Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta ja Oikeuspalveluvirastosta annetun lain muuttamisesta on tässä edessänne ja esittelyssä. Tämä sisältää kaksi kokonaisuutta, elikkä rikos- ja riita-asioiden sovittelun siirtämisen oikeusministeriön hallinnonalalle ja Oikeuspalveluviraston rakenteen kehittämistä koskevat muutokset. Tämä sovittelun siirto sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriöön sisältyy hallitusohjelmaan, ja tämä siirto on tarkoitus toteuttaa ensi vuoden eli vuoden 27 alusta lukien.  

Tämä siirtoa koskeva tarve on ollut esillä jo vuosia, ja sitä on ehdotettu muun muassa oikeudenhoidon selonteossa viime kaudella. Esityksestä saadussa lausuntopalautteessa sitä on myös kannatettu laajasti. Esitykseen ovat suhtautuneet myönteisesti niin palveluntuottajat kuin sovittelutoimistojen kanssa yhteistyötä tekevät viranomaiset ja järjestöt. Sovittelutoiminnalle on luotu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla jo hyvä pohja. Oikeusministeriön hallinnonala on kuitenkin sovittelulle luonteva paikka, koska sovittelu nähdään aiempaa selkeämmin osana oikeusjärjestelmää ja rikoksentorjuntaa. Siksi sovittelun käytön lisäämiselle on myös paremmat mahdollisuudet oikeusministeriön hallinnonalalla. Muutos saadaan nyt vihdoin toteutettua, ja sovittelun kehittämistyötä päästään jatkamaan oikeusministeriön hallinnonalalla ja Oikeuspalveluviraston alaisuudessa.  

Esityksen mukaan palvelujen järjestämisestä vastaa jatkossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sijasta tosiaan Oikeuspalveluvirasto. Palveluja tuottavat edelleen sopimuspohjaisesti palveluntuottajat eli hyvinvointialueet, kunnat ja järjestöt, joita tällä hetkellä on 17. Sopimukset siirtyvät suoraan lain nojalla Oikeuspalveluvirastolle. Sovitteluja hoitavat pääasiassa vapaaehtoiset sovittelijat, niin kuin tähänkin saakka ovat tehneet, ja sovittelua koskevat menettelysäännökset tai sovittelun edellytykset eivät millään tavoin muutu. Elikkä tämä sisältää välttämättömät muutokset tehtävien siirtoon. 

Sen lisäksi on sovittelutoimistojen tiedoksisaantioikeuksia ehdotettu selkiinnytettäväksi. Jatkossa sovittelutoimistolla on täsmennetty oikeus saada sovittelualoitteen tehneeltä viranomaiselta, esimerkiksi koululta, poliisilta, välttämättömät tiedot sovittelua varten ja koulujen edellytykset näin tehdä aloitteita paranevat, kun lainsäädännössä määritellään tämä selkeästi.  

Sitten tässä on Oikeuspalveluviraston rakenteen kehittämistä koskevia muutoksia. Tällä hetkellä talous- ja velkaneuvontaa annetaan oikeusaputoimistoissa. Talous- ja velkaneuvonta irrotetaan oikeusaputoimistosta, ja palvelut annetaan jatkossa talous- ja velkaneuvontatoimistosta. Ne annetaan kuitenkin koko Oikeuspalveluviraston alaisuudessa, mutta tämä erottelu tehdään.  

