Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta käsitteli ripeästi ja hyvässä yhteishengessä tämän neljännen lisätalousarvioesityksen ja sen täydennyksen. Huomattava on, että oppositiopuolueilta tähän liittyy kolme vastalausetta, mutta näihin itse määrärahoihin ei mainittavia erimielisyyksiä sisälly. Näitä sitten esitellään erikseen vastalauseiden pohjalta.
Vuoden 2020 neljännellä lisätalousarvioesityksellä käynnistetään mittava, noin 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan talouden elpymistä koronaviruskriisin akuutin vaiheen päättyessä. Elvytyspaketti lisää määrärahoja kuluvana vuonna noin 3,6 miljardia euroa, kun valtuuksien myötä osa lisämenoista kohdistuu tuleville vuosille. Elvytystoimenpiteiden yhteydessä tehdään myös verotusta koskevia muutoksia, jotka vähentävät valtion tuloja lähes 1,3 miljardia euroa vuonna 2020.
Tällä elvytyskokonaisuudella tavoitellaan kysynnän lisäämistä, Suomen pidemmän aikavälin kasvunäkymien parantamista, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja luonnon monimuotoisuuden edistämistä sekä koko maan voimavarojen, kriisinkestävyyden, omavaraisuuden ja osaamispohjan vahvistamista. Määrärahoja lisätään näin ollen muun muassa koulutukseen, innovaatioihin, liikenneväylien ja maaseudun kehittämiseen, korjausrakentamiseen sekä energiatehokkuuden parantamiseen. Kokonaisuuteen kuuluu niin ikään kuntia tukevia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on turvata peruspalvelujen järjestäminen ja helpottaa poikkeustilanteesta aiheutuvia talousongelmia.
Hallituksen esitykseen sisältyy edelleen myös akuutin kriisinhoidon jatkotoimenpiteitä, joilla pyritään säilyttämään työpaikkoja ja estämään pidemmän aikavälin haittoja. Näitä toimia ovat muun muassa yrityssektorilla käyttöön otettava uusi kustannustuki 300 miljoonan euron edestä, josta on keskusteltu tuon lakiehdotuksen yhteydessä täällä laajalti, Business Finlandin avustusvaltuuksien korottaminen jäljellä olevien hakemusten käsittelyä varten 180 miljoonalla eurolla sekä Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomitus 250 miljoonan euron määräisenä. Nyt ehdotettavat toimenpiteet täydentävät hyvin jo aiemmin päätettyä yritystukien kokonaisuutta.
Valtiovarainvaliokunta pitää lisäbudjettiesitystä tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena ja siihen sisältyvää elvytyspakettia oikeansuuntaisena. Talouden elvyttäminen on syytä aloittaa heti akuutin vaiheen päättyessä, jotta taloudellinen taantuma jää mahdollisimman lyhyeksi ja kuoppa matalaksi. Hallituksen toimintalinja vastaa siten valtioneuvoston tilanteesta teettämien raporttien talouspolitiikan strategisia linjauksia. Valiokunta viittaa myös mietintöönsä julkisen talouden suunnitelmasta, jossa se on käsitellyt laajemmin kriisistä irtautumista ja julkisen talouden vakauttamista.
Valiokunta toteaa, että koronavirusepidemian myötä Suomen talous heikkenee merkittävästi ja julkinen talous velkaantuu erittäin nopeasti. Tuoreen valtiovarainministeriön talousennusteen mukaan talous supistuu kuusi prosenttia kuluvana vuonna, ja jos muistellaan sitä haarukkaa, että alkujaan olivat 6:sta 16:een jopa nämä arviot, niin ollaan onnistuttu pitämään tuo pienempänä kuin pelättiin. Vaikka ennusteisiin liittyy edelleen poikkeuksellisen suurta epävarmuutta, elvytystoimien rinnalla on välttämätöntä päättää myös julkista taloutta pidemmällä aikavälillä vakauttavista toimista, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Näin ollen on tärkeää, että hallitus valmistelee mahdollisimman nopeasti tiekartan, jossa määritellään eri toimenpiteiden potentiaali vahvistaa taloutta hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Erityisen oleellista on päättää ripeästi rakenteellisista uudistuksista ja työllisyyttä tukevista toimenpiteistä. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei talouden liikkumavaraa rajoiteta liiaksi ja ettei elpymistä vaikeuteta liian aikaisilla sopeutustoimilla.
Valtion nettolainanoton tarve kasvaa noin 5,3 miljardilla eurolla tämän lisäbudjetin tuloksena, ja kokonaisnettolainanotoksi tänä vuonna arvioidaan noin 18,9 miljardia euroa, ja valtionvelan määräksi vuoden lopussa noin 125 miljardia euroa eli noin 55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valiokunta toteaa, että valtionvelan nopeasta kasvusta huolimatta poikkeuksellisen alhainen korkotaso ja ammattitaitoinen varainhankinta ovat hillinneet valtion korkokulujen kasvua. Itse asiassa arviohan on, että korkokulut tältä vuodelta olisivat 927 miljoonaa euroa, ja kun muistamme, että 90-luvun laman jälkeen pahimpana vuonna 98 korkokulut olivat 5,6 miljardia euroa, eli kuusinkertaiset verrattuna tähän tilanteeseen, niin tämä osoittaa, kuinka tämä kansainvälinen talouden vakaus tai siihen liittyvät rahoitusmarkkinajärjestelyt helpottavat Suomen tilannetta tässä kriisivelkaantumisen hoidossa.
