Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Ledamot Sammallahti, varsågod. [Sorl — Talmannen slår med talmansklubban] Ledamot Sammallahti har ordet nu.
Kiitos, arvon puhemies! Mukava puhua, kun edustaja Kurvisenkin kädet ovat jo laskeutuneet. [Naurua] — Yksi Suomen menestyksen kulmakivistä ovat kilpailukykyiset, työllistävät ja kasvua luovat yritykset. Hallituksen uudistus sovittelujärjestelmän kehittämisestä parantaa sovittelijan edellytyksiä turvata suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja vahvistaa lainsäädännön keinoin sitä viennin linjaa, jota sovittelijat ovat tukeneet jo 1960-luvulta asti. Työmarkkinaosapuolilla on jatkossakin täysi vapaus sopia palkankorotuksista ja niiden kohdennuksesta, ja myös sovittelija voi jatkossakin esittää kohdennuksia työvoimapula-aloille tai palkkatasa-arvon edistämiseksi. Opposition kiihkeä pelottelu ei näitä tosiasioita miksikään muuta. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, kuinka tärkeänä pidätte sovittelujärjestelmän uudistamista ja muita hallituksen tekemiä rakenneuudistuksia suomalaisten yritysten kilpailukyvylle, julkisen sektorin palkanmaksukyvylle, talouskasvulle ja koko suomalaisen hyvinvoinnin rahoittamiselle? Onko Suomella varaa jättää nämä uudistukset tekemättä, kuten oppositio vaatii?
Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.
Arvoisa herra puhemies! Hallitukselta monesti vaaditaan toimia esimerkiksi kasvun edistämiseksi. Hallitus ja valtio voi huolehtia siitä, että yritysten ja tässä tapauksessa vientisektorin toimintaedellytykset ja se pelikenttä ovat sellaisia, että ne kannustavat kasvuun. Kasvu, jota me haemme, tapahtuu nimenomaan siellä yksityisellä sektorilla.
Vientisektorin kilpailukyky hyvin pitkälle määrittää sen, mikä on julkisen sektorin ja julkisen talouden kantokyky, ja siinä mielessä nimenomaan vientisektorin ja yritysten kilpailukyky hyvin pitkälle määrittää esimerkiksi työmarkkinoille tehtäviä uudistuksia. Tämä päänavaus, jota vientipuolelta edellytetään, on tässä maassa enimmäkseen aina toteutunutkin. Ei tosin aina.
Kun mietitään hyvinvointijärjestelmän rahoitusta ja julkisen talouden kantokykyä, jotka on kirjattu hallitusohjelmaankin, esimerkiksi tämän vientipalkkamallin uudistamisen yhteyteen, niin nämä ovat juuri sinne ytimeen meneviä asioita, joista meidän pitää olla kiinnostuneita. Me haluamme, [Puhemies koputtaa] että sekä Suomen vientisektori että yritykset ovat kilpailukykyisiä. [Puhemies koputtaa] Toki tähän vaikuttaa moni muukin asia, esimerkiksi yhteisöverokanta, yritys- ja pääomaverojärjestelmä, ja niin edelleen.
Frågan slutbehandlad.
Riksdagen avslutade den muntliga frågestunden.
Vi går vidare till övriga ärenden på dagordningen.