Tämän muutoksen jälkeen Oikeuspalveluvirastossa olisi oikeusaputoimistoja, edunvalvontatoimistoja ja talous- ja velkaneuvontatoimistoja. Tämä muutos johtuu siitä, että asiakkaita voitaisiin palvella paremmin, ja oikeusaputoimistojen esteellisyysarviointia koskevia säädöksiä ehdotetaan selkeytettäväksi, jotta toimistojen toimitilojen sijainti valtion yhteisissä toimitiloissa olisi mahdollista ilman lisäkustannuksia. Tämä johtuu siitä, että meillä on Asianajajaliiton ja esteellisyyssäännösten mukaan erilaisia esteellisyyksiä siitä, onko sama toimisto eri toimisto, ja sitten kun palveluita on yhdistetty, on tullut erilaisia esteellisyysvaikeuksia. Tätä yritetään tässä samassa yhteydessä selkeyttää. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Tämä esitys tuo käsittelyymme kaksi tärkeää uudistusta, jotka vahvistavat oikeusjärjestelmäämme: toimivuutta ja kansalaisten arjen turvallisuutta. Jatkossa rikos- ja riita-asioiden sovittelu siirtyisi sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta oikeusministeriön hallinnonalalle. Tämä tekee sovittelusta aiempaa selkeämmin osan rikoksentorjuntaa ja oikeusprosessin kokonaisuutta. Muutos ei muuta sovittelun sisältöä, mutta se selkeyttää vastuunjakoa ja vahvistaa mahdollisuuksia kehittää toimintaa yhtenäisemmin koko maassa. Samalla myös Oikeuspalveluviraston rakennetta uudistetaan, jotta asiakkaan pääsyä palvelujen piiriin voidaan nopeuttaa ja viranomaisten työaikaa tehostaa. Nämä ovat tärkeitä uudistuksia.  

Arvoisa puhemies! Näin yksinkertaiselta kuulostava uudistus saa väistämättä pohtimaan, mitä se merkitsee kansalaistemme arjessa.  

Ensinnäkin: Sovittelun siirtyminen oikeushallintoon vahvistaa rikosasioiden käsittelyn eheyttä. Sovittelu nopeuttaa prosesseja sekä auttaa etenkin nuoria palaamaan oikealle raiteelle ja vähentää sitten rikosten uusimista. Tämä lisää koko yhteiskuntamme turvallisuutta.  

Toiseksi talous: Velkaneuvonnan siirtäminen erillisiin talous- ja velkaneuvontatoimistoihin helpottaa velkaongelmien varhaista hoitoa. Esteellisyyksien väheneminen ja prosessien sujuvoittaminen tarkoittavat, että apua saa nopeammin oikeasta paikasta, ja resurssit säästyvät. Näissä vaikeissa elämäntilanteissa saatu nopea ja selkeä taloustaitojen tuki ehkäisee kriisiytymistä, syrjäytymistä ja turvattomuutta.  

Kolmanneksi: Selkeytyvien ohjaus- ja valvontarakenteiden arvioidaan myös parantavan palvelujen laatua koko maassa. Kansalaisille tämä näkyy tasalaatuisempina ja luotettavampina oikeus- ja neuvontapalveluina.  

Arvoisa puhemies! Kyseessä ei ole suuri rakenteellinen mullistus, mutta sen vaikutukset ovat aidosti merkityksellisiä. Selkeämpi vastuunjako, sujuvammat palvelut ja sitä kautta turvallisempi arki ovat todellakin tavoittelemisen arvoisia asioita. Tämä uudistus on hyvä askel kohti eheämpää ja paremmin toimivaa oikeusjärjestelmää. — Kiitos, arvoisa puhemies.  

Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on varmastikin tarpeen ja vähentää niitä hyvinvointialueen kuormituksia ja järkevöittää tätä koko prosessia tässä asiassa. Tämä tiedonkulkukysymys on sellainen, että sen haluan ministerille esittää. Jo nykyisissä rakenteissa ongelma on valtava siinä, että koulumaailman ja hyvinvointialueitten, kuntien ja hyvinvointialueitten viranomaisten välillä tieto kulkee niistä asianomaisista henkilöistä, joista tieto pitää saada. Te myöskin mainitsitte siitä, että nämä välttämättömät tiedot on Oikeuspalveluvirastolle toimitettava. Kysyn nyt: Kuinka tämä tullaan varmistamaan? Onko tämä lainsäädäntö nyt sellainen, että se vastaa siihen, että ei tule tietokatkoksia, tietopimennyksiä niitten henkilöitten osalta, jotka muun muassa tätä sovittelua tarvitsevat, ja myöskin koulumaailmassa ne tiedot velvoitetaan antamaan myös niin päin, että kouluilla on riittävät tiedot tällaisissa kysymyksissä? — Kiitos.  

