eteenpäin edelleen noin 30—40 miljoonaa vuodessa. Olisi toivottavaa, että te korjaisitte tämän asian ja lisäisitte sen määrärahan tälle vuodelle, ja siksi kysyn uudestaan: mistä te leikkaatte poliisin operatiivista toimintaa? Tehän olette ohjanneet poliisin operatiivista toimintaa korvamerkitsemällä varoja sinne sun tänne, ja kun te olette kehuneet, että ne ovat henkilöstölisäyksiä, niin täytyy nyt huomauttaa kuitenkin, että ne ovat vain kertaluonteisia yhden vuoden lisäyksiä. 

Arvoisa puhemies! Hallitukset työskentelevät yhteisen hallitusohjelmansa puitteissa, ja tässä hallitusohjelmassa viisi puoluetta on yhdessä sitoutunut siihen, että esimerkiksi ihmiskaupan vastaista työtä resursoidaan entistä enemmän, että myös vaikkapa verkkorikollisuuteen liittyvät kysymykset otetaan entistä vahvemmin poliisin agendalle. Esimerkkinä tämä koronatilanne, joka ajoi suuren osan ihmisistä etätöihin, verkkoon, jolloin myös rikolliset ovat löytäneet tämän paikan. Samoin olemme sitoutuneet myös siihen, että niillä alueilla, joilla se palvelutaso on heikompi, poliisien määrää vahvistetaan. Tätä työtä jatketaan, vaikka tiukkaa se tuleekin olemaan. 

Olen sanonut moneen kertaan, että me olemme tehneet askelia eteenpäin, olemme ottaneet niitä, mutta niitä tarvitaan jatkossakin. Kerralla kuntoon ‑resepti ei ole yhdelläkään hallituksella varmasti vielä onnistunut, enkä usko, että tämä hallitus kerralla korjaa kaikkea. Tällä hetkellä poliisi tekee sopeuttamissuunnitelmia, niitä käydään myöhemmin läpi, ja toivotaan, että sieltä ei tarvitse henkilöstöä paljoa irtisanoa. [Puhemies koputtaa] Sanon, että paljoa, koska on riski siihen, että tämä raha ei riitä, koska sitä menee moneen muuhun. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies: Kiitoksia, aika!] Haluan olla tässä avoin ja rehellinen. 

Arvoisa puhemies! Kun tämä tärkeä keskustelu nyt jatkuu, niin haluan sanoa ensinnäkin sen, että kokoomuksen johdolla edellisessä, Sipilän hallituksessa, kun lähes kaikkialta jouduttiin säästämään, oli sisäinen turvallisuus, plus 40 miljoonaa, niitä harvoja paikkoja, mihin tehtiin heti kauden alussa lisäys. Samaan aikaan nostettiin poliisien koulutusmäärät maksimiin, mikä on mahdollistanut sen, että tälläkin hallituskaudella poliisien määrä on edelleen kasvanut. 

Mutta nyt tosiasia on se, niin kuin tästä ministeri Ohisalon puheenvuorosta kuulimme, että rahaa ei ole riittävästi, ja se johtaa siihen, että poliiseja joudutaan lomauttamaan [Petri Huru: Ei ole annettu riittävästi!] — ehkä irtisanomaankin, kuulin tässä — ja se on väärin. Se on vastoin sitä turvallisuuslupausta, jonka joka ainut eduskunnassa oleva puolue antoi ennen eduskuntavaaleja. Ja kyllä, tämä on koko hallituksen kysymys. Tämä on arvovalinta. Jos te otatte 7 miljardia velkaa mutta te ette löydä tätä 30:tä miljoonaa poliiseille, joka on tämän eduskunnan yhteinen tahto, [Puhemies: Aika!] niin minä nyt kysyn: olisiko kuitenkin mahdollista, että täydentävässä budjettiesityksessä aikanaan [Puhemies: Aika!] te annatte sen 30 miljoonaa lisää? [Jukka Gustafsson: Mehän sen päätämme täällä!] 