Kuntien pelastuspaketti on ollut erityisen tervetullut. Valiokunta on tyytyväinen, että hallitus esittää kuntataloutta monipuolisesti tukevaa, yhteensä 1,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuutta. Siihen sisältyy kuntien peruspalveluiden valtionosuuden määräaikainen korottaminen 550 miljoonalla eurolla, harkinnanvaraisen valtionosuuden korottaminen 50 miljoonalla eurolla, kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korottaminen valtionosuuden luovuttamisella noin 410 miljoonan euron edestä sekä sairaanhoitopiireille kohdistettava suora valtionavustus 200 miljoonaa euroa. Lisäksi muihin kuntia tukeviin toimiin osoitetaan yhteensä noin 300 miljoonaa euroa, joukkoliikennetukeen sekä avustuksiin varhaiskasvatukseen ja yleissivistävään koulutukseen ja niin edelleen.
Tämä tukipaketin suora osa kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin jaetaan niin, että kolmasosa menee asukasluvun mukaisesti ja kaksi kolmasosaa kohdennetaan kunnallisveron tuoton heikentymisen perusteella, ja tällähän on haettu mahdollisimman oikeudenmukaista jakoa kunnille niiden talousongelmien hoitamiseksi. Valtionosuuden korotukseen sisältyy myös noin 112 miljoonan euron lisäys, joka jaetaan kunnille alle 18-vuotiaiden asukkaiden määrän mukaisesti. Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoitus kohdistetaan aidosti lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen, sillä koronaepidemian ja siihen liittyvien rajoitusten arvioidaan lisäävän avun tarvetta ja palveluiden kysyntää. Valiokunta painottaa erityisesti matalan kynnyksen palveluiden lisäämistä ja tehostamista sekä aikaisessa vaiheessa tarjottua tukea.
Kuntien tukemisessa on tärkeää erottaa koronakriisin välittömät vaikutukset ja kuntatalouden pitkän aikavälin rakenteelliset ongelmat, kuten kuntien voimakas eriytymiskehitys, kuntien tulojen ja menojen pitkään jatkunut epätasapaino tai rakennuskannan ja infrastruktuurin heikentymisestä johtuvat suuret investointipaineet. Valiokunta muistuttaa, että pitkän aikavälin haasteet edellyttävät muun muassa työllisyyden vahvistamista, rakenteellisia uudistuksia sekä kuntien tuottavuutta vahvistavia toimia.
Koronakriisin välittömään helpottamiseen sairaanhoitopiireille ohjattava 200 miljoonan euron avustus on tärkeä, ja se helpottaa myös palaamista normaalioloihin koko terveydenhuollon osalta. Valiokunta painottaa, että tämän määrärahan riittävyyttä on arvioitava uudelleen syksyn lisäbudjettivalmistelussa, kun epidemian aiheuttamat taloudelliset vaikutukset ovat tarkentuneet.
Koulutuksen osaltahan ovat erityisen tervetulleita opetuksen ja tutkimuksen lisäpanostukset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan ja sitten erityisesti tuo korkeakoulupaikkojen lisääminen. Kyse on kertaluonteisesti yhteensä 124 miljoonan euron lisäyksestä, jolla tavoitellaan 4 800 aloituspaikan lisäämistä. Se jakautuu ammattikorkeakouluille ja yliopistoille. Valiokunta pitää tärkeänä, että aloituspaikkojen riittävyyttä ja kohdentamista arvioidaan myös jatkossa ja huolehditaan siitä, että koulutus ja osaaminen vastaavat mahdollisimman hyvin kriisin jälkeen tarvittavaan osaamistarpeeseen. Erityisen tärkeää on vahvistaa korkeakoulujen perusrahoitusta, mikä luo pohjaa pitkäjänteiselle ja laadukkaalle tutkimukselle ja sen myötä kansainväliselle menestykselle.
Liikenne‑ ja viestintäpuolelle tehdään merkittävät investointipanostukset, ja valiokunta on tyytyväinen näihin niin elvytyksen kuin myös ilmastotavoitteiden toteutumisen sekä teollisuuden investointien kannalta. On niin ikään myönteistä, että uudet liikenneinvestoinnit ja perusväylänpidon toimet jakautuvat alueellisesti varsin kattavasti ja edistävät näin eri alueiden työllisyyttä, elinvoimaa ja kilpailukykyä. Edelleen on kiinnitettävä huomiota mittavaan korjausvelkaan, ja sinne tarvitaan jatkossa lisäpanostuksia.
Kaikkinensa valiokunta on siis hyväksynyt tämän hallituksen esityksen tarkistuksin, jotka ilmenevät tarkemmin mietinnöstä, ja loppuehdotuksena esittää, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen ja sitä täydentävään hallituksen esitykseen sisältyvän ehdotuksen vuoden 2020 neljänneksi lisätalousarvioksi näillä edellä todetuilla muutoksilla ja hylkää lisätalousarvioaloitteet ja päättää, että vuoden 20 neljättä lisätalousarviota sovelletaan 1. heinäkuuta alkaen.
Puhemies Anu Vehviläinen
:Arvoisat edustajat! Tämä keskustelu toteutetaan siten, että meillä on tässä puolentoista tunnin debattiosuus, joka jakaantuu kahteen 45 minuutin osaan siten, että ryhmät voivat vaihtaa debatin puolessavälissä debatoijia, ja debatin jälkeen siirrytään yleiskeskusteluun, jossa etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään viisi minuuttia. Muiden puheenvuorojen pituus on enintään kolme minuuttia, mutta ehdotan, että tähän otetaan yksi viiden minuutin puheenvuoro listalta, edustaja Heinonen. Ja nyt muuten voidaan debattikone käynnistää. — Edustaja Heinonen, 5 minuuttia.