Arvoisa herra puhemies! Kiitos, ministeri Meri, myös tästä hyvästä esityksestä, jonka tuot tänne keskusteluun ja käsittelyyn meille.  

Tällä sovittelullahan on suomalaisessa oikeusjärjestelmässä pitkä ja vakiintunut perinne, ja se on toimiva osa näitten rikosasioitten käsittelyn kokonaisuutta. Missään tapauksessa sovittelu ei korvaa tätä rikosoikeudellista vastuuta, mutta se voi tietyllä tapaa täydentää sitä sellaisella tavalla, joka edistää nimenomaan uhrin asemaa — ja sitähän me kaikki halutaan edistää — ja edelleen vähentää tällaisten konfliktien kärjistymistä ja sitten parhaimmillaan myös ehkäisee uusintarikollisuutta, mikä on tietenkin aina tavoiteltavaa — siis se ehkäisy. Hallinnollisesti tämä nyt esitetty muoto on paljon selkeämpi, kun se sijoittuu nytten siihen kokonaisuuteen, mihinkä se ikään kuin kuuluukin.  

Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Käsittelyssä olevassa esityksessä esitetään, että rikos‑ ja riita-asioiden sovittelupalvelujen järjestämisvastuu siirretään sosiaali‑ ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle. Jatkossa palveluista vastaisi Oikeuspalveluvirasto nykyisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sijaan.  

On syytä korostaa, että sovittelun sisältö ei muutu. Sovittelu säilyy maksuttomana ja vapaaehtoisena palveluna, jossa rikoksesta epäilty ja rikoksen uhri voivat puolueettoman sovittelijan tuella kohdata toisensa. Menettelyssä käsitellään tapahtunutta ja sen seurauksia ja pyritään sopimaan vahingon korjaamisesta. Sovittelu voi koskea myös eräitä riita-asioita. Toiminta perustuu luottamuksellisuuteen, osapuolten suostumukseen ja tasapuolisuuteen. Vapaaehtoisilla sovittelijoilla on keskeinen rooli prosessin onnistumisessa.  

Arvoisa puhemies! Hallinnollisen siirron tavoitteena on vahvistaa sovittelun asemaa osana oikeusjärjestelmää ja rikosten ennaltaehkäisyä. Kun sovittelu on oikeusministeriön hallinnonalalla, sen yhteys rikosprosessiin ja oikeusturvajärjestelmään selkeytyy. Samalla säilytetään sovittelun perusajatus: rikoksen aiheuttaman vahingon korjaaminen, vastuunkanto ja mahdollisuus rakentavaan ratkaisuun.  

Samassa yhteydessä muutetaan Oikeuspalveluvirastosta annettua lakia siten, että talous‑ ja velkaneuvonta järjestetään erillisissä talous‑ ja velkaneuvontatoimistoissa. Tavoitteena on selkeyttää myös siinä tehtävärakennetta, tehostaa toimintaa ja vahvistaa palvelujen saatavuutta.  

Arvoisa puhemies! Kyseessä on hallittu ja perusteltu uudistus, joka selkeyttää vastuita, kokoaa oikeudellisia palveluja saman hallinnon alle ja vahvistaa sovittelun asemaa osana suomalaista oikeusjärjestelmää. Samalla turvataan sen korjaava luonne ja mahdollisuus tukea osapuolia sovinnolliseen ratkaisuun.  

Jälleen kiitos, arvoisa oikeusministeri Meri, tarmokkaasta työstäsi suomalaisen oikeusvaltion parhaaksi toimimisesta.  

Arvoisa puhemies! Nyt siis rikos‑ ja riita-asioiden sovittelu siirtyy sotepuolen ministeriöstä oikeusministeriön hallinnon alle, ja se on aika luonteva ratkaisu. Vähän tuntuu kummalliselle, miksi se ei ole aikaisemmin ollut siellä, kun sen on enemmän luontevaa olla siellä. Näen kyllä hyväksi tämän ratkaisun, että tähän on tultu.  