Arvoisa puhemies! Ilman muuta hallitus tarkastelee täydentävässä esityksessään kaikkia niitä budjetin kohtia, joihin katsotaan vielä tarpeelliseksi palata. Ja niin ikään eduskunnassa jatkuu budjetin läpiruotiminen koko syksyn ajan, ja myös eduskunnalla on mahdollisuus tehdä omia lisäyksiään. [Jukka Gustafsson: Juuri näin!]  

Minusta tämä salin keskustelu yli puoluerajojen osoittaa sen, että kaikilla on yhteinen huoli tästä. Siksi myös omalta osaltani kuvasin ne keskustelut poliisiylijohtajan kanssa, mihin toivon tämänkin talon vielä paneutuvan: miksi lisääntyvästä euromäärästä huolimatta, 800 miljoonaa, hallituksen tavoite poliisien lisääntyvästä määrästä ei toteudu? Siinä on epäsuhta, ja uskon tässä salissa kaikkien ymmärtävän tämän ristiriidan yhtäältä kasvavan rahoituksen ja toisaalta poliisin näkemyksen välillä, että me emme pääse kohti tavoitetta vaan pikemminkin ajaudumme päinvastaiseen tilanteeseen. Tätä parhaan kykyni mukaan perkasin poliisijohdon kanssa läpi ja toivon, että tämä talo sitä työtä jatkaa. [Välihuutoja oikealta] 

Arvoisa herra puhemies! On aivan ilmeistä, että poliisin työn kuormitus on myös kasvussa. Koronan aikana ihmisten pahoinvointi on lisääntynyt, ja se näkyy erityisesti väkivallan kasvuna, seksuaalirikosten määrän kasvuna. Hälytystehtävät ovat yhä haasteellisempia, poliisia jopa maalitetaan. Kuormitusta lisää myös pelko siitä, säilyvätkö poliiseilla heidän virkansa, ja myös siitä, että työmäärä kasvaa yhä enemmän. Varsinais-Suomesta olemme saaneet vakavan viestin siitä, että valitettavan moni poliisi miettii uran vaihtoa. Se on vakava viesti. Kysynkin teiltä, ministeri Ohisalo, tässä ajassa, kun syömävelkaa otetaan kaksin käsin ja pysyviä menoja lisätään myös melko lailla: eikö teidän ensisijainen prioriteettinne sisäministerinä ole huolehtia poliisin toimintakyvystä ja ihmisten turvallisuudesta? [Petri Huru: Ja riittävästä rahoituksesta!] 

Arvoisa puhemies! Juuri olemme neljättä lisätalousarviota valmistelemassa, ja olemme käyneet poliisin kanssa jatkokeskustelua siitä, mikä nyt auttaisi tässä tilanteessa sen lisätalousarvion osalta. Olemme siellä esittäneet poliisille lisämäärärahoja, [Petri Huru: Esitittekö riittävästi?] ja on hyvä huomioida, että sisäisen turvallisuuden kenttä ei ole yksin poliisi. Meillä on myös vaikkapa Rajavartiolaitos, joka on ottanut aivan täysin uudenlaisen vastuun tässä koronan hoidossa. Sielläkin on korjausvelkaa. Pitäisi uusia vartiolentokoneita, ulkovartiolaivoja. Näistä kaikki ovat jääneet tälle hallitukselle hoidettavaksi kerrallaan, ja sisäministeriöllä yhteensä on vain rajallinen määrä mahdollisuuksia hakea kaikelle tälle rahaa. Mutta teemme parhaamme sen osalta, että moniin, lukuisiin tarpeisiin vastattaisiin turvallisuussektorilla. Ja kuten sanottu aiemmin, niin sillä on väliä, että tehdään myös muilla sektoreilla niitä ennalta ehkäiseviä toimia, jotta turvallisuusviranomaiset eivät olisi yksin näissä tilanteissa.  

