Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Vi byter igen tema och frågeställare. — Ledamot Myllykoski.
Arvoisa herra puhemies! Suomeen on pesiytynyt yritysten reilua kilpailua estävä ja työntekijöiden palkkaturvan syöpäläinen. Sen nimi on alipalkkaus. Suomessa on vuosien saatossa kymmeniä kymmeniä viranomaisten toteamia alipalkkauskeissejä. Me muistamme puolalaisten sähkömiesten keissin ja että meillä joissain ravintoloissa kokit tekevät 250—300 tuntia kuukaudessa töitä 1 800 euron kuukausipalkalla. Me olemme todenneet, että tätä vilppiä harjoitetaan suuressa määrin. Nyt kun hallitusohjelmassa on kirjauksia, että näihin toimiin voidaan ryhtyä, niin uskallan vielä kysyä hallitukselta: saammeko me tätä reilua kilpailua estävän ja työntekijöitten asemaa heikentävän alipalkkauksen kriminalisoinnin käyntiin? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]
Edustaja Myllykoski nostaa esiin ilmiön, joka ei todellakaan ole kenenkään etu, ei työntekijän etu, mutta se ei ole myöskään yritysten etu, niiden yritysten etu, jotka haluavat toimia niillä pelisäännöillä, joilla suomalaisen lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaan kuuluu toimia.
Tämän alipalkkauksen ongelmana on se, että näiden työehtosopimusten mukaisten vähimmäispalkkojen noudattamisen kiertäminen on sangen helppoa ja siitä seuraavat sanktiot ovat minimaalisia. Nyt hallitusohjelmassa on selkeät kirjaukset siitä, että etsitään keinoja siihen, miten pystyttäisiin esimerkiksi hallinnollisia sanktioita käyttämään siihen, että tämmöiseen tahalliseen tai törkeään huolimattomuuteen alipalkkauksen osalta voidaan puuttua. Meillä on työryhmä nyt tämän asian kimpussa. Tätä käydään läpi ja etsitään niitä keinoja yhteistyössä [Puhemies koputtaa] työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys ja erittäin tärkeätä, että kiinnitätte myös huomiota siihen, että meillä todella tänä päivänä on sellaisia yrittäjiä tässä maassa, jotka käyttävät toisia ihmisiä aivan törkeästi hyväkseen. Pahimmissa tapauksissa voi olla kyse ihmiskaupasta, ja kaikkia tällaisia yrittäjiä vastaan pitää taistella. Suomessa tarvitaan rehellisiä yrittäjiä, niitä pitää tukea ja niitä pitää saada lisää, mutta juuri tällaista vastaan meidän pitää yhdessä taistella. Nythän jo rikoslainsäädännössä on alipalkkauksen vakavat muodot kriminalisoitu, esimerkiksi työsyrjintä, kiskonnan tapainen työsyrjintä ja sitten jopa ihmiskauppa voi tulla kyseeseen. On tietysti tärkeätä, että meillä sitten viranomaisilla ja poliisilla riittää resursseja myös tutkia näitä tapauksia niin, että ne tulevat esille. Ja niin kuin tässä ministeri Haatainen nosti esille, niin työ- ja elinkeinoministeriössä selvitetään nyt näitä hallinnollisten sanktioitten käyttöä [Puhemies koputtaa] alipalkkauksen seuraamuksena yhtenä harmaan talouden torjunnan toimenpiteenä.
Frågan slutbehandlad.
Riksdagen avslutade den muntliga frågestunden.