Ministeri Meren ministeriöstä on tullutkin paljon tämmöisiä hyviä asioita rikosasioiden selvittelypuolelle. Todella hienoa, että näitä esityksiä on tullut ja menossa eteenpäin. Jotenkin ihan haluaisin kysyä ministeri Mereltä: minkä takia tätä ei aikaisemmin ole älytty, miksi aikaisemmat hallitukset eivät ole älynneet tätä tehdä? Kiitos ministeri Merelle.  

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Käsittelemme tosiaan hallituksen esitystä, jossa rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelut siirretään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle ja järjestämisvastuu keskitetään Oikeuspalveluvirastolle 1.1.2027 alkaen. Pidän tätä uudistusta perusteltuna ja tarpeellisena. Sovittelu on kiinteä osa rikosprosessijärjestelmää, ja siksi sen tulee myös organisatorisesti kuulua oikeushallinnon kokonaisuuteen. Siirron myötä sovittelu saa valtiollisen, selkeämmän ja painavamman oman aseman osana rikosprosessia, ei erillisenä sivujuonteena vaan tunnustettuna ja johdonmukaisena ohjattuna toimintona.  

On hyvä muistaa, mistä puhumme. Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on maksuton ja vapaaehtoinen menettely, jossa rikoksesta epäilty ja uhri voivat kohdata koulutetun sovittelijan tuella. Vuonna 2024 sovitteluun ohjatuista asioista noin 96 prosenttia oli rikosasioita. Näistä suurimmat ryhmät olivat väkivaltarikokset, anastukset ja omaisuuden vahingoittamiset. Taustalla on siis konkreettisia arjen rikoksia, joissa sovittelulla voidaan saada aikaan nopea ja vaikuttava ratkaisu.  

Arvoisa puhemies! Suomessa toimii 17 sovittelutoimistoa, joissa työskentelee noin 90 palkattua työntekijää ja noin 1 200—1 500 vapaaehtoista sovittelijaa. Valtion rahoitus on vuositasolla noin 7,6 miljoonaa euroa. Kyse ei ole suuresta kustannuserästä, mutta vaikutus rikosprosessin sujuvuuteen ja uusintarikollisuuden ehkäisyyn voi olla merkittävä.  

Poliisitaustaisena kansanedustajana olen nähnyt käytännössä ja osallistunut itsekin vahvasti ohjaustyöhön. Mitä sovittelu parhaimmillaan on ja merkitsee? Se on nopea ja inhimillinen sekä vaikuttava tapa käsitellä rikoksia, erityisesti nuorten tekemiä, omaisuusrikoksia ja monia arjen konfliktitilanteita. Kun osapuolet kohtaavat koulutetun vapaaehtoisen sovittelijan tuella, syntyy usein ratkaisu, joka ei pelkästään päätä asiaa juridisesti vaan myös katkaisee rikoskierteen. Tässä ajassa meidän pitäisikin enemmän lisätä toistemme kohtaamista sekä puhumista keskenämme, ja sovittelu tarjoaa tähän oivan mahdollisuuden.  

Arvoisa puhemies! Sovittelu säästää myös yhteiskunnan varoja. Jokainen onnistunut sovittelu vähentää poliisin, syyttäjän ja tuomioistuimen työkuormaa. Se lyhentää käsittelyaikoja ja vapauttaa resursseja vakavampien rikosten tutkintaan. Kun rikosprosessien käsittelyajat ovat viime vuosina pidentyneet, tarvitsemme juuri tällaisia toimivia ja kustannustehokkaita keinoja.  