Arvoisa puhemies! Haluan täydentää ministeri Ohisalon listausta näistä sisäisen turvallisuuden puutteista, jotka ovat ilmeisiä — varmastikin näin — kuitenkin sillä tiedolla, että hallitushan on sitoutunut merkittävään rahapanostukseen sisäisen turvallisuuden nimissä rajavartioalusten lisähankintaan, uuteen tilaukseen, johon on resursoitu 240 miljoonaa euroa. Tämän mielelläni kuitenkin tässä yhteydessä mainitsen. 

Arvoisa puhemies! Tässä on käyty tärkeätä keskustelua poliisin määrärahoista ja tuotu esiin, että asuinalueiden eriytyminen on yksi haaste, ja tämä varmasti koskee esimerkiksi Helsinkiä, jota edustan. Kysyinkin: mitä teemme sen eteen, että meillä olisi paremmat nuorisotyöresurssit, mielenterveyspalvelut, meillä olisi lapsille ja nuorille tekemistä koulun jälkeen? Kun minä olen keskustellut Helsingin nuorisoneuvoston jäsenten kanssa, jotka edustavat niitä nuoria, joista täällä ollaan huolissaan, siitä, mitä he haluavat, niin he haluavat tekemistä koulun jälkeen niillekin nuorille, joille sitä paikkaa ei tunnu löytyvän. Tämä hallitus on ottanut käyttöön Suomen harrastusmallin, joka tuo vastauksia tähän kysymykseen. Olisikin erittäin tärkeätä, että tämä harrastusmalli saisi riittävän rahoituksen ja tuen myös jatkossa. Ja siitä olisinkin kysynyt arvon ministereiltä: näettekö tämän tapahtuvan? 

Arvoisa puhemies! Päiväkotien ja koulujen osalta voin vastata opetusministerinä, ja varmaan kollega Antti Kurvinen haluaa täydentää Suomen mallin osalta. 

Tämä hallitus on panostanut yli 300 miljoonaa tämän hallituskauden aikana tasa-arvorahoitusta päiväkodeille ja suomalaisille peruskouluille eli rahoitusta, joka jaetaan erityisesti sellaisille päiväkodeille ja kouluille, jotka sijaitsevat alueilla, joilla esimerkiksi työttömyys on korkeaa, koulutusaste on matalampi tai joilla on paljon vieraskielisiä eli joilla tarve lisäresursseille on suurempi kuin muualla.  

Meillä on tällä hetkellä valmistelussa myöskin tämän tasa-arvorahoituksen vakiinnuttaminen, koska tätä rahaa on jaettu jokaisen hallituksen toimesta viimeisen vuosikymmenen aikana, eli on nähty, että on pysyvä tarve tämänkaltaiselle rahoitukselle. Tällä hetkellä on lainvalmistelu käynnissä sen eteen, että saadaan myöskin vakiinnutettua tätä osaksi meidän valtionosuusrahoitusta kouluille. Erittäin tehokas toimi nimenomaan asuinalueiden eriytymistä vastaan ja lasten ja nuorten tasa-arvon eteen. 

Arvoisa herra puhemies! Oli mukava asia, että edustaja Holopainen otti esille tämän Suomen mallin, [Jani Mäkelä: Ihan sattumalta!] joka nyt tulee tällä vaalikaudella todeksi, elikkä sen, että koulupäivän yhteyteen taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle omasta kotitaustasta riippumatta vähintään yksi mieluinen harrastus ja se kytketään koulupäivän yhteyteen. Suomen mallin osalta tämä niin sanottu ykkösvaihe on takana ja nyt edetään kakkosvaiheeseen, jossa sitä viedään eteenpäin. Tavoitteena on tehdä tällä vaalikaudella siitä tavalla tai toisella pysyvä toimintamuoto. 

Ja, puhemies, totean vielä loppuun, että olen sitä mieltä, että rikollisuuden ehkäisemisessä, syrjään jäämisen ehkäisemisessä hyvät harrastukset ovat aivan kärkipäässä. Toivon, että kunnat pitävät niistä huolta ja myös me aikuiset annamme vapaa-aikaamme siihen, että lähdemme lasten ja nuorten harrastuksiin vetäjiksi ja valmentajiksi. 

