Herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä tekijänoikeuslain 19 §:n muuttamisesta on siis kysymys siitä, että korkeakoulukirjastoissa tapahtuva lainaaminen saatetaan lainauskorvauksen piiriin. On erittäin hieno asia, että asiassa edetään. Kyseessähän on eduskunnan ja sivistysvaliokunnan todella pitkäaikainen tavoite.
Keväällä 2015 kaikkien eduskuntapuolueiden jäsenistä koostuva parlamentaarinen työryhmä esitti yhteisen kannanoton lainauskorvausten tason nostamisesta. Kannanotossa myös vaadittiin, että opetus- ja tutkimuskirjastojen lainaukset tulisi saattaa lainauskorvauksen piiriin. Lisäksi eduskunta hyväksyi viime vuonna vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä lausuman, jossa se vaati hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, jotta opetus- ja tutkimuskirjastoissa tapahtuva lainaaminen saataisiin lainauskorvauksen piiriin mahdollisimman pian, ja nyt tämä eduskunnan tahto toteutuu.
Tämä on erittäin hyvä ajankohta toteuttaa lainauskorvauksen laajentaminen. Valtion vuoden 2017 talousarviossa nimittäin esitetään lainauskorvausten rahamäärän korottamista 15,6 miljoonaan euroon, mikä on 6,3 miljoonaa euroa enemmän verrattuna vuoden 2016 määrärahatasoon. Tämä tuo lainauskorvaukset pohjoismaiselle tasolle, joka siis niin ikään on eduskunnan ja sivistysvaliokunnan pitkäaikainen tavoite. Valiokunnan käymien asiantuntijakuulemisten perusteella korotus takaa myös sen, että korvausten saajien määrän lisääntyminen ja laajeneminen eivät vähennä vakiintuneiden korvausten saajien korvauksia, pikemminkin päinvastoin.
Puhemies! Mietinnössään sivistysvaliokunta toteaa, että ehdotetulla lakimuutoksella tieto- ja oppikirjojen tekijät saatetaan yhdenvertaiseen asemaan muiden kirjallisuuslajien kirjailijoiden kanssa. Korkeakoulujen kirjastoista lainataan paljon sellaisia teoksia, joita yleisistä kirjastoista lainataan varsin vähän. Lainauskorvauksen laajentaminen hyödyttää valiokunnan näkemyksen mukaan satoja niukasti toimeentulevia tietokirjailijoita. Uudistuksella varmistetaan osaltaan myös laadukkaan kotimaisen tieto- ja oppikirjallisuuden tekeminen. Luovan työn tekijöiden toimeentulon turvaaminen hyödyttää koko arvoketjua: tekijöiden lisäksi muun muassa kustantamoja, kääntäjiä, kirjapainoja, jakelijoita, kirjakauppoja ja kirjastoja.
Asiantuntijakuulemisissa esitettiin huoli siitä, ehditäänkö kirjastojen lainausjärjestelmät saada ajantasaisiksi uudistuksen toteuttamiseksi. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, että digitaalisten aineistojen käytön raportoinnille ei ole toimivia menetelmiä. Tämän vuoksi valiokunta pitääkin tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa sitä, mitä mahdollisia lisäkustannuksia järjestelmien uudistamisesta aiheutuu korkeakoulukirjastoille ja Kansalliskirjastolle, sekä digitaalisten aineistojen käyttöä ja siitä mahdollisesti lainauskorvausjärjestelmälle aiheutuvia uudistustarpeita.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä erittäin tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.