Arvoisa puhemies! On kuitenkin todettava, että sovittelu on pitkään toiminut niukoilla resursseilla. Tähän siirtoon ei sisälly merkittävää lisärahoitusta, vaikka tavoitteena on sovittelun käytön lisääminen ja aseman vahvistaminen. Jos haluamme sovittelulle aidosti vahvemman ja todellakin valtakunnallisesti yhdenvertaisen aseman rikosprosessijärjestelmässä, sen on tulevaisuudessa myös näyttävä resursoinnissa. Rakenteellinen asema on tärkeä, mutta se ei yksin riitä ilman riittäviä toimintaedellytyksiä. Tästä ehkä esittäisin ministerille vielä kysymyksen, että onko sovittelulle odotettavissa tällaista vahvempaa asemaa.  

Arvoisa puhemies! Pidän silti tärkeänä, että nyt otetaan askel oikeaan suuntaan. Siirron myötä voidaan luoda yhtenäisemmät valtakunnalliset käytännöt, vahvistaa ohjausta ja kehittämistä sekä liittää sovittelu selkeämmin osaksi rikoksen torjunnan ja oikeudenhoidon kokonaisuutta. Tämä vastaa myös kansainvälistä käytäntöä, jossa sovittelu kuuluu oikeushallinnon yhteyteen.  

Tässä yhteydessä haluan nostaa esille myös lähisuhdeväkivallan, jossa vuoden 25 alusta sovittelun rajausta tiukennettiin, eikä väkivaltaa sisältäviä rikoksia enää tämän jälkeen läheissuhteissa lähtökohtaisesti saa sovitella. Olen sitä mieltä, että tätä asiaa tulisi ehkä jossain vaiheessa miettiä uudelleen, sillä uhrien suoja on tietysti aina ensisijainen, mutta meidän on samalla huolehdittava siitä, että uhrit oikeasti saavat riittävästi tukea ja palveluita myös rikosprosessin ulkopuolella. Pelkkä kielto eivätkä sanktiot yksin ratkaise ongelmaa.  

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Sovittelu ei ole vaihtoehto oikeudelle vaan on osa sitä. Se lisää vastuunkantoa, inhimillistä kohtaamista ja konkreettista hyvittämistä. Tämän uudistuksen myötä sovittelulle annetaan selkeämpi, valtiollinen ja painavampi asema rikosprosessijärjestelmässä. Se on askel oikeaan suuntaan, ja jatkossa meidän on huolehdittava, että myös resurssit vastaavat tätä tavoitetta.  

Arvoisa herra puhemies! Tässä käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä, niin kuin tässä moneen kertaan moni edeltävä puhuja on sanonut, rikos- ja riita-asioitten sovittelun järjestämisvastuu siis siirretään sosiaali- terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle ja sinne Oikeuspalveluvirastoon. Kyse ei ole siis sovittelun sisällön muuttamisesta vaan sen hallinnollisen sijoittumisen selkeyttämisestä. 

Se, mikä tässä on ehkä hyvä todeta, on se keskeinen asia, että nämä sovittelun edellytykset eivät muutu, sovittelun vapaaehtoisuus ei muutu eivätkä sovittelijoina toimivat vapaaehtoisetkaan muutu mihinkään ja myöskään tätä sovittelun käyttöalaa ei tällä esityksellä laajenneta. Käytännössä puhumme siitä, missä hallinnollisessa kodissa tämä nyt jo vakiintunut toiminta vastaisuudessa jatkuu. 

Lakivaliokunnan näkökulmasta tämä nyt tehtävä muutos on varsin luonteva. Sovittelu on jo vuosien aikana kiinnittynyt yhä selvemmin osaksi rikosprosessin kokonaisuutta. Se liittyy rikosten ehkäisyyn, se liittyy myös uhrin asemaan, seuraamusjärjestelmään ja ennen kaikkea siihen, mitenkä tämä meidän yhteiskunta reagoi rikoksiin oikeudenmukaisesti mutta myös tarkoituksenmukaisesti. Tässä mielessä sen sijoittuminen siis tänne oikeusministeriön hallinnonalalle on erittäinkin johdonmukaista. 