Arvoisa puhemies! Tässä aikaisemmin ministeri Saarikko peräänkuulutti mittakaavaa. Mittakaava on se, että poliisi tarvitsisi 35—40 miljoonaa euroa rahaa säilyttääkseen nykyisen tason ja te otatte ensi vuodelle 6 900 miljoonaa velkaa, [Petri Huru: Ohhoh!] josta ei tätä rahaa löydy. Se on kyllä erikoista. 

Mutta haluaisin nostaa tässä esiin sen, ministeri Ohisalo, että te puhuitte, että te olette nostaneet poliisien määrää, mutta te tiedätte aivan varsin hyvin, että julkisen talouden suunnitelmaa käsiteltäessä poliisi ilmoitti, että heidän määränsä laskee noin 7 050:een. Miksi ihmeessä te puhutte tällaista? Ja kun äsken totesitte, että te toivotte, ettei tarvitse kovin montaa poliisia irtisanoa, niin voisitteko nyt ystävällisesti kertoa, kuinka monta ylimääräistä ja turhaa poliisia Suomessa on. 

Arvoisa puhemies! Totean sen vielä kerran: Vaikka poliisien määrää on nostettu, mielestäni se on riittämätöntä. Meidän jokaisen tehtävä on pitää huoli siitä, että poliisien määrä kasvaa tästä eteenpäin, tästä tulevaisuuteen. Tarkoittaako se sitä, että pitää vaikka koulutusmääriä myös lisätä jatkossa, sitä meidän täytyy yhdessä pohtia, ja tämä sisäisen turvallisuuden selonteko nimenomaan lähtee siitä, että päästään sinne yli 8 000 henkilöön. 

On myös niin, että maailma on kahdessa ja puolessa vuodessa hallitusohjelman tekemisen jälkeen myös muuttunut. Meidän vastassamme on ollut korona, verkkorikollisuuden kasvu, huumausainerikollisuuden kasvu, väkivallan kasvu tänä korona-aikana erityisesti piikkinä. [Ben Zyskowicz: Sen takia poliisilta rahaa pois! — Tom Packalén: Vähennetään poliiseja!] Tämä tarkoittaa sitä, että kun samaan aikaan on korjattavana kaikki nämä kiinteistöt, kaikki nämä ajoneuvot, kaikki tämä, niin rahaa tarvitaan lisää, ja poliisin viesti on kyllä hyvin meillä kuultu. Sitä hallitus yhdessä on katsonut, lisännyt nyt sen, minkä pystyy, ja katsotaan tulevissa täydentävissä ja lisätalousarvioissa, mitä vielä pystymme lisäämään. 

Arvoisa puhemies! Voin hallintovaliokunnan jäsenenä luvata, että tulemme käymään tämän poliisin tilanteen erittäin huolellisesti valiokunnassa läpi, tietysti yhdessä opposition kanssa. 

Mutta kun täällä on arvovalinnoista puhuttu, niin haluan myöskin alleviivata sitä, että hallitus teki erittäin ison arvovalinnan hallitusohjelmassa, jossa päätettiin muuttaa tämä poliisien pitkään jatkunut huonoon suuntaan mennyt resurssitilanne parempaan suuntaan, ja siitä me pidämme kiinni jatkossakin. Hallitushan on myöskin tehnyt sitoumuksen, että nämä voimavarat, niin lisävoimavarat kuin muutkin, suunnataan erityisesti operatiiviseen toimintaan, ja uskon, että suomalaiset myös allekirjoittavat tämän näkemyksen, jotta me voimme pitää meidän kaikkien arjen turvallisuudesta huolta, ja tästä myöskin SDP pitää tiukasti kiinni. Mutta kun täällä on pidetty tätä pitkän ajan kehityssuuntaa erityisen paljon esillä, [Puhemies koputtaa] niin voiko sisäministeri Ohisalo vielä kertoa, [Puhemies: Aika!] millä tavalla hallitus näkee pitkän ajan kehityksen poliisien resursseissa? 