No, lausuntokierroksen perusteella, kun katselin niitä, tällä esityksellä on hyvin laaja asiantuntijoitten tuki. Sekä nykyinen järjestämisvastuussa ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos että uhrien näkökulmaa edustavat toimijat ovat kaikki arvioineet, ettei tämä hallinnonalan siirto heikennä mitenkään sovittelun keskeisiä arvoja tai mitään muutakaan tämmöistä käytännön toimintaa. Tämä on ehkä se tärkein havainto, koska sovittelun vahvuus on juuri siinä luottamuksellisuudessa, dialogissa ja sitten tässä, voisiko sanoa, inhimillisessä luonteessa. Samalla toki on hyvä tunnistaa myöskin ne kysymykset, joihin tässä valiokuntakäsittelyssä on vielä syytä ehkä paneutua hieman tarkemmin. Näissä asiantuntijalausunnoissa nimittäin on nostettu jonkun verran esiin tätä sovittelun valtakunnallisen neuvottelukunnan asemaa sekä edelleen myös korvausten jakoperusteisiin liittyvää tilastopohjaa. Nämä ovat luonteeltaan ehkä enemmän rakenteellisia ja säädösteknisiä kuin mitenkään periaatteellisia seikkoja, mutta niillä on sitten kuitenkin merkitystä tämän toiminnan jatkuvuuden ja ohjauksen kannalta. 

Arvoisa puhemies! Tämä rikosvastuu jatkossakin ratkaistaan tuomioistuimessa, mutta konfliktit ratkaistaan usein ihmisten kesken. Sovittelulla on tässä oma paikkansa, ja tämän esityksen jälkeen sovittelulla on myöskin tämmöinen selkeä hallinnollinen paikka. — Kiitokset. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta. On erittäin tärkeä asia, että keskustellaan myös sovittelusta ja rikosprosessista ja uhrin asemasta, vaikka tässä esityksessä on enemmän kyse teknisestä — tai teknisestäkin, toki oli siellä sisällöllisiäkin säännöksiä. 

Ensinnäkin kiitän lakivaliokunnan puheenjohtaja Eerolaa, että toit esille, minkälaisia asioita siellä on keskusteltu. Hyvä kuulla. Näitähän tietysti valmistelussakin on noussut, ja totta kai hyvä, että käytte kaikki huolellisesti läpi ja onko täsmennettävää ja minkälaista palautetta tulee. Sehän on eduskunnan tehtävä, että me ensin valmistelemme, kuulemme laajasti. 

Kun edustaja Reijonen kysyi, miksei ole aikaisemmin tehty, niin siihen minä en osaa vastata — mutta nyt tehdään. Minusta luonteva paikka sovittelulle on oikeusministeriön hallinnonala. Oikeuspalveluvirasto oikeusministeriön hallinnonalla pääsee keskittymään tähän. Se tulee osaksi tätä koko Oikeuspalveluvirastoa, tulee ohjausta, yhteisiä pelisääntöjä, sitä voidaan kehittää. Tällä hetkellä sinne siirtyy sosiaali- ja terveysministeriöstä resursseja ja muutama henkilö Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Mitään lisäresursseja tähän ei ole panostettu tässä vaiheessa. Katsotaan, miten sitä voidaan kehittää. Kuten hyvin tiedämme, tällä hetkellä on hyvin haasteellista nostaa virkamiestasoa ja henkilötyövuosia. Tässähän voi pikemminkin tulla hyvinkin paljon sellaista, mikä voi helpottaa niin, että voidaan keskittyä siihen sovittelutyöhön. 

Edustaja Savola kysyi tästä tiedonsaantioikeudesta, mutta hän onkin nyt lähtenyt. Tässä on kysymys siitä, miten sovittelutoimisto saa poliisilta, syyttäjältä ja muilta viranomaisilta tietoa pyytämällä. Sitten taas mitä tulee muiden velvollisuuksiin antaa oma-aloitteisesti tietoa, niin meidän oikeusjärjestelmä säännöstää aina siellä substanssilainsäädännössä, ja minulla ei ole sitä toista lainsäädäntöä nyt tässä ollut harkittavana, kun valmistelin näitä pykäliä. — Kiitos.