Arvoisa puhemies! Tähän selvä vastaus — sanon sen vielä uudestaan — on siellä sisäisen turvallisuuden selonteossa hallituspuolueiden, viiden puolueen, yhdessä linjaamana. Eli siellä katsotaan juurikin tulevaisuuteen 2030-luvulle tultaessa. Se on toki pitkä aika, jonka aikana moni asia myös ehtii muuttua, mutta itse pidän lähtökohtana sitä, että ne lisäykset, jotka nyt on tehty, ovat hyviä ensiaskelia ja niitä täytyy jatkaa tästä eteenpäin. 

Arvoisa puhemies! Täällä ministerit yrittävät vähän työntää tätä eduskunnan piikkiin, vaikka tämä asia on hallituksen piikissä tällä hetkellä. Poliisiylijohtaja kristallinkirkkaalla äänellä sanoo, että 40 miljoonaa tarvitaan tai turvallisuustilanne heikkenee. Turvallisuus on päättäjien tärkein tehtävä. Minkä takia näitä rahoja ei annettu budjettiriihessä? [Petri Huru: Hyvä kysymys!] Sitä kokoomus on täällä peräänkuuluttanut. Tämä hallitus ennätysmäisesti paisuttaa julkisia menoja ja velkaa joka suuntaan, mutta tätä poliisiylijohtajan 40:tä miljoonaa ei löytynyt. Poliisi ei turhasta näitä ilmoittele. Uusia turvallisuusuhkia ja kasvaneita kustannuksia on toki, ja 40 miljoonaa tarvitaan, jotta nykyinen turvallisuustilanne voidaan säilyttää.  

Nyt kun sisäministeri äsken sanoi, että kyllä sisäministeri on pyytänyt tätä rahaa valtiovarainministeriltä [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] mutta valtiovarainministeri ei tätä antanut, [Puhemies koputtaa] niin voisiko valtiovarainministeri nyt sanoa, [Puhemies: Aika!] että kun poliisiylijohtaja teille sanoi tämän, niin miksi te ette uskonut poliisiylijohtajaa? [Jani Mäkelä: Pääministerin syytä!] 

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Virolainen käytti täällä hyvän puheenvuoron kuvaillessaan myöskin poliisin kasvanutta tehtäväkenttää. Niin ikään tässä keskustelussa on oikein tuotu esiin se, että tämä hallitus on tehnyt merkittäviä satsauksia ennaltaehkäisevään työhön, [Petri Huru: Ei edustaja Häkkänen tätä kysynyt!] jonka tehtävänä on pohjimmiltaan ketjun päässä vähentää poliisin tehtäviä vaikkapa rikollisuuden ja päihteiden äärellä: satsauksia lapsiin, nuoriin, mielenterveyspalveluihin. Eli pyydän kiinnittämään huomiota koko siihen ketjuun, mutta samalla myös koko oikeudenhoidon sektoriin, jolle tehtiin myöskin tiettyjä määrärahalisäyksiä vielä budjettiriihivaiheessa, joista ministeri Henriksson täällä totesi. [Tom Packalén: Ja vastaus kysymykseen on?] 

Hallituksen ratkaisu on yhteinen, ja arviomme oli, että tällä määrärahalisäyksellä kuitenkin ylitetään se määräraha, joka vuonna 21 poliisille on kohdistettu. [Petri Huru: Ei edustaja Häkkänen sitä kysynyt!] Se on isompi määräraha kuin aiemmin, ja sen tiedon valossa, missä hallitusohjelmassa linjattiin, tuon rahoituksen lähtökohta on riittää siihen kasvavaan poliisien määrään. [Puhemies koputtaa] Tästä asiasta yksiselitteisesti hallitus kantaa vastuun ja tarkastelee tätä tarvittaessa täydentävissä budjeteissaan. Ja kyllä, poliisiylijohtaja varmasti pitää kiinni arviostaan, että tämä esittämämme määräraha on riittämätön, ja tähän hallitus ratkaisuna nyt